Uusiutuvat energiaratkaisut – tiekartan valmistelu Huittisiin 12.3.2026 Älykkäät kylät yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt för Smarta byar 2026-01-30 00:00:00 Bioenergia;Biokaasulaitos;Biopolttoaineet;Biotalous;Hiilineutraalisuus, hiilinielu ja hiilensidonta;Ilmastonmuutos;Investoinnit biokaasun ja kierrätysravinteiden tuotantoon ja käyttöön;Uusiutuva energia;Yrittäjyyden edistäminen Biobränslen;Bioekonomi;Bioenergi;Biogasanläggning;Främjande av företagande;Förnybar energi;Investeringar i produktion och användning av biogas och återvunna näringsämnen;Klimatförändring;Kolneutralitet, kolsänka och kolbindning Sisä-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Inre Finland 1 Hanketuki Projektstöd Satafood Kehittämisyhdistys ry Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 372469 Käynnissä Är igång https://www.satafood.net/ http://www.facebook.com/satafood http://www.instagram.com/satafood.ry https://www.linkedin.com/company/satafood/ https://youtube.com/@satafoodry 5000 SO8 5000 Joutsenten reitti ry Joutsenten reitti ry 2027-03-31 23:59:59 Maaseudun paikalliskeskukset Lokala centra på landsbygden kjuva Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt Valmisteluraha Beredningspenning Älykäs kylä -valmisteluraha, 5 000 € Beredningspenning för Smarta byar, 5 000 € HUITTINEN VITTIS 100 2026-03-11T11:21:54.741859Z 2150 2850 0 0
Arvoaines- Sivujakeiden uusi arvoketju 31.12.2025 Ilmastoyhteistyöhankkeet Klimatsamarbetsprojekt 2025-09-30 00:00:00 Biokaasulaitos;Biopolttoaineet;Digitalisaatio ;Energian säästö ja energiatehokkuus;Investoinnit biokaasun ja kierrätysravinteiden tuotantoon ja käyttöön;Teknologia;Uusiutuva energia;Ympäristötietoisuus Biobränslen;Biogasanläggning;Digitalisering;Energi besparing och energieffektivitet;Förnybar energi;Investeringar i produktion och användning av biogas och återvunna näringsämnen;Miljömedvetenhet;Teknologi Pohjois-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Norra Finland 1 Hanketuki Projektstöd Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 355285 Käynnissä Är igång 476770 SO4 476770 2027-12-31 23:59:59 Ydinmaaseutu Kärnlandsbygd Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Koordinointi- ja aktivointihankkeet Koordinerings- och aktiveringsprojekt NIVALA NIVALA 100 2025-12-29T08:17:58.735522Z 205011.1 247920.4 23838.5
Biokaasu-viljelijäryhmähanke Hartola/Sysmä 6.12.2025 Maatilojen kehittämisen yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt för utveckling av gårdar 2025-09-30 00:00:00 Biokaasulaitos;Energiantuotanto;Investoinnit biokaasun ja kierrätysravinteiden tuotantoon ja käyttöön;Kokeilu, innovaatio Biogasanläggning;Energiproduktion;Experiment, innovation;Investeringar i produktion och användning av biogas och återvunna näringsämnen Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Sydöstra Finland 1 Hanketuki Projektstöd Hartolan kunta Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 356439 Käynnissä Är igång www.sysma.fi/biokaasu 75000 SO2 100000 2027-12-31 23:59:59 Ydinmaaseutu Kärnlandsbygd Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt Viljelijäryhmähanke Jordbrukargruppsprojekt Viljelijäryhmähanke maatilojen kilpailukyvyn kehittämiseen ja tilojen nykyaikaistamiseen Jordbrukargruppsprojekt för att utveckla gårdarnas konkurrenskraft och modernisera gårdarna HARTOLA GUSTAV ADOLFS 75 2025-12-04T07:31:38.181555Z 32250 42750
Luomukelpoinen kierrätyslannoite ja uusiutuvan energian tuotanto 28.11.2025 Maatilojen kehittämisen yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt för utveckling av gårdar 2025-09-30 00:00:00 Investoinnit biokaasun ja kierrätysravinteiden tuotantoon ja käyttöön;Luomu, luonnonmukainen tuotanto;Ravinteiden kierrätys Ekologisk, ekologisk produktion;Investeringar i produktion och användning av biogas och återvunna näringsämnen;Återvinning av näringsämnen Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Sydöstra Finland 1 Hanketuki Projektstöd Kouvola Innovation Oy Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 355691 Käynnissä Är igång www.kinno.fi 74853.02 SO2 99804.03 2026-08-31 23:59:59 Sisempi kaupunkialue Inre stadsområde Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt Viljelijäryhmähanke Jordbrukargruppsprojekt Viljelijäryhmähanke maatilojen kilpailukyvyn kehittämiseen ja tilojen nykyaikaistamiseen Jordbrukargruppsprojekt för att utveckla gårdarnas konkurrenskraft och modernisera gårdarna KOUVOLA KOUVOLA 75 2025-11-26T10:56:49.802430Z 32186.8 42666.22
Luomukelpoinen kierrätyslannoite ja uusiutuvan energian tuotanto 28.6.2025 Maatilojen kehittämisen yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt för utveckling av gårdar 2025-06-09 00:00:00 Bioenergia;Biokaasulaitos;Biotalous;Investoinnit biokaasun ja kierrätysravinteiden tuotantoon ja käyttöön;Luomu, luonnonmukainen tuotanto;Maatilojen monialaisuus ;Ravinteiden kierrätys Bioekonomi;Bioenergi;Biogasanläggning;Ekologisk, ekologisk produktion;Gårdarnas mångprofessionella karaktär;Investeringar i produktion och användning av biogas och återvunna näringsämnen;Återvinning av näringsämnen Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Sydöstra Finland 4 Hanketuki Projektstöd Kouvola Innovation Oy Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 346629 Päättynyt Avslutat 5000 SO2 5000 2026-01-08 15:51:48 Sisempi kaupunkialue Inre stadsområde Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt Valmisteluraha Beredningspenning Yritys- tai viljelijäryhmähankkeen valmisteluraha, 5 000 € Beredningspenning för företags- eller jordbrukarsgruppsprojekt, 5 000 € KOUVOLA KOUVOLA 100 2026-01-08T13:51:48.367Z 2150 2850 0
