Lähempää lautaselle 5.4.2024 Ilmastoyhteistyöhankkeet Klimatsamarbetsprojekt Elintarvikkeet ;Huoltovarmuus;Ilmastonmuutos;Luomu, luonnonmukainen tuotanto;Lähiruoka;Markkinointi, markkinaosaaminen ;Pilotointi;Riskienhallinta ja varautuminen Ekologisk, ekologisk produktion;Klimatförändring;Livsmedel;Marknadsföring, marknadskompetens;Närproducerad mat;Pilotprojekt;Riskhantering och beredskap;Underhållssäkerhet Lounais-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Sydvästra Finland 1 Hanketuki Projektstöd Varsinais-Suomen liitto – Egentliga Finlands förbund Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 266038 Päättynyt Avslutat Varsinais-Suomella on merkittävä asema Suomen ruoantuotantokokonaisuudessa. Ruoantuottajien tarjousosaaminen, julkisen sektorin yhteistyö ruokahankintojen kehittämiseksi, kysynnän ja tarjonnan parempi yhteen saattaminen sekä ruokaketjun toimijoiden muutoskestävyys ovat kuitenkin asioita, joihin maakunnassa tulisi panostaa nykyistä enemmän. Lähempää lautaselle -hankkeessa paneudutaan Varsinais-Suomen ruokaketjun toimijoiden tarjousosaamisen kehittämiseen ja julkisten hankintojen mahdollisuuksien ymmärtämiseen, mm. DPS-menettelyyn keskittyvän pilotoinnin sekä erilaisten koulutusten ja vertaisoppimistilaisuuksien kautta. Julkisia ruokahankintoja tekevien henkilöiden yhteistyötä syvennetään luomalla toimijoille yhteinen säännöllisesti kokoontuva verkosto, jonka kautta pystytään kokoamaan koulutus- ja kehitystarpeita ja vastaamaan niihin. Hankkijoiden osaamista vahvistetaan myös henkilökohtaisiin sparraustarpeisiin vastaamalla. Lisäksi hankkeessa pureudutaan varsinaissuomalaisen ruokaketjun muutoskestävyyteen ja tulevaisuuden näkymiin suuntaamalla katseet mm. toimitusvarmuuteen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, kysynnän ja tarjonnan kohtaamishaasteisiin, tilojen yhteistyömahdollisuuksiin ja siihen, miten nämä asiat vaikuttavat tulevaisuuden hankintoihin ja toimitusketjuihin. Ruokaketjun toimijoita ja hankkijoita tuodaan yhteen näkemysten ja tarpeiden yhteensovittamiseksi. Tuottajille järjestetään tilaisuuksia mm. ilmastokestävyydestä ja viljelysuunnittelusta sekä viljelykiertojen monipuolistamisesta. Lisäksi hankkeessa toteutetaan Varsinais-Suomen ruokaketjun toimitusvarmuuteen sekä kysynnän ja tarjonnan haasteisiin pureutuva selvitys. Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä alueen ruokaketjun toimijat: viljelijät, ensiasteen jalostajat ja jalostavat pk -yritykset sekä julkisia elintarvikehankintoja tekevät henkilöt. Hanketta toteuttavat Valonia ja Pyhäjärvi-instituutti yhteistyössä MTK Varsinais-Suomi ry:n sekä Kaarea Oy:n kanssa alkuvuodesta 2024 vuoden 2025 loppuun. 276112.41 SO4 289153.22 2026-03-31 00:00:00 Sisempi kaupunkialue Inre stadsområde Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Koordinointi- ja aktivointihankkeet Koordinerings- och aktiveringsprojekt TURKU ÅBO 95.49 2024-04-04T07:48:24.098Z 118728.33 141493.56 15890.52
Maatilasta Osakeyhtiö 28.3.2024 Koulutushanke Utbildningsprojekt Kustannustehokkuus;Laatu- ja muut vastuullisuusjärjestelmät ;Liiketoimintaosaaminen;Maatilojen monialaisuus ;Riskienhallinta ja varautuminen;Sosiaalinen pääoma;Verkkokurssi;Vertaisoppiminen Gårdarnas mångprofessionella karaktär;Kollegialt lärande;Kostnadseffektivitet;Kunskaper om affärsverksamhet;Kvalitets- och andra ansvarssystem;Riskhantering och beredskap;Socialt kapital;Webbkurs Itä-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Östra Finland 1 Hanketuki Projektstöd Suomen Yrittäjäopisto Oy Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 261792 Päättynyt Avslutat Maatilasta osakeyhtiö -hankkeessa tarjotaan kattavaa koulutusta, tietoa ja käytännön työkaluja, niin osakeyhtiön alkuvaiheessa oleville yrittäjille kuin niille, jotka harkitsevat siirtymistä osakeyhtiömuotoon. Koulutuksen tavoitteena on varustaa osallistujat tarvittavalla osaamisella sujuvaan ja tehokkaaseen osakeyhtiömuotoisen maatilan hallintaan ja johtamiseen. Koulutusohjelma