Oppia biohiilen tuotantoon 17.4.2025 Ilmastoyhteistyöhankkeet Klimatsamarbetsprojekt 2025-01-09 00:00:00 Bioenergia;Ekosysteemipalvelu ;Energian säästö ja energiatehokkuus;Hiilineutraalisuus, hiilinielu ja hiilensidonta;Hiiliviljely;Ilmastonmuutos;Investoinnit biokaasun ja kierrätysravinteiden tuotantoon ja käyttöön;Kokeilu, innovaatio;Liiketoimintaosaaminen;Maaperä;Maatilojen monialaisuus ;Pilotointi;Ravinteiden kierrätys;Resurssitehokkuus;Riskienhallinta ja varautuminen;Teknologia;Tuotekehitys ;Uusiutuva energia;Vertaisoppiminen;Vesienhoito, vesistön kunnostus;Ympäristötietoisuus;Yrittäjyyden edistäminen;Älymaatalous Bioenergi;Ekosystemtjänst;Energi besparing och energieffektivitet;Experiment, innovation;Främjande av företagande;Förnybar energi;Gårdarnas mångprofessionella karaktär;Intelligent jordbruk;Investeringar i produktion och användning av biogas och återvunna näringsämnen;Jordmån;Klimatförändring;Kollegialt lärande;Kolneutralitet, kolsänka och kolbindning;Kolodling;Kunskaper om affärsverksamhet;Miljömedvetenhet;Pilotprojekt;Produktutveckling;Resurseffektivitet;Riskhantering och beredskap;Teknologi;Vattenvård, restaurering av vattendrag;Återvinning av näringsämnen Pohjanmaan elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Österbotten 4 Hanketuki Projektstöd Lestijärven kunta Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 321189 Päättynyt Avslutat 15777 SO4 17530 Pirityiset ry Pirityiset ry 2025-09-30 00:00:00 Harvaan asuttu maaseutu Glesbygd Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Koordinointi- ja aktivointihankkeet Koordinerings- och aktiveringsprojekt LESTIJÄRVI LESTIJÄRVI 90 2026-02-11T13:42:07.104Z Hanke toteutui hankesuunnitelman mukaisesti budjetin ja aikataulun rajoissa, mutta hieman kapeammin kuin alunperin oli tarkoitus johtuen a) ennakoitua suurempien kustannusten välttämisestä ja b) eräistä muista ulkoisista tekijöistä johtuen (näistä tarkemmin alla). 1. Hankkeessa kilpailutettiin hankkeeseen keskeisenä elementtinä kuuluvan Pohjoismaihin kohdistuvan opintomatkan toteutus. Suunnitelma tehtiin alunperin projektihakemuksessakin kunnianhimoiseksi niin, että matka olisi kohdistunut Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan toukokuussa 2025, mutta opintomatkan kesto (huomioiden välttämättömät autolautta ja bussikuljetukset) olisi muodostunut niin pitkäksi, että siihen oli mukaan ajateltujen yritysten mahdotonta sitoutua ja myös kustannukset kävivät liian isoiksi. Lopulta suunniteltiin erittäin hyvä reitti siten, että se kohdistui eteläiseen Ruotsiin ja Suomeen. Tämä uusi hieman suppeampi reitti tarkoitti sekin 5 arkipäivän mittaista opintomatkaa ja matkan aikana ryhmä sai erittäin hyvän käsityksen biohiilituotannon vaihtoehtoisista teknologioista, erilaisista toimintakonsepteista ja liiketoimintamalleista sekä kustannuskilpailukyvystä . Kilpailutus sujui tästä monivaiheisesta suunnittelusta huolimatta hyvin ja hankkeen tavoite tältä osin täyttyi. 2. Kohdan 1. mukaisesti toteutettiin opintomatka syyskuussa 2025. Opintomatkasta tehtiin kirjallinen matkaraportti, joka on tämän loppuraportin liitteenä. Matkaraportista ilmenee hyvin vierailukohteiden moninaisuus, saadut opit sekä myös johtopäätökset kohdealueen kannalta tarkasteltuna. Matkan edetessä saimme huippuasiantuntijan johdannon kustakin tutustuttavasta kohteesta ja näin osallistujat saattoivat kiinnittää kohteissa kussakin huomion keskeisiin biohiilen tuotannon kysymyksiin. Kunkin kohdevierailun jälkeen käytiin lyhyesti läpi keskeiset havainnot yhdessä osana siirtymätaipaletta työpajatyyppisenä keskusteluna. Nämä ilmenevät myös kustakin kohderaportista (kts matkaraportti). 3. Hankesuunnitelman mukaisesti toteutettiin testipyrolysointeja erilaisilla materiaaleilla ja näistä testipyrolysoinneista syntyneistä biohiilieristä tilattiin kilpailutuksen jälkeen analytiikka. Pyrolysoinnit toteutti asiaan erittäin syvällisesti perehtynyt kohdealueen yrittäjä Kaustisen seutukunnna aiemmin hankkimalla retortilla. Näitä testieriä varten oli hankittu raaka-aineet tämän hankkeen ulkopuolella ja näistä ei muodostunut hankkeelle erillistä kustannuserää. Testierien analytiikkapalvelut kilpailutettiin ja toteuttajaksi valikoitui kilpailutuksen jälkeen Centria AMK. Analytiikkapalvelussa selvitettiin mm. hiilipitoisuus, forforipitoisuus, PAH-yhdisteiden kokonaismäärä ja hiilen pinta-ala. Testi- ja analytiikkaraportti on tämän loppuraportin liitteenä. 4. Viestintä ja hallinto. Hankkeelle tehtiin hanketoteuttajan tiloihin A3 posteri. Opintomatkasta viestittiin Kaustisen seutukunnan viestintäkanavissa ja myös sosiaalisessa mediassa ja suorilla yrityskontakteilla. Hallinto on hankkeen koko huomioidan maltillinen osuus. Hallinto koostui loppuraportin ja maksatushakemuksen koostamisesta. Konkreettiset tulokset: Oppia biohiilen tuotantoon -opintomatkan matkaraportti Biohiilen eräitä testieriä koskevan analytiikan raportti Viestintämateriaalit Hanke vaikutti seuraavasti jo hankeaikana: – yritysten tiedot ja ymmärrys biohiilen erilaisista tuotantomalleista ja -teknologioista vahvistui merkittävästi konkreettisten tapausesimerkkien kautta opintomatkan aikana – yritysten yhteistyö biohiilen tuotannon ympärillä lähti muodostumaan ja erilaiset osaajat alkoivat ymmärtää mahdollisen roolinsa laajemmin biohiilen seudullisessa tuotannossa – Kaustisen seutukunnan organisaatiolle ja yrityspalveluille muodostui erittäin vahva näkemys siitä, millaisen tuotantokapasiteetin biohiilituotantoon olisi syytä ensimmäisessä vaiheessa keskittyä. – hankkeessa syntyi uusia verkostoja alan toimijoihin Suomessa ja Ruotsissa henkilökohtaisella tasolla, joita on voitu jo myös jatkohyödyntää tarkentavilla neuvotteluilla . – pyrolyysinesteiden ja -tervojen jatkokäyttö ja hyödyntäminen on laajasti haastava kysymys ja niiden merkitys osana biohililen tuotannon arvonmuodostusta on tarpeen selvittää jatkossa tarkemmin. Hankkeen vaikutukset näkyvät jatkosuunnitelmana, jossa tavoitteena on edelleen vahvistaa alueen investointiedellytyksiä biohiilen tuotannon käynnistämiseksi esimerkiksi noin 500-700 tonnin vuosituotannolla. Hankkeen seurauksena toteutetaan marraskuussa uusi matka nimenomaan liiketoimintamahdollisuuksien ja investoinnin hahmottamiseksi Göteborgin alueelle toisen hankkeen toimenpiteenä (marraskuussa 2025 HIILEKAS2 -hankkeen toimenpiteissä (vierailu Ulricehamnin teollisen kokoluokan biolaitosyksikköön tutustuen sen käyttökustannus ja investointikustannus-vaikutuksiin)). Tämä on suoraa seurausta tässä hankkeessa tehdystä opintomatkasta. Hankkeella oli tarkoitus vahvistaa Leader Pirityiset alueen yritysten ja muiden toimijoiden osaamista biohiilen osalta toteuttamalla hankkeessa opintomatka Pohjoismaihin sekä toteuttamalla Kaustisen seutukunnan hankkiman pyrolyysi-retortin avulla testipyrolysointeja kahdesta puumateriaalierästä, joista syntyneestä biohiilestä tehtiin analytiikkapalveluilla analyysi niiden ominaisuuksista. 6784.11 5837.49 3155.4