kattaa monipuolisesti talouden hallinnan, suunnittelun ja kokonaisvaltaisen ymmärryksen osakeyhtiömuodon vaikutuksista. Hankkeessa painotetaan myös vertaisoppimisen merkitystä. Lisäksi hankkeessa tuodaan esiin vertailukohtia muiden toimialojen osakeyhtiöistä, jotta osallistujat voivat hyödyntää monialaista näkökulmaa liiketoiminnassaan. Tämä laajentaa osallistujien näkökulmaa ja auttaa soveltamaan oppimaansa maatilayritysten kontekstiin. Hanke vastaa ajankohtaiseen ja tärkeään tarpeeseen tarjota maatilayrittäjille ja heidän sidosryhmilleen tarvittavaa osaamista ja tukea osakeyhtiön talouden hallintaan ja suunnitteluun. Hankkeen tavoitteena on edistää osakeyhtiömuotoisten maatilayritysten menestystä ja kestävää liiketoimintaa nykypäivän vaativassa maatalousympäristössä. Maatilasta osakeyhtiö -hanke toteutetaan Pohjois-Savon Ely-keskuksen alueella, noin kahden vuoden toiminta-ajalla. 114542.26 SO0 127269.18 2026-03-31 00:00:00 Sisempi kaupunkialue Inre stadsområde PaiviM Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Koulutushankkeet Utbildningsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Koulutus maatalouden alkutuotannon, maataloustuotteiden jalostuksen tai kaupan pitämisen alalla toimiville pk-yrityksille Utbildning för små och medelstora företag inom jordbrukets primärproduktion, förädling av jordbruksprodukter eller saluföring KUOPIO KUOPIO 90 2024-03-21T13:52:54.152Z 49253.17 65289.09
Monimuotoisuuden lisääminen marjatiloilla 28.3.2024 Tiedonvälityshankkeet Informationsförmedlingsprojekt Itä-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Östra Finland 3 Hanketuki Projektstöd Kehitysyhtiö Savogrow Oy Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 259733 Käynnissä Är igång www.marjatieto.fi Marjanviljelyssä kestävyyden rakentaminen on jatkuva prosessi, jossa uutta tutkimustietoa ja osaamista hyödyntäen voidaan viedä kehitystä eteenpäin. Pitkällä tähtäyksellä tehtävillä toimenpiteillä voidaan edistää niin ekologisen, taloudellisen kuin sosiaalisen kestävyyden tavoitteita. Monimuotoisuuden lisääminen marjatiloilla –hankkeen tavoitteena on tiedonvälitystoimenpiteiden avulla lisätä marjanviljelijöiden tietoa ja osaamista kestävän tuotannon eri osa-alueista ja ottaa toimenpiteitä aktiiviseen käyttöön tiloilla. Hanke koostuu kuudesta eri teemasta, jotka käsittelevät mm. ilmastonmuutoksen vaikutuksia marjanviljelyyn, maan kasvukunnon parantamista, uusia kasvintuhoojia, uusia lajikkeita ja vaihtoehtoisia kasvinsuojelumenetelmiä. Tiedonsiirron menetelminä ovat infopäivät ja julkaistu materiaali. Infopäivät voivat olla webinaareja, seminaareja tai demonstraatioita tiloilla. Myös virtuaaliretkiä tiloille järjestetään. Hankkeelle nimetään hankeryhmä ja sen toteutusaika päättyy 30.9.2026 mennessä. Hankkeen hallinnoija ja toteuttaja on Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus. Lisätietoa: www.savogrow.fi 149709.1 SO0 149709.1 2026-09-30 00:00:00 Maaseudun paikalliskeskukset (kaupunkien läheinen maaseutu) Lokala centra på landsbygden (stadnära landsbygd) sannakauvosaari Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Tiedonvälityshankkeet Informationsförmedlingsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Tiedonvälityshanke Informationsförmedlingsprojekt SUONENJOKI SUONENJOKI 100 2026-03-17T13:25:48.121851Z 64374.91 85334.19
Lintutorjunnan parantaminen turkistiloilla 28.3.2024 Tiedonvälityshankkeet Informationsförmedlingsprojekt Eläinvahinkojen ehkäiseminen ;Riskienhallinta ja varautuminen;Turkistarhaus;Turvallisuus Förebyggande av skador på djur;Pälsdjursuppfödning;Riskhantering och beredskap;Säkerhet Pohjanmaan elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Österbotten 4 Hanketuki Projektstöd Kannuksen tutkimustila Luova Oy Alueiden välinen Interregional 259795 Päättynyt Avslutat Kesällä 2023 Suomessa naurulokeilla puhkesi influenssaepidemia. Se levisi tämän hetken tiedon mukaan 26 turkistilalle. Maa- ja metsätalousministeriö nimesi 18.7. turkiseläinten lintuinfluenssan eläintautiluokkaan: muu torjuttava eläintauti. Tästä seurasi aluehallintoviraston päätös taudin leviämisen estämiseksi ja ruokaviraston määräys turkiseläinten lopetuksista tilakohtaisen arvioinnin perusteella. Hankkeessa kartoitetaan tarkasti Suomen turkistilojen tämänhetkinen lintutorjuntataso ja annetaan yleisohjeet lintutorjunnan parantamiseksi kuluvalle syyskaudelle, luokitellaan turkistilat lintutorjunnan tason mukaisesti, selvitetään kullekin tasoluokituksen ryhmälle sopivat muutokset tilojen lintutorjuntaan ja etsitään hintatiedot, saatavuus ja hankintapaikat tarvikkeille . Lisäksi laaditaan opaslehtinen turkistilojen käyttöön lintutorjunnan parantamistavoista ja esitellään hankkeen tuloksia turkisalan tapahtumissa livenä ja verkossa. Hanke lisää mahdollisuuksia turvata Suomen turkistarhat lintuinfluenssan leviämiseltä pikaisilla neuvontatoimilla jo tämän syksyn aikana ja pidempiaikaisien ratkaisujen selvittämisellä ensi kevään muuttolintujen tuloa varten. Hankkeen tulosten perusteella tehdään ehdotukset turkisalan sisäisiin sertifiointisääntöihin ja päivitetyn eläinsuojelulain turkiseläinasetukseen. Hankkeen kohderyhmänä on turkistilat koko Suomessa ja hyödynsaajina turkistilalliset ja asukkaat turkistilojen läheisyydessä, mutta hankkeen hyödynsaajaksi voidaan lukea yhtä lailla kaikki ihmiset, kun kyseessä on zoonoosi, jonka leviämistä hankkeessa estetään One Health-periaatteen mukaisesti. Hankkeen toteutusaika ja toteutusalue: 5.9.2023 – 31.8.2024 kaikissa kunnissa, joissa toimivia turkistiloja. 110755.62 SO0 116584.86 2024-08-31 00:00:00 Ydinmaaseutu Kärnlandsbygd Maarit05 Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Tiedonvälityshankkeet Informationsförmedlingsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Tiedonvälityshanke Informationsförmedlingsprojekt KANNUS KANNUS 95 2024-12-13T11:01:50.630Z Lintutorjuntataso syksyllä 2023 selvitettiin soittamalla tuottajille. Haastattelukierros järjestettiin n. 330 turkistuottajalle, joilla oli aktiivista tuotantoa, mutta ei todettua lintuinfluenssaa eläimissä haastattelukierrosta aloitettaessa. Haastattelu tehtiin puhelimitse, samalla täytettiin excel-tiedostoa.Vastauksista laskettiin tulokset prosenttiosuuksina. Tulkintaa jouduttiin tekemään vastausten ollessa osittain vain suuntaa antavia. Koska lintutorjunnan kannalta on oleellista, että kaikki eläimiä sisältävät varjotalot on suojattuja, yksikin suojaamaton talo tekee koko tilan suojaamattomaksi. Haastattelun tulokset jaoteltiin tilojen tuotantosuunnat erotellen minkkitiloihin, kettutiloihin ja sekatiloihin, joilla kasvatetaan sekä minkkiä että joko kettua ja/tai suomensupia. Lisäksi tuloksissa eroteltiin tilat niiden sijainnin mukaan.Hanketta suunnitellessa ajatus oli, että viranomaiset vaativat varjotaloihin täyden pakovarmuuden pohjaksi lintutorjunnalle. Bioturva-asetuksessa päädyttiin kuitenkin siihen, että lintutorjunnan kannalta on käytännössä riittävää, kun linnut eivät pääse talojen sisään, eivätkä lanta-alustoille. Lisäksi juomanipat ja juomakupit täytyy olla suojattu ympärivuotisesti siten, etteivät linnut pääse laskeutumaan niistä syntyville ulokkeille edes teoreettisesti. Myös häkkien ulkopuolelle asetettava verkko on pidettävä jonkinlaisella ulokkeella irti häkistä (esimerkiksi Kuva 1.). Pakovarmoissa varjotaloissa riittää, kun juomanipan kohdalla häkissä on esim. muoviläppä. Näillä toimenpiteillä suojataan juomavesi lintujen ulosteelta.Jo syksyllä 2023 tehtiin ensimmäinen materiaalikatsastus ja kustannuslaskelma varjotalojen pakovarmuuden turvaamiseksi (Liite 2. Kustannuslaskelma 1). Lopulta lintuinfluenssan vasta-aineita löydettiin 71 tilan eläimistä ja näistä myöhemmin syksyllä löydetyistä tapauksista suurin osa oli suomenkielisen tarhausalueen kettutiloilta, joissa lintujen pääsy varjotaloihin oli kaikkein huonoimmin estetty. Vaatimukset varjotalojen suojaamiseen olivat kuitenkin niin tiukat, ettei pakovarma varjotalo anna riittävää suojaa kuin