Kohti ekoalueita – Ekoaluetiekartan kokoaminen Etelä-Savoon 21.3.2025 Luonnonvarayhteistyöhankkeet Naturresurssamarbetsprojekt 2025-01-31 00:00:00 Aurinkoenergia;Avomaaviljely;Bioenergia;Biopolttoaineet;Biotalous;Ekosysteemipalvelu ;Elintarvikkeet ;Eläinten hyvinvointi ja terveys;Energian säästö ja energiatehokkuus;Etätyö, paikkariippumaton työ ;Geneettinen monimuotoisuus;Hiilineutraalisuus, hiilinielu ja hiilensidonta;Hiiliviljely;Huoltovarmuus;Hyvinvointi;Ikääntyvä väestö;Ilmastonmuutos;Investoinnit biokaasun ja kierrätysravinteiden tuotantoon ja käyttöön;Itämeri ;Kansainvälisyys, kansainvälistyminen;Kasvihuonetuotanto ;Kasvinsuojelu;Kokeilu, innovaatio;Kotoutuminen, pakolaiset, maahanmuuttajat ;Kulttuuri, kulttuuriperintö;Kulttuuriperintö;Laatu- ja muut vastuullisuusjärjestelmät ;Lammas, vuohi ;Lapset;Lihan tuotanto;Luomu, luonnonmukainen tuotanto;Luonnon monimuotoisuus;Luonnontuotteet;Lähiruoka;Lämpökeskus;Maaperä;Maatilojen monialaisuus ;Maidontuotanto;Maisema ;Markkinointi, markkinaosaaminen ;Monimuotoisuus;Monipaikkaisuus ;Naiset ;Nuoret ;Nuoret viljelijät;Nuori yrittäjyys;Palvelut;Pilotointi;Puutarhatuotanto;Pölyttäjät ;Ravinteiden kierrätys;Rehuntuotanto;Resurssitehokkuus;Riskienhallinta ja varautuminen;Sosiaalinen innovaatio;Sosiaalinen pääoma;Suoramyynti;Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ;Tuotekehitys ;Turvallisuus;Tuulienergia;Uusiutuva energia;Vapaa-ajan asukkaat ;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset ;Varautuminen, omavaraisuus;Vesienhallinta;Vesienhoito, vesistön kunnostus;Vesihuolto;Viljantuotanto;Vähemmistöt;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus;Ympäristötietoisuus;Yrittäjyyden edistäminen;Älykäs sopeutuminen Barn;Beredskap, självförsörjning;Biobränslen;Bioekonomi;Bioenergi;Direktförsäljning;Distansarbete, arbete oberoende av plats;Djurens välbefinnande och hälsa;Ekologisk, ekologisk produktion;Ekosystemtjänst;Energi besparing och energieffektivitet;Experiment, innovation;Foderproduktion;Frilandsodling;Fritidsboende ;Fritidsverksamhet, hobbyer ;Främjande av företagande;Får, get;Förnybar energi;Gemenskap, delaktighet;Genetiska mångfalden;Gårdarnas mångprofessionella karaktär;Integration, flyktingar, invandrare ;Internationalism / internationalisering;Investeringar i produktion och användning av biogas och återvunna näringsämnen;Jordmån;Jämställdhet, likabehandling;Klimatförändring;Kolneutralitet, kolsänka och kolbindning;Kolodling;Kultur, kulturarv;Kulturarv;Kvalitets- och andra ansvarssystem;Kvinnor;Köttproduktion;Landskap;Livsmedel;Marknadsföring, marknadskompetens;Miljömedvetenhet;Minoritet;Mjölkproduktion;Multilokalitet;Mångfald;Naturens mångfald;Naturprodukter;Närproducerad mat;Pilotprojekt;Pollinerare;Produktutveckling;Resurseffektivitet;Riskhantering och beredskap;Smart anpassning;Social innovation;Socialt kapital;Solenergi;Spannmålsproduktion;Säkerhet;Tjänster ;Trädgårdsproduktion;Underhållssäkerhet;Ung företagsamhet;Unga;Unga jordbrukare;Vattenförsörjning;Vattenhantering;Vattenvård, restaurering av vattendrag;Vindenergi;Välbefinnande;Värmecentral;Växthusproduktion;Växtskydd;Åldrande befolkning;Återvinning av näringsämnen;Östersjön Itä-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Östra Finland 1 Hanketuki Projektstöd Helsingin Yliopisto Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 322738 Käynnissä Är igång 289218.41 SO5 289218.41 2027-01-31 00:00:00 Sisempi kaupunkialue Inre stadsområde Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Koordinointi- ja aktivointihankkeet Koordinerings- och aktiveringsprojekt MIKKELI S:T MICHEL 100 2025-03-19T13:04:46.796Z 124363.91 151178.09 13676.41
Kase ESSI – selvityshanke energian varastoinnista (energy storage systems) 4.7.2024 Selvitykset ja suunnitelmat Utredningar och planer 2024-04-26 00:00:00 Pohjanmaan elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Österbotten 4 Hanketuki Projektstöd Lestijärven kunta Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 294552 Päättynyt Avslutat https://kaustisenseutu.fi 60948.72 SO0 67720.8 Pirityiset ry Pirityiset ry 2026-01-31 00:00:00 Harvaan asuttu maaseutu Glesbygd Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Tiedonvälityshankkeet Informationsförmedlingsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Ympäristö- ja ilmastoselvitykset ja suunnitelmat Miljö- och klimatutredningar och planer LESTIJÄRVI LESTIJÄRVI 90 2026-05-04T07:05:40.245Z TP1: Energiavarastoinnin tietopaketti Hankkeen toimenpiteistä pääsee todennäköisesti parhaiten kärrylle nettisivustolle tehdyn aikajanan kautta: https://kaustisenseutu.fi/kaustisen-seutukunta/hanketoiminta/omat-hankkeet/kase-essi/hankkeen-aikajana/. Se kuvastaa hankkeessa julkaistuja tuotoksia ja työpaketteja aikajärjestyksessä. Kaikki julkaisukelpoinen materiaali on julkaistu hankkeen sivustolla. Näiden lisäksi on käyty lukuisia keskusteluja sidosryhmien kanssa, joissa on sekä välitetty tietoa että opittu uutta. Tietopaketin tietoja kerättiin koko hankkeen ajan. Lähteinä olivat mm. sidosryhmätyö, Fingridin järjestämät tilaisuudet, energia- ja energiavarastointiaiheiset muut tilaisuudet, vierailut sekä hankkeessa hankitut asiantuntijapalvelut. Tietopaketti julkaistiin loppuwebinaarissa 17.12.2025 ja se löytyy täältä: https://issuu.com/kaustisenseutu/docs/tietopaketti_energian_varastoinnista. Esimerkkejä tiedonhankinnan lähteistä tarkemmin alla: – Osallistuminen tilaisuuksiin: Kierrätysakun matka vaatimuksista sovellukseen, Vaasa Energy Week, Fingridin sähköjärjestelmävisio -webinaari, Multimarket Optimization Across Seven Markets -webinaari, Kantaverkon kehittämissuunnitelman 2026-2035 läpikäynti – Kartoitukset akkualan toimijoilta, kuten Merus Power, Capalo AI, Cactos, Energiequelle, Centria, VAMK – Riskityöpajan järjestäminen – Tutustumismatkan järjestäminen – Akkuskenaario-asiantuntijapalvelun hankinta – Sähköisen logistiikan potentiaaliselvitys -asiantuntijapalvelun hankinta – Huoltovarmuusskenaarioiden työstö Kase HUOVA -hankkeen kanssa – Akkuwebinaarin järjestäminen – Opinnäytetyöt Jotta tietopaketti pysyi tarpeeksi tiiviinä, siihen ei lisätty aivan kaikkia hankkeessa tehtyjä tuotoksia suoraan, vaan osa on julkaistu hankkeen sivustolla ja niihin viitataan tietopaketista. TP2: Alueellinen energian käyttö ja varastoinnin mahdollisuudet Alueellinen energian käyttö tapahtuu mm. paikallisissa kaukolämpö- ja sähköverkoissa. Näiden kanssa pidettiin tiiviisti yhteyttä koko hankkeen ajan, ja aiheen tiimoilta valmistui myös yksi opinnäytetyö Centrian opiskelijan toimesta. Tämä opinnäytetyö koski sähkökattiloiden ja lämpövarastojen talouden laskentaa. Opinnäytetyö ei ole osa hankkeen toimintaa, mutta opiskelija sai hankkeen avulla casen ja kontakteja. Alueellista energian käyttöä tutkittiin myös huoltovarmuuden näkökulmasta yhteistyössä Kase HUOVA -hankkeen kanssa. Lisäksi Kaustisen seutukunnan aiemmin toteuttama Mauro-hanke keräsi aikoinaan hyvän perustiedon alueen energiataseesta. Tuota energiatasetta analysoitiin nyt Kase ESSI -hankkeessa huoltovarmuuden ja energiavarastoinnin näkökulmasta. Tuotos täällä: https://kaustisenseutu.fi/site/assets/files/14298/energiavarastot_kaustisen_seutukunnan_energiataseessa.pdf TP3: Suuren mittakaavan sähkövaraston mahdollisuudet hankealueella Projektipäällikkö kartoitti alueelta parhaita sijainteja suurille sähkövarastoille. Kartoituksen avuksi kysyttiin reunaehtoja akkuja toimittavilta ja akkuihin investoivilta yrityksiltä sekä Fingridiltä. Kymmenien megawattien kokoluokassa parhaat paikat ovat Fingridin uuden Lakeuslinjan sähköasemien lähettyvillä. Näihin paikkoihin onkin jo vireillä toistaiseksi julkaisemattomia alkuvaiheen suunnitelmia erittäin suurista energiavarastoista. Pienempien akkujen erinomaisia sijainteja ovat mm. vähemmälle käytölle jääneet turkistarhojen sähköliittymät, paikalliset sähköasemat sekä sellaiset yritysten kiinteistöt, joissa on ylimääräistä kapasiteettia suuressa sähköliittymässä. Tärkein suuren mittakaavan sähkövarastoihin liittyvä toimenpide oli hankkia asiantuntijapalveluna selvitys erilaisista akkuskenaarioista. Selvityksen toteutti Despro Teollisuuspalvelut Oy. TP4: Energiavarastot logistiikassa Tämä työpaketti koostui pääosin kahdesta toimesta. Ensimmäisenä hankittiin Swecon toteuttamana sähköisen logistiikan potentiaaliselvitys, joka löytyy täältä: https://kaustisenseutu.fi/site/assets/files/12713/loppuraportti_sahkoisen_logistiikan_selvitys_final.pdf Toinen isompi toimenpide oli pohtia (bio)kaasukontteja energiavarastoinnin näkökulmasta. Siitä tuloksena syntyi pieni tiivistelmä projektipäällikön analyysistä sekä Excel-työkalu, jolla voi arvioida investoinnin kannattavuutta, jos kaasukontteja hankitaan yhteistyössä eikä jokainen toimija erikseen. Analyysi täällä: https://kaustisenseutu.fi/kaustisen-seutukunta/hanketoiminta/omat-hankkeet/kase-essi/kaasukontti-energiavarastona-ja-huoltovarmuustekijana/ Näiden lisäksi logistiikka näyttäytyy myös projektipäällikön tekemässä analyysissä sähköautojen energiavarastoroolista sekä jo aiemmin mainitussa energiataseanalyysissä. Artikkeli sähköautoista energiavarastoina täällä: https://kaustisenseutu.fi/kaustisen-seutukunta/hanketoiminta/omat-hankkeet/kase-essi/sahkoauton-akku-energiavarastona/ TP5: Viestintä ja hallinto Hallintotyönä on tehty hankkeeseen liittyvää taloudenhoitoa sekä raportointia. Lisäksi on toteutettu neljä hankintaa: logistiikkaselvitys, akkuskenaarioiden asiantuntijaselvitys, riskityöpajan fasilitointi sekä tietopaketin graafinen toteutus. Syksyllä 2025 toteutettu akkureissu tehtiin yhteistyössä Semukas-hankkeen kanssa niin, että Semukas vastasi bussimatkan kustannuksista ja ESSI vastasi matkan järjestelyistä. Hankkeessa valmistuneet ulkopuoliset sekä projektihenkilöstön omana työnä tehdyt selvitykset on julkaistu hankkeen sivustolla https://kaustisenseutu.fi/kaustisen-seutukunta/hanketoiminta/omat-hankkeet/kase-essi. Suurimmat viestintäponnistukset normaalin sidosryhmätyön ohella olivat: – Akkuwebinaari 19.2.2025: https://kaustisenseutu.fi/kaustisen-seutukunta/hanketoiminta/omat-hankkeet/kase-essi/akkuwebinaarin-tallenne-ja-materiaalit/. – Pakopelin suunnittelu Kaustisen kansanmusiikkijuhlille 7-13.7.2025 (pakopelin tiimellyksessä osallistujaryhmä joutui väkisin perehtymään energia-asioihin). – Akkureissu viiteen energiavarastoinnin kohteeseen 8.10.2025: https://suurhanketoimisto.fi/ajankohtaiset/energiavarastoinnin-suunnannayttajia-keski-pohjanmaalla-ja-pohjanmaalla/ – Loppuwebinaari 17.12.2025, jossa samalla julkaistiin energiavarastoinnin tietopaketti: https://issuu.com/kaustisenseutu/docs/tietopaketti_energian_varastoinnista. – Hankkeen tuotosten julkaisusarja Facebookissa ja LinkedInissä – Kaikki julkaistut materiaalit löytyvät viitattuna energiavarastoinnin tietopaketista, hankeen nettisivuilta sekä hankkeen aikajanalta. Viestintäkanavina käytettiin: Kaustisen seutukunnan