talvikaudella, varsinaisena muuttolintuaikana nämäkin varjotalot tulee verkottaa. Keväällä 2024 tehtiin yhteistyössä FiFurin kanssa uusi kustannuslaskelma varjotalon suojaamiseksi (Liite 4. Varjotalojen suojauskustannukset 2024), kun oli paremmin selvillä erityisesti verkkojen hankintapaikat ja hinnat. Aihetta on käsitelty yksityiskohtaisemmin erillisenä liitteenä olevassa lintutorjuntaoppaassa. Muitakin tapoja estää lintuinfluenssan leviämistä turkistiloille pohdittiin. Hyvin rajoitetusti käytettävissä oleva tapa on lintujen metsästys.Lintujen metsästyksen katsotaan kuitenkin olevan haastava aihe. Kesällä 2023 Fifur sai poikkeusluvan vajaan viikon ajaksi tiettyjen lintulajien ampumiseen. Lupa koski variksen, harakan, naakan, merilokin, harmaalokin, kesykyyhkyn ja räkättirastaan metsästystä. Näitä kaikkia lintulajeja ei luvalla ammuttu. Lupa saatiin 10 000 linnulle, mutta vain 417 raportoitiin ammutuksi. Rauhoitettu naurulokki ei kuulunut luvan piiriin. Vaikka turkiseläimiin levinneen lintuinfluenssan katsottiin olevan uhka jopa ihmisen terveydelle, lintujen ampuminen herätti kritiikkiä. Tosin pelkkä ilmaankin ampuminen pelottaa lintuja pois tarha-alueelta, joten ampumisen ääniin perustuva karkotin on todettu toimivaksi apuvälineeksi, mikäli eläimet eivät siitä häiriinny. Osa tuottajista käyttää äänikarkottimia myös penikointiaikaan, mutta osa kokee eläinten säikkymisen uhaksi hyvälle pentutulokselle. Hanke tuli kaikille turkistuottajille, joilla eläimiä muttei lintuinfluenssaan, tutuksi syksyllä 2023 haastattelukierroksen aikana. Hanketta esiteltiin Furfixin avointen ovien päivänä 15.2.2024, joka on vuotuinen tapahtuma kaikille tarhaajille. Tilaisuusuudessa olikin hyvin väkeä ja erityisesti verkkomallit, joita oli hankittu näytille, kiinnostivat tuottajia kovasti. Munsalassa järjestettiin 22.2. 2024 paikallisyhdistysten yhteinen nahkanäyttely, jossa Luovalla oli oma osastonsa. Toukokuun 14. 2024 järjestettiin Luovan tutkimustilalla Bioturvallisuus ja tekniikkapäivät, joissa vieraili n. 50 kävijää. Sateinen sää verotti kävijämäärää, mutta näytteilleasettajat olivat tuoneet mielenkiintoisia tuotteita esiteltäväksi ja näiden esittelyt päätyvät kaikkien tuottajien nähtäväksi Turkistalouslehden kautta. Esittelyssä oli tähän hankkeeseen liittyen erilaisia vaihtoehtoja lintuverkoiksi, niiden kiinnittämisvaihtoehtoja, suojausmahdollisuuksia juottolaitteille ja erilaisia desinfioimisaineita, joita tuottajat voivat käyttää esim. lintuinfluenssan jälkeen tilan saneeraamisessa. Hankkeen alussa turkistilojen lintutorjunta oli vain osittain suoritettu. Osalla tiloista, varsinkin hallikasvatuksessa olevat eläimet olivat suojattuja linnuilta, mutta lintuverkkoja käytettiin vain harvoin ja käytännössä vain kesäaikaan painottuen. Lintuinfluenssa oli päässyt leviämään jopa 71 tilalle, joiden eläimet määrättiin lopetettavaksi. Tammikuussa annettiin uusi bioturva-asetus, missä vaatimuksena on täysi lintusuojaus kaikille turkistiloille vielä laajennettuna 15.4.-31.10 välisenä aikana. Osa tiloista joutui talven aikana rakentamaan kiinteät ovet varjotaloihin, mutta suurin haaste oli saada lintuverkotus paikoilleen 15.4., jolloin suuressa osassa tarhausaluetta oli vielä kunnon lumi maassa, eikä kevättalven lakotkaan helpottaneet verkkojen saatavuutta. Asetuksen vaatimuksista tiedottaminen ja verkotusvaihtoehtojen esittely tuotti kuitenkin tulosta, ja tuottajat ovat suojanneet varjotalot vaatimusten mukaisesti jo keväällä 2024. Hankkeen suurimmaksi onnistumiseksi voidaan katsoa se, että turkistilalliset saivat suojattua varjotalonsa vaatimusten mukaisesti keväällä 2024. Vuonna 2024 ei tiheästä näytteenotto-ohjelmasta huolimatta löydetty yhtään lintuinfluenssatapausta. Muutos hankkeen alun lintusuojaustilanteeseen, jossa puolet kettutaloista oli kokonaan avoimia, eikä lintuverkotusta, joka estää pääsyn varjotalon lisäksi myös lanta-alustalle ja juottolaitteiden läheisyyteen ollut juuri kenelläkään, on valtava. Jatkotoimenpiteinä