tapahtumakalenteri, Facebook, LinkedIn, kuntatiedotteet, lehtiartikkeli, lehti-ilmoitukset, massasähköpostit, https://suurhanketoimisto.fi, kuntalaisille ja päättäjille alueella järjestetyt tilaisuudet. Yleiskuvaus toteutuksesta Lähes kaikki toimenpiteet ovat hankesuunnitelman mukaisia. Uutena asiana järjestettiin riskityöpaja, jonka tarve ilmeni hankkeen aikana. Riskityöpajan idea oli tarjota apuja sellaisille yrityksille, joille sähkökatkot voivat olla merkittävä riski esimerkiksi pilaantuvien tuotteiden tai rikkoutuvien laitteiden takia. Energiavarastot ovat tässä keskeinen ratkaisu, joten riskityöpaja sopi hyvin hankkeen sisältöön. Vaikka riskityöpajalle ilmeni selvä tarve hankkeen aikana, itse työpajaan ei saatu paljoa osallistujia, mikä oli pettymys. Syy voi olla etäosallistumismahdollisuuden puuttuminen. Muutoksena tehtiin hankkeelle kuukauden jatkoaikahakemus. Tämä mahdollisti sidosryhmätyön jatkamisen vielä vuoden vaihteen lomakauden jälkeenkin. Muutoin viimeiset vaikuttavuustoimenpiteet olisivat jääneet vähäisemmiksi, koska valtaosa sidosryhmistä olisi ollut tavoittamattomissa tietopaketin julkaisemisen jälkeen. Muutosta hankkeen toteutukseen tuli myös henkilöstön resurssien uudesta jakamisesta. Tämä ei vaikuttanut kustannuksiin. Asia varmistettiin ennen työjaon muuttamista rahoittajalta seuraavin perustein: – Tarkoitus on lisätä projektipäällikön työosuutta ja vähentää projektisihteerin osuutta. – Hanke on edennyt suunnitelman mukaan ja kaikki toimenpiteet lukuunottamatta loppuwebinaaria ja energiavarastoinnin tietopaketin julkaisua ovat valmiit. Nämäkin ovat jo hyvin työn alla ja valmistuvat hankeajan puitteissa. – Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja projektisihteeri, mutta tukipäätöksessä ei ole eritelty palkkoja henkilöille erikseen. – Työosuuksia on tarve ja mahdollisuus muuttaa henkilöiden kesken, koska projektin hallinnointiin on kulunut hankesuunnitteluvaiheessa odotettua vähemmän aikaa. Lisäksi projektisihteeri on ollut sairaslomalla, mikä on vähentänyt työpanosta. – Muutoksessa huomioidaan henkilöiden erisuuruiset palkat ja pysytään kustannusarviossa. – Muutoksen myötä hankkeen loppuvaiheessa voidaan panostaa vielä enemmän yhteistyöhön sidosryhmien kanssa ja näin parantaa vaikutavuutta ja hankkeessa opittujen tietojen välittämistä eteenpäin. – Hankesuunnitelmaan ja kustannuksiin ei tule muutosta. Hanke onnistui hyvin erilaisten materiaalien tuottamisessa. Sisältöjä syntyi runsaasti ja ne palvelevat aihekokonaisuutta hyvin. Yllätyksenä tuli se, että energiavarastot eivät osoittautuneetkaan niin ilmiselvästi kannattavaksi toiminnaksi kuin ennen hanketta oli käsitys. Energiavarastot ovat silti useimmiten kannattavia, mutta hankkeen mahdollistaman perehtyneisyyden myötä räikeimmät takaisinmaksuodotukset vähenivät. Tämä saattaa jopa laskea toteutuvien investointien määrää, mutta toisaalta huonoja investointeja saakin karsiutua pois. Kustannukset toteutuivat melko tarkasti suunnitelman mukaisesti. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman yhteistyötä Semukas-hankkeen kanssa, joka otti vastuulleen tutustumismatkan bussikustannukset. Loppuwebinaari ei onnistunut projektipäällikön odotusten mukaisesti. Käsitellyt aihesisällöt olisivat vaatineet enemmän esitysaikaa ja asioita jouduttiin hyppimään hätäisesti yli. Tämä luultavasti näkyi myös yleisölle. Jos webinaari järjestettäisiin nyt uudestaan, siihen varattaisiin enemmän aikaa. Projektipäällikkö harjoittelisi myös omaa osuuttaan enemmän. Koska kyseessä on selvitys-tyyppinen hanke, tärkeimpiä tuloksia ovat erilaiset tuotokset, joita onkin esitelty jo edellisissä kohdissa. Kaikki hankkeen tuotokset löytyvät hankkeen nettisivustolta: https://kaustisenseutu.fi/kaustisen-seutukunta/hanketoiminta/omat-hankkeet/kase-essi/ Suurin muutos hankkeen myötä on muuttunut käsitys energiavarastojen kannattavuudesta. Ennen hanketta ymmärrys oli, että melkeimpä minkälainen tahansa energiavarastoinvestointi maksaa itsensä takaisin n. 3 vuodessa. Hankkeen myötä kävi ilmi, että investointeja on todella monenlaisia. Jotkin ovat lähes noin hyviä, kuin edellä mainittu, mutta joukkoon mahtuu myös kannattamattomia investointeja. Hankkeessa ei kokeiltu merkittäviä uusia käytänteitä, mutta järjestetty tutustumismatka sai paljon kiitosta. Ehkä jatkossa muissakin hankkeissa kannattaa panostaa tutustumismatkojen sisältöön niin, että saisi samalla reissulla paljon erilaisia kohteita. Kase ESSI -hankkeen tutustumismatkan järjestely vei paljon aikaa, mutta opetti samalla, että läheltä hankealuetta löytyi monta erilaista kiinnostavaa ja alan kärjessä olevaa energiavarastointiesimerkkiä. Ahkera selvittämistyö ja keskustelu erilaisten sidosryhmien kanssa mahdollisti sopivien kohteiden löytämisen. Tutustumismatkasta julkaistiin pieni artikkeli Suurhanketoimisto-sivustolla: https://suurhanketoimisto.fi/ajankohtaiset/energiavarastoinnin-suunnannayttajia-keski-pohjanmaalla-ja-pohjanmaalla/ Hanke numeroina (19.2.2026): – Julkiset viestintätoimenpiteet: 67 kpl – Facebook-julkaisujen näyttökerrat: 45 108 kpl – Tuotokset: 11 kpl – Osallistuneet organisaatiot: 46 kpl – Hankesivuston näyttökerrat: 521 kpl – Webinaarien osallistujat: 148 kpl – Webinaaritallenteiden katsojat: 242 kpl – Reissuosallistujat: 33 kpl – Riskityöpajan osallistujat: 3 kpl – Seurantaryhmän kokoukset: 5 kpl – Pakopelin pelaajat: 219 kpl – Riskiarviointikyselyyn vastanneet: 8 kpl Projektipäällikkö jatkaa Kaustisen seutukunnan palveluksessa yrityskehittäjänä. On todennäköistä, että toteuttajalle tulee jatkossakin energia-aiheisia hankkeita, joissa tässä saadut tiedot ovat hyödyksi. Tuotoksia, laskureita ja muita materiaaleja levitetään sidosryhmille hankkeen jälkeenkin ja kaikki ovat saatavissa Kaustisen seutukunnan kanavissa. Hankkeessa saatuja uusia kontakteja pidetään jatkossakin ajan tasalla alueen energia-alan kehittymisestä ja hankkeen myötä syntyi myös aihioita, joissa keskustelut jatkuvat esimerkiksi investointien tiimoilta. Energiavarastot voivat kytkeytyä olennaisesti esimerkiksi bioterminaaleihin, datakeskuksiin, aurinko- ja tuulivoimapuistoihin sekä kaukolämpöön. Hankkeen vaikuttavuus syntyy pääasiassa lisääntyneestä osaamisesta, laajentuneesta yhteistyöverkostosta sekä lukuisista käyttökelpoisista työkaluista. Hyötyjiä ovat toteuttaja, alueen PK-yritykset ja kunnat, asukkaat sekä hankekehittäjät. Lähtötilanne hankkeelle syntyi siitä, että erilaiset energiavarastointialan toimijat lisäsivät aktiivisuuttaan Suomessa ja myös Kaustisen seutukunnassa. Tästä johtuen niin sähköverkkotoimijat, kunnat, yritykset kuin yksityisetkin kohtasivat tarpeen tietää enemmän energiavarastoinnista. Hanke olikin luonteeltaan esiselvitys-tyyppinen, jossa tuotettiin paljon erilaista tietoa käytettäväksi eri sidosryhmille. Hanke toteutettiin hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeessa syntyi runsaasti erilaisia tuotoksia, joista vastasivat kilpailutetut asiantuntijapalveluiden toteuttajat tai projektihenkilöstö. Hankesuunnitelman lisäksi toteutettiin myös riskityöpaja, jonka tarve havaittiin hankkeen aikana. Erilaisia energian varastointiin liittyviä selvityksiä/tuotoksia valmistui lopulta 11 kpl: – Selvitys sähköisestä logistiikasta ja energiavarastoista – Analyysi biokaasukonttien käyttämisestä yhteistyöverkostona – Sähkökatkojen riskien arviointilomake (+vinkit) – Akkuwebinaari – 72 h varautuminen aggregaatilla vai sähköakulla? – Analyysi reservimarkkinoiden saturoitumisesta – Erilaisten energiavarastocasejen analyysi – Artikkeli sähköautojen akkujen käyttämisestä energiavarastoina – Analyysi energiavarastojen roolista Kaustisen seutukunnan energiataseessa – Energiavarastoinnin tietopaketti – Reserviakkuinvestoinnin laskuri Tuotosten ohella tärkeää toimintaa on ollut sidosryhmätyö, jossa sekä välitettiin tietoa sidosryhmille että opittiin lisää esimerkiksi tietopakettia varten. 26207.95 22551.03 12189.74
Tyrnävä-Kempele Viljelijöiden Yhteistyön Eväät (TYKEVÄ) 19.6.2024 Maatilojen kehittämisen yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt för utveckling av gårdar 2024-04-30 00:00:00 Biopolttoaineet;Biotalous;Hiilineutraalisuus, hiilinielu ja hiilensidonta;Investoinnit biokaasun ja kierrätysravinteiden tuotantoon ja käyttöön;Kiertotalous;Kustannustehokkuus;Liiketoimintaosaaminen;Resurssitehokkuus;Tuotekehitys ;Yrittäjyyden edistäminen Biobränslen;Bioekonomi;Cirkulär ekonomi;Främjande av företagande;Investeringar i produktion och användning av biogas och återvunna näringsämnen;Kolneutralitet, kolsänka och kolbindning;Kostnadseffektivitet;Kunskaper om affärsverksamhet;Produktutveckling;Resurseffektivitet Pohjois-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Norra Finland 1 Hanketuki Projektstöd Tyrnävän Kehitys Oy Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 294297 Päättynyt Avslutat 27750 SO2 37000 2025-12-31 00:00:00 Kaupunkien läheinen maaseutu Stadnära landsbygd Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt Viljelijäryhmähanke Jordbrukargruppsprojekt Viljelijäryhmähanke maatilojen kilpailukyvyn kehittämiseen ja tilojen nykyaikaistamiseen Jordbrukargruppsprojekt för att utveckla gårdarnas konkurrenskraft och modernisera gårdarna TYRNÄVÄ TYRNÄVÄ 75 2024-06-18T09:07:39.141Z Hankkeen lähtökohtana oli jatkaa jo tehtyä työtä mahdollisen biokaasulaitoksen käynnistämisestä Tyrnävälle. Hankkeessa oli kuusi erillistä työpakettia, jotka sisälsivät viljelijäryhmässä olevien tilojen tarpeita. Tarpeet oli selvitetty ennen hankkeen hakua mukana olevien viljelijöiden kanssa. TP1 Yhteistyömallien suunnittelu, tulokset: Hankkeessa mukana olevien tilojen kanssa suunniteltiin yhdessä millaisia yhteistyömalleja on mahdollista muodostaa nurmenviljelyn, oljen korjuulle ja keruulle mahdollista biokaasulaitosta varten. Selvitettiin eri syötteiden sisältämät ravinteet, jotka palautuvat syötteitä toimittaville tiloilla ja selvitettiin vastuurajapintoja syötteiden toimituksiin. TP2 Mädätysjäännöksen ravinnesisällön selvitys, tulokset: Ryhmän kanssa määriteltiin laitoksen syötepohja, jonka ravinnepitoisuus haluttiin selvittää ja kuinka paljon eri ravinteita (Typpi, Fosfori, Kalium) kultakin tilalta kulkeutuisi laitokselle keskimäärin. Selvitettiin kuinka paljon eri ravinteita (N,P,K) mahdollisen biokaasulaitoksen mädätysjäännös sisältäisi ja niiden vaikutuksia laitoskäsittelyssä eri ravinteille. Selvitettiin myös mikäli laitoksessa olisi separaattori ja sen vaikutusta mahdollisen biokaasulaitoksen mädätysjäännös sisältäisi ja niiden vaikutuksia laitoskäsittelyssä eri ravinteille. Selvitettiin kuinka paljon eri ravinteita jakaantuisi niin separoituun nestejakeeseen kuin kiintojakeeseen. Käytiin tilojen kanssa läpi, kuinka ravinnetase toimii biokaasulaitoksella. TP3 Logistiikkamallien laskenta, tulokset: Hankkeessa saatiin tietoa mitä mädätysjäännöksiä voidaan tiloille toimittaa. Käytiin läpi mitä mädätysjäännöksiä tilat voivat hyödyntää tilojen peloilla ja mitä mädätysjäännöksillä voisi korvata nykyisisä lannoitteita. Mallinnettiin paikkatieto-ohjelmistolla eri mädätysjäännösjakeiden kuljetukset tiloille ja kuljetuksesta muodostuvat kulut. Simuloitiin eri muuttujien vaikutuksia maatilojen saamiin logistiikkahyötyihin. TP4 Kasvitaudinaiheuttajien riskien minimointi ja heijasteet maatiloihin, tulokset: Tunnistettiin ja kirjattiin, mitkä ovat keskeisimmät kasvitaudinaiheuttajat, jotka koetaan uhaksi High Grade alueen siemenperunaviljelylle. Selvitettiin Ruokaviraston ohjeistukset mädätysjäännöksen hygienisoinnille ja muille Ruokaviraston reunaehdoille. Selvitettiin millä keinolla kasvitaudinaiheuttajien muodostama riskiä saadaan minimoitua syötteen ja mädätysjäännöksen kokonaisketjussa ja selvitettiin mädätysjäännöksen käsittelymenetelmiä, jotta se olisi tiloille