hankkeelle tulee luontevasti elinkeinon omavalvontaan liittyvä lintuverkotusten ja bioturvallisuuden tarkastaminen sertifiointikäyntien yhteydessä. Tämä auttaa myös hankkeen päätehtävän eli tiedonvälityksen osalta. Tiloilla kiertävät arvioijat näkevät erilaisia ratkaisuja ja pystyvät vertailemaan tuottajien kokemusten mukaisesti verkotusten ja pakovarmuuden lisäämisen kustannuksia ja työläyttä pidemmällä aikavälillä ja eri tuotantokausien aikana. Tämä antaa mahdollisuuden välittää tietoa tuottajille, jotka pohtivat parannuksia omiin suojauksiinsa. Erityisesti huomioitavaa pysyviä verkotuksia suunnitellessa on se, että verkot pystytään nostamaan ylös ja laskemaan alas nopeasti ja verkot ehjinä, sillä useimpien turkistilojen ympäristölupa edellyttää useampaa kuin yhtä vuotuista lannanajoa. Suurin osa lannasta kertyy ajanjaksolla, jolloin jokainen varjotalo täytyy olla verkotettuna, joten lannanajo on hyvä voida suorittaa verkotusaikana myös niillä tiloilla, joiden varjotalot ovat pakovarmoja ja näin ollen mahdollista pitää ilman sivuverkotusta 1.11.-31.3. Mikäli lannanajo jätetään suoritettavaksi pelkästään talvikaudelle, altistutaan tilanteelle, jossa ympäristölupaa ei voida noudattaa lumen, jään tai liian märän ympäristön vuoksi. Tätä korostetaan sertifioinnin yhteydessä annetussa neuvonnassa, sillä ympäristöasioita ei voida jättää huomioimatta jo pelkästään bioturva-asetuksen vaatiman tarhan siisteyden vuoksi. Lintutorjunnan parantaminen turkistiloilla-hanke aloitettiin tilanteessa, jossa kesän 2023 aikana turkistiloilta oli löydetty lintuinfluenssaa ja ks. tilojen eläimistä oli tehty lopetuspäätöksiä. Turkistiloja syytettiin sekä lehdistön että viranomaisten puolelta siitä, etteivät tilat olleet estäneet lintujen pääsyä kosketuksiin eläinten kanssa. Hankkeessa lähdettiin selvittämään todellista lintutorjuntatasoa turkistiloilla ja miettimään mahdollisia tapoja parantaa lintutorjuntaa ennen kuin muuttolinnut tulisivat jälleen keväällä 2024. Hankkeessa suoritetussa tuottajien haastattelussa havaittiin, että erityisesti kettutilat olivat verrattain huonosti suojattuja lintuja vastaan. Viranomaisten työ bioturva-asetusta laatiessa oli nopeaa ja turkistilojen oli jo 15.4. 2024 alkaen suojattava eläintilansa ovin ja verkotuksin. Keväällä 2024 moni tuottaja joutui saatavilla olevaa verkkoa, verkkojen huonon saatavuuden ja rajallisen ajan vuoksi. Tästä syystä hankkeessa oli aiheellista miettiä tapoja suojata varjotalo myös pidemmällä aikavälillä ja kerätä tietoa, mitä turkiseläinten kasvattajat voivat hyödyntää miettiessään lintutorjuntaa myös tulevaisuudessa. Lintutorjunta turkistiloilla ei tarkoita pelkän lintuverkon asentamista varjotalojen sivuille. Se on alku bioturvallisuuden kokonaisvaltaiseen huomioimiseen niin turkistilalla kuin sen ulkopuolellakin liikuttaessa. 47624.91 63130.71
Producentkraft 28.3.2024 Koulutushanke Utbildningsprojekt Data, datatalous, dataekosysteemi;Kasvihuonetuotanto ;Kustannustehokkuus;Lihan tuotanto;Liiketoimintaosaaminen;Maidontuotanto;Markkinointi, markkinaosaaminen ;Puutarhatuotanto;Riskienhallinta ja varautuminen;Vertaisoppiminen;Viljantuotanto Data, dataekonomi, dataekosystem;Kollegialt lärande;Kostnadseffektivitet;Kunskaper om affärsverksamhet;Köttproduktion;Marknadsföring, marknadskompetens;Mjölkproduktion;Riskhantering och beredskap;Spannmålsproduktion;Trädgårdsproduktion;Växthusproduktion Pohjanmaan elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Österbotten 3 Hanketuki Projektstöd Österbottens svenska producentförbund r.f. Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 261388 Käynnissä Är igång www.ösp.fi Producentkraft är ett treårigt projekt med syfte att stärka de österbottniska lantbruksföretagens konkurrenskraft samt innovations- och anpassningsförmåga till en föränderlig omvärld med hjälp av nätverkande och kunskapsförmedling. De senaste tiderna har påverkat lantbruksföretagarna mycket i form av mera volatila priser på både insatser och produkter i lantbruksnäringarna till följd av krig, pandemi och inflation. Detta medför att prisrisken är större än tidigare både vid inköp- och försäljning. Stödens köpkraft grävs ur av inflationen och det blir allt viktigare att känna sina marknader för att uppnå maximal lönsamhet. Förutom detta är förstås kostnadskontroll en viktig del av lantbruksföretagandet för att uppnå en god lönsamhet. Dessa punkter arbetas det med genom nätverkande och problemlösning i grupp samt kunskapsförmedling genom seminarier, podcaster och innovationsdagar. 147273.28 SO0 184091.6 2026-12-31 00:00:00 Sisempi kaupunkialue Inre stadsområde DanielEnglund Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Koulutushankkeet Utbildningsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Koulutus maatalouden alkutuotannon, maataloustuotteiden jalostuksen tai kaupan pitämisen alalla toimiville pk-yrityksille Utbildning för små och medelstora företag inom jordbrukets primärproduktion, förädling av jordbruksprodukter eller saluföring VAASA VASA 80 2025-12-03T11:04:24.995965Z 63327.51 83945.77
Digiäly käyttöön 27.3.2024 Tiedonvälityshankkeet Informationsförmedlingsprojekt Alustatalous;Digitaidot;Digitalisaatio ;Kyberturvallisuus, digiturva;Liiketoimintaosaaminen;Riskienhallinta ja varautuminen;Teknologia;Tekoäly Artificiell intelligens;Cybersäkerhet, digital säkerhet;Digitala färdigheter;Digitalisering;Kunskaper om affärsverksamhet;Plattformsekonomi;Riskhantering och beredskap;Teknologi Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Södra Österbotten 4 Hanketuki Projektstöd Suomen Yrittäjäopisto Oy Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 256878 Päättynyt Avslutat Yritysten on pysyttävä mukana kehityksen kelkassa ja oltava tietoisia siitä, mitä toimintaympäristössä tapahtuu. Digivalmiuksien parantamista ja ymmärrystä digitalisaation soveltamisesta tarvitaan edelleen yksin- ja mikroyrittäjien keskuudessa. Tämän tiedonvälityshankkeen teemoina ovat tekoäly, alustatalous, tieto- ja kyberturvallisuus. Tavoitteena on välittää tietoa, aktivoida, lisätä osallistujien kiinnostusta, ymmärrystä sekä havainnollistaa tekoälyn ja alustatalouden mahdollisuuksia ja potentiaalia liiketoiminnan kehittämisessä. Lisäksi pyritään nostamaan tieto- ja kyberturvallisuuden tasoa yritystoiminnan turvaamiseksi ja toimintariskin alentamiseksi. Hankkeessa tuotettu materiaali tulee katseltavaksi Suomen Yrittäjäopiston www-sivuille. 40524.26 SO0 40524.26 2025-05-31 00:00:00 Sisempi kaupunkialue Inre stadsområde hennal Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Tiedonvälityshankkeet Informationsförmedlingsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Tiedonvälityshanke Informationsförmedlingsprojekt SEINÄJOKI SEINÄJOKI 100 2026-02-17T13:41:44.055Z Eteläpohjalaiset yksinyrittäjät ja mikroyritykset toimivat toimintaympäristössä, jossa tekoäly, alustatalous ja kyberturvallisuus muokkaavat nopeasti liiketoiminnan edellytyksiä. Digiäly käyttöön -tiedonvälityshankkeen tavoitteena oli vahvistaa yrittäjien digivalmiuksia, lisätä ymmärrystä uusista teknologioista ja tarjota käytännönläheisiä työkaluja liiketoiminnan kehittämiseen. Hanke kohdistui erityisesti arjen työn tueksi tarvittavan osaamisen vahvistamiseen. Toimenpiteet toteutettiin aikavälillä 1.12.2023–31.5.2025. Hankkeessa järjestettiin yhteensä kuusi verkkotyöpajaa ja -valmennusta, joissa käsiteltiin tekoälyn hyödyntämistä yrittäjän työssä, alustatalouden tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia sekä yritystoiminnan turvaamista tieto- ja kyberturvallisuuden keinoin. Tapahtumat toteutettiin yhteistyössä neljän asiantuntijatahon kanssa (Kuulu Oy, Sharetribe Oy, CasvuAI ja Opsec Oy). Kaikki tilaisuudet räätälöitiin kohderyhmän tarpeisiin, tallennettiin ja jaettiin osallistujille katsottavaksi myös jälkikäteen. Lisäksi niistä on viestitty laajemmin ryhmäsähköposteina Etelä-Pohjanmaan maaseutualueiden pienyrityksille. Hankkeessa tuotettiin runsaasti tiedonvälitysmateriaalia, kuten