mahdollisen käyttökelpoisessa muodossa, mutta samalla myös kannattavaa toimintaa mahdolliselle biokaasulaitokselle. Kasvitautien riskeistä High Grade alueella ei päästä nolla tasolle millään menetelmin, mutta hankkeessa tunnistetuilla vastuullisuustoimenpiteillä biokaasuyhtiö pystyy minimoimaan kasvintuhoojien leviämisriskin alueella. Tämän työpaketin kohdassa pidetiin Tyrnävällä avoin tilaisuus mitä kaikkea mahdollisen Biokaasulaitoksen investoinnille on tehty. Tilaisuudessa käytiin syvällisesti läpi mahdolliset riskit huomioiden alueen High Grade status ja siihen liittyvä siemenperunaviljelyn rooli alueella ja myös siemenperunan huoltovarmuus. Riski kasvitautien leviämiselle tulee monesta asiasta, joista ehkä suurin on liikenne mitä High Grade alueen läpi kulkee. Mahdollisen biokaasulaitoksen perustaminen ja sen toiminta tultaisiin hoitamaan siten, että kaikki mahdolliset kasvitautiriskit minimoitaisiin. Yhtenä esimerkkinä riskien minimointiin on siemenperunatilojen tehtävä harkinta ottaako vastaa biokaasulaitoksen tuottamaa mädätysjäännöstä omille peloille. TP5 Yhteistyömallien taloudelliset heijasteet eri tyyppisille maatiloille, tulokset: Tilojen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta tehtiin yhteistyömalleja siitä miten eri yhteistyömallit tuovat taloudellista kannattavuutta tiloille. Neljälle tilalle tehtiin simulointi siitä millaisia taloudellisia heijasteita yhteistyömalleilla ja biokaasulaitoksella olisi näille tiloille ja simulointia hyödynnettiin muihin hankkeessa oleviin tiloihin. Näin neljälle tilalle saatiin tuotettua tilakohtainen tulos taloudellisista hyödyistä, joita yhteistyö heille toisi. Simulointien taloudellisia tuloksia ja muita simuloinnissa havaittuja heijasteita käytiin läpi tilakohtaisesti. Lisäksi käytiin läpi keskeisimmät tehtyjen simulointien tulokset viljelijäryhmän kanssa ja hahmotettiin, mitä yhteistyömallit toisivat alueelle kokonaisuudessaan elinvoiman näkökulmasta. Simuloinnin tuloksena oli, että kaikilla hankkeessa mukana oleville tiloille yhteistyö toisi lisää liikevaihtoa ja kannattavuutta. Tulokset vaihtelivat tiloilla, tämä johtui tilojen koosta ja tuotantosuunnista. Merkittävää oli kuitenkin tuloksissa se, että kannattavuus kasvaisi kaikilla tiloilla yhteistyön avulla ja tulosten mukaan biokaasulaitos olisi mielekästä rakentaa. TP6 Ryhmän sparraus ja yhteistyösopimusten suunnittelu, tulokset: Toteutettujen työpakettien TP1-TP5 aikana saatiin tehtyä alustavat yhteistyömallit tilojen välille, joissa eri reunaehdot tulivat huomioiduksi. Yhteistyömallit olivat tilojen mukaan kattavat ja niiden muokkaaminen tapauskohtaisesti kätevää. TP6 tavoite oli tukea hankkeen aikana viljelijöitä eri hankkeessa nousevissa asioissa ja mahdollisen biokaasulaitoksen liiketoimintaa koskevissa asioissa. Näissä tavoitteissa onnistuttiin hyvin. Tämä johtui yhteisten säännöllisten palaverien pitämisestä, joita pidettiin pääsääntöisesti joka toinen viikko. Säännöllisillä palavereilla saatiin viljelijät myös sitoutumaan hankkeeseen hyvin. Tässä työpaketissa saatiin tehtyä alustavat sopimusmallit niin syötteen kuin mädätysjäännöstä koskevasta yhteistyöstä, toimitus sekä erilaisista reunaehdoista. Hankkeen kustannukset olivat pääsääntöisesti suunnitelman mukaiset. Taloushallinnon ja yhteisten tapaamisiin kohdistetut kustannukset olivat suunniteltua pienemmät. Hankkeen aikana haasteita olivat lähinnä viljelijöiden omat kiireet omilla tiloilla syksyllä 2024 ja keväällä 2025, jolloin tiloilla on kiireisimmät ajat. Näitä haasteita kumottiin muuttamalla palaveriaikoja mahdollisen monelle sopiviksi, tässä myös ulkopuolinen asiantuntija taho oli hyvin joustava. Hankkeessa oli 10 tilaa, määrä on iso, jotta tuloksia olisivat kaikille osallistujille käyttökelpoisia ja tasapuolisia on myös haaste. Tässä kuitenkin onnistuttiin hyvin. Tilojen simuloinnit ja niiden tulosten soveltaminen toi kaikille tiloille tieto, miten yhteistyömallit lisäävät tilojen kannattavuutta. Näistä laskelmista viljelijät olivat kovin tyytyväisiä, kun selvästi näkivät mitä yhteistyö toisi omaan liiketoimintaan. Hankkeessa mukana olevilta tiloilta saatiin selville eri ravinteiden (Typpi (N), Fosfori (P), Kalium (K)) määrät, joita kultakin tilalta kulkeutuisi mahdolliselle biokaasulaitokselle syötteen mukana. Tämä tulos antoi myös tietoa tiloille maassa olevasta ravinnepitoisuudesta. Saatiin selville kuinka paljon eri ravinteita (N, P, K) mahdollisen biokaasulaitoksen mädätysjäännös sisältäisi ja mitä vaikutuksia ravinteille on biokaasulaitoskäsittelyssä. Vaihtoehtoisesti saatiin selville eri ravinteiden (N, P, K) jakautumien mikäli biokaasulaitoksessa olisi separaattori miten ravinteet jakautuisivat separoituun neste- ja kiintojakeeseen. Saatiin tieto siitä mitä mädätysjäännöksiä voidaan toimittaa millekin tilalle ja mitä mädätysjäännöstä tilat voivat hyödyntää. Logistiikka mallinnuksella saatiin selville syötteen ja mädätysjäännöksen logistiikka kulut tiloilta mahdolliselle biokaasulaitokselle. Mallinnuksessa muuttujina olivat kuormakoot ja kuljetuskaluston eri tyypit, lastaus- ja purkuajat, urakointihinnat, kuljetus matkat. Tunnistettiin mitkä ovat keskeisimmät kasvitaudinaiheuttajat, jotka koetaan uhkaksi High Grade alueen siemenperunaviljelyyn. Saatiin Ruokavirastosta ohjeistusta muun muassa mädätysjäännöksen tarvittavalle hygienisoinnille sekä muita Ruokaviraston reunaehtoja liittyen biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen käyttöön alueen tiloilla. Selvitettiin millä keinoilla kasvitaudinaiheuttajien muodostamia riskejä saadaan minimoitua syötteen hankinnasta ja varastoinnissa, mitkä on oltava biokaasureaktorin prosessiolosuhteet, miten hoidetaan mädätysjäännöksen hygienisointi, millainen on oltava omavalvonta, miten pitää hoitaa kuljetuskaluston pesu ja puhdistus. Saatiin tilakohtaisia tuloksia taloudellisista vaikutteista simuloinnin