tallenteita, asiantuntijavideoita ja PDF-oppaita. Nämä on koottu hankkeen verkkosivuille ja Dream Broker -kanavalle, jossa ne ovat vapaasti katseltavissa myös hankkeen päättymisen jälkeen. Lisäksi blogikirjoituksia julkaistiin sekä Suomen Yrittäjäopiston että maaseutuverkosto.fi -alustalla. Viestintä oli monikanavaista. Tiedottamiseen käytettiin SYO:n omia verkkosivuja, sosiaalista mediaa (Facebook, LinkedIn, Instagram, YouTube) sekä kohdennettua sähköpostiviestintää yrityksille ja alueellisille toimijoille kuten yrittäjäyhdistykset, E-P:n Yrittäjät, Leader-ryhmät ja muut yritystoimijatahot. Viestintää vahvistettiin myös maksetulla ja kohdennetulla mainonnalla. Lisäksi toteutettiin printtimainos, QR-koodillinen ilmoitus Ykköset-lehdessä, joka ohjasi lukijat suoraan hankemateriaaleihin. Hanke toteutettiin pääsääntöisesti suunnitelman mukaisesti. Aikatauluun haettiin jatkoa kahteen otteeseen, jotta sisällöt saatiin toteutettua laadukkaasti. Hankkeen kustannukset toteutuivat suunnitellusti eikä budjettiylityksiä juurikaan syntynyt. Digiäly käyttöön -hankkeessa saavutettiin hyviä tuloksia, jotka näkyvät konkreettisesti osallistujien tiedon lisääntymisessä ja hyödyntämisessä, osaamisen kasvussa, myönteisissä asennemuutoksissa digitaalisuuteen. Hanke on onnistuneesti vastannut kohderyhmän ajankohtaisiin tarpeisiin, tuottanut helposti levitettävää ja käyttökelpoista materiaalia sekä lisännyt ymmärrystä digitaalisista mahdollisuuksista maaseudun yrittäjyyden kehittämisessä. Hankkeen vaikutukset ulottuvat osaamisen lisääntymisen lisäksi yksinyrittäjien ja mikroyritysten arjen helpottumiseen, ja liiketoiminnan kehittämiseen. Osallistujat saivat konkreettisia valmiuksia kokeilla ja käyttää digitaalisia työkaluja, lisätä tietoturvaansa ja tarkastella omaa liiketoimintaa uusista näkökulmista. Pitkällä aikavälillä tämä saattaa parantaa yritystoiminnan tehokkuutta, turvallisuutta ja jatkuvuutta, mikä tukee välillisesti myös yrittäjien työhyvinvointia. Palautekyselyihin vastanneista yli 90 % arvioi työpajat hyödyllisiksi. Palautteiden perusteella voidaan arvioida, että työpajat ja valmennukset lisäsivät merkittävästi osallistujien ymmärrystä ja aktivoivat käytännön toimiin. Osallistujat kuvasivat saaneensa käytännön työkaluja, inspiraatiota ja rohkeutta tekoälyn, alustatalouden ja kyberturvan hyödyntämiseen omassa toiminnassaan. Tekoälyyn liittyvät sisällöt koettiin erityisen innostaviksi, ja moni kertoi aikovansa jatkaa kokeiluja, soveltaa oppimaansa asiakaspalvelussa, sisällöntuotannossa tai koulutustilanteissa. Alustatalous herätti kiinnostusta ja keskustelua uusista ansaintamalleista, mutta soveltaminen osallistujilla oli vielä ideointivaiheessa. Tieto- ja kyberturvavalmennuksista monet kokivat saaneensa käyttökelpoisia vinkkejä sekä herätyksen oman yritystoiminnan riskienhallintaan. Palautteissa kiitettiin selkeästä valmennustavasta, käytännönläheisyydestä ja asiantuntijoiden vahvasta osaamisesta. Työpajoissa opittua aiotaan soveltaa monipuolisesti, ja osa osallistujista kertoi jakavansa oppimaansa edelleen omissa verkostoissaan, mikä tukee hankkeen tiedonvälitysluonnetta ja kasvattaa vaikutuspiiriä edelleen. Viestintä on ollut monikanavaista kattaen tapahtuma- ja asiantuntijasisällöt. Analytiikan mukaan monikanavainen viestintä ja osittain kohdennettu/maksettu mainonta tavoitti hyvin. Katselukertoja yhteensä eri some-kanavissa on tuhansia. Tämän lisäksi kohdennettu sähköpostiviestintä yrittäjille ja yritystoimijatahojen kautta välitetty viestintä kattaa +5000 yritystä. Tiedonvälityshankkeelle asetetut määrälliset tavoitteet ylittyivät. Verkkotapahtumia toteutui 6/5. Julkaistun materiaali 26/20. Hankkeen tiedonvälitystoimien kautta tavoitettiin arviolta yli 5000 henkilöä. Digiäly käyttöön -hankkeella on useita pidemmän aikavälin vaikutuksia, jotka kohdistuvat yksinyrittäjien ja mikroyritysten arkeen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Osallistujien kasvaneen tietoisuuden ja osaamisen myötä voidaan