avulla mitä heijasteita yhteistyömallit toisivat tiloille kannattavuuden näkökulmasta. Luotiin sopimusmalleja niin syötteen kuin mädätysjäännökseen liittyvistä asioista muun muassa vastuista tuottajan ja ostajan näkökulmasta, mitä laadullisia vaatimuksia on syötteellä ja mädätysjäännöksellä, logistiikkaan liittyvistä asioista eri reunaehdoista jne. Hankkeesta on kerrottu hallinnoijan www-kotisivuilla. Hankkeen aikana on pidetty julkisia tilaisuuksia, joista on paikallislehti tehnyt artikkeleita. Näissä etenkin High Grade liittyvän statuksen säilyttämien Tyrnävällä on nousut hyvin esiin. Tulokset on käyty yhteisissä palaverissa läpi ja lisäksi niitä on käyty tarpeen mukaan yksittäisen tilan kanssa läpi. Hankkeessa saadut tulokset ovat pitkälti tilakohtaisia ja siten vain hankkeessa mukana olevien tilojen tiedossa ja erikseen sopien tietoja on laitettu julkiseen jakeluun. Hankkeen sivutuotteena on tullut viljelijöille lisää informaatiota mahdollisen biokaasulaitokseen sen investointiin, toimintaan jne. Hankkeen hallinnoija on viestittänyt rahoittajan ohjeen mukaan hankkeesta ja hankkeesta on tiedot hallinnoijan tiloissa. Pidemmän aikavälin vaikutuksia on se, että hankkeessa mukana olevien toimijoiden omistuksessa oleva High Grade Biokaasu Oy on hakenut ja saanut biokaasulaitoksen investointia varten Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta investoinnin toteutettavuusselvitystä varten tukirahoitusta. Lisäksi hanke tuotti osallistujille materiaalia ja tietoa laajasti liittyen mahdollisen biokaasulaitoksen liittyvään toimintaan; itse laitoksen tuottavuuteen, mukana olevien tilojen mahdolliseen lisäansaintaan, eri yhteistyömalleja mitä tilat voivat hyödyntää vaikka itse biokaasulaitos investointia ei toteutettaisi. Hankkeen julkinen osuus nosti tietoisuuteen High Grade -statuksen merkityksen Tyrnävällä sekä miten sitä on edelleen tuotava esille kunnan toimesta sekä miten siitä tulee viestittää niin kuntalaisille kuin täällä vieraileville. Hanke on nostanut High Grade -statuksen tasolle, jossa se olisi pitänyt olla kunnan, viljelijöiden ja muiden toimijoiden ajatuksessa ja alueen hyödyntämisessä. Hankkeen loppuraportin valmistumisen aikana ei ole vielä tietoa mitä tuloksia saadaan biokaasulaitoksen toteutettavuusinvestointi selvityksen osalta. Jos ja kuten näyttää tämän hankkeen tulosten osalta ja aikaisempien tulosten osalta biokaasulaitos investointi näyttää kannattavalta hankkeelta. Näin ollen biokaasulaitosinvestointi toteutuessaan on myös osittain tämän hankkeen ansiota. Biokaasulaitos toisi lisää työpaikkoja Tyrnävälle, se toisi alueen usealle toimijalle lisää liikevaihtoa muun muassa logistiikan hoidossa sekä syötteen ja mädätysjäännöksen kuljetuksissa. Biokaasulaitos toisi myös syötettä tuotaville tiloille lisää liikevaihtoa sekä mädätysjäännös pienentäisi lannoitteiden hankintaa. Näin tilojen kokonaiskannattavuus kasvaisi, joka olisi hyväksi kun tilat ovat alkutuotannon toimialla ja heidän tuottamat tuotteet hinnoitellaan muuten kuin markkinaehtoisesti. Kyseisen hankkeen osalta ei ole muita jatkosuunnitelmia kuin High Grade Biokaasu Oy:n investoinnin toteutettavuusselvitys. Tämä hanke oli kolmas liittyen mahdollisen Biokaasulaitoksen investointiin. Tehtyjen ja toteutettavuusselvityksen jälkeen on materiaalia niin paljon, että hankkeessa mukana olevien toimijoiden on tehtävä päätös siitä lähtevätkö investoimaan biokaasulaitokseen ja millaisen laitokseen. Yhtenä vaihtoehtona on myös etsiä biokaasulaitos investoinnille muita kumppaneita sen rahoittamiselle. Tällä hankkeella on myös pystytty tukemaan biokaasulaitoksen investoinnin toteutumisen todennäköisyyttä. Jatkossa selvitettävää on se, kuinka mukana oleville toimijoille saadaan rakennettua osaamista biokaasulaitoksen operointiin, sillä viljelijöiden pääelinkeino vaatii kokopäiväisen panoksen pääelinkeinon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. High Grade Biokaasu Oy:n toimintaa kehitetään yrityksen toimesta sekä tämän hankkeen hallinnoijan Tyrnävän Kehitys Oy:n toimesta, niillä toimenpiteillä ja resursseilla, mitä paikallisella kehitysyhtiöllä on käytössä. Hankkeen tuki tulee takaisin moninkertaisesti verotuloina kun Biokaasulaitos Tyrnävälle investoidaan. Biokaasulaitos tuo tiloille lisää liikevaihtoa ja tukee tilojen pääelinkeinoa. Alueen näkyvyys lisääntyy maakunnassa muuallakin toimialla, kuin alkutuotannossa. Tämä lisää veto- ja pitovoimaa kuntaan. Tässä hankkeessa keskityttiin mukana olevien viljelijöiden ymmärryksen lisäämiseen siitä mitä tällainen yritysyhteistyö voisi tarkoittaa heidän näkökulmasta ja muiden alueen viljelijöiden näkökulmasta. Hanke toteutui suunnitellun mukaisesti, hankkeessa pidettiin mukana olevien tilallisten kanssa palaveri pääsääntöisesti joka toinen viikko, joita veti ulkopuolinen toimija Envitecpolis Oy:n edustaja(t). Syksyllä 2024 ja keväällä 2025 aikana harvemmin, johtuen tiloilla tehtävistä syys- ja kevättöistä. Lisäksi hankkeessa mukana olevat tilat pitivät yhdessä hankehallinnoijan kanssa muutamia palaveria, joissa ei ollut mukana ulkopuolista toimijaa. Näissä tilaisuuksissa käytiin läpi Envitecpolis Oy:n toimintaa ja hankkeen kokonaisuutta. Hanke oli jatkoa 2022 tehdylle tilatulle biokaasulaitosselvitykselle Tyrnävän Kehitys Oy:n toimesta sekä viljelijöiden rahoittamalla usealle tilalle tehdystä selvityksestä mahdollisen biokaasulaitoksen käynnistämisestä Tyrnävälle. Näiden tuloksena perustettiin 2023 joulukuussa High Grade Biokaasu Oy, jossa mukana olevat tilat näkivät mahdollisen biokaasulaitoksen käynnistämiselle lisää tietoa, laitokseen liittyvistä eri näkökulmista. Tämä hanke tuotti materiaalia mukana oleville tiloille heidän tarpeita varten. Tulosten pohjalta on High Grade Biokaasu Oy hakenut ja saanut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta investointia varten toteuttamisselvitys tukea. 11932.5 15817.5