ennakoida muutoksia yrittäjien toimintatavoissa, rohkeutta digiteknologioiden käytön lisääntymiseen ja sekä yritystoiminnan tehokkuuden ja turvallisuuden parantumista. Hankkeen aikana osallistujien digiosaaminen, tietoisuus uusista työkaluista ja kyky hyödyntää niitä arjessa vahvistuivat selvästi. Tämän kehityksen voidaan ennakoida johtavan muun muassa seuraaviin positiivisiin muutoksiin: Tekoälyn käyttöönoton myötä yksinyrittäjät voivat tehostaa ajankäyttöään, asiakaspalveluaan ja sisällöntuotantoaan. Alustatalouden ymmärrys auttaa tunnistamaan uusia liiketoimintamalleja ja ansaintalogiikkaa. Kyberturvan osalta osaamisen vahvistuminen pienentää riskiä liiketoimintakatkoksista, tietomurroista ja asiakasluottamuksen menetyksestä. Tämän voidaan odottaa vaikuttavan myönteisesti myös yrittäjien työhyvinvointiin, jaksamiseen ja yritystoiminnan jatkuvuuteen erityisesti maaseutualueilla, joissa yrittäjyys on tapa työllistää itsensä. Hankkeen verkkosivua ja Dream Broker -kanavan ylläpitoa jatketaan toistaiseksi osana organisaation normaalia toimintaa. Verkkotapahtumien tallenteet, tuotetut materiaalit, asiantuntijablogitekstit ja case-esimerkit ovat vapaasti katseltavissa ja hyödynnettävissä Suomen Yrittäjäopiston www-sivuilla. Hankkeessa syntynyttä materiaalia voidaan hyödyntää Yrittäjäopiston muissa koulutuksissa soveltuvin osin lisämateriaalina. Hankkeen teemat tulevat olemaan jatkossakin esillä yrittäjäkentässä. Hankkeen aikana saadut palautteet ja osallistujien kiinnostus osoittavat selkeästi, että tarve jatkokehittämiselle on olemassa. Yrittäjät kaipaavat monesti vielä yksilöllisempää tukea ja ohjausta esim. pienryhmässä, minkä voisi mahdollistaa aktivointi -tyyppinen yhteistyöhanke, jossa syvennettäisiin erityisesti tekoälyn käytön hyödyntämiseen yrittäjän arjessa eri osa-alueilla. Konkreettiset ja omaan yritystoimintaan sovellettavat esimerkit ovat avainasemassa digiteemojen käsittelyssä. Tallenteet ja tukimateriaalit auttavat oppijoita etenemään omaan tahtiin. Hankkeesta saatujen kokemusten perusteella voidaan esittää seuraavat käytännön suositukset digiteemojen käsittelyyn pienyrittäjien ja mikroyritysten osaamisen kehittämisessä: •Panostetaan yksinkertaisiin, konkreettisiin esimerkkeihin. Esitystavan selkeys ja käytännönläheisyys ovat avain onnistuneeseen oppimiskokemukseen. •Mahdollistetaan eteneminen omaan tahtiin. Tallenteet ja tukimateriaalit mahdollistavat kertauksen ja omaehtoisen oppimisen. •Tunnistetaan matalan digikynnyksen vaikutus. Osallistujat arvostavat selkokielisiä ohjeita ja arjen soveltamistapoja. Digiäly käyttöön -tiedonvälityshanke toteutettiin aikavälillä 1.12.2023–31.5.2025 ja sen keskeisinä toimenpiteinä järjestettiin kuusi verkkotyöpajaa. Työpajat käsittelivät tekoälyn hyödyntämistä yrittäjän arjessa, alustatalouden tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia sekä yritystoiminnan turvaamista tieto- ja kyberturvallisuuden keinoin. Hanke tavoitti laajasti kohderyhmänsä: yli 500 henkilöä ilmoittautui verkkotapahtumiin ja yli 300 osallistui live-toteutuksiin. Hankkeen tiedonvälitysmateriaali, kuten tallenteet asiantuntijavideot- ja blogit sekä PDF-materiaali ovat vapaasti katseltavissa ja hyödynnettävissä osoitteessa: https://www.syo.fi/yritysten-kehittamishankkeet/digialy-kayttoon-hanke/ Yli 90 % palautekyselyihin vastanneista piti työpajoja hyödyllisinä. Hankkeen aikana osallistujien digiosaaminen, tietoisuus uusista työkaluista ja kyky hyödyntää niitä arjessa vahvistuivat selvästi. Tekoälyn käyttöönoton myötä yksinyrittäjät voivat tehostaa ajankäyttöään, asiakaspalveluaan ja sisällöntuotantoaan. Alustatalouden ymmärrys auttaa tunnistamaan uusia liiketoimintamalleja ja ansaintalogiikkaa. Kyberturvan osalta osaamisen vahvistuminen pienentää riskiä liiketoimintakatkoksista, tietomurroista ja asiakasluottamuksen menetyksestä. Hankkeen teemat päivittyvät, erityisesti tekoäly tulee olemaan jatkossakin esillä yritystoiminnan kehittämisessä. Palautteiden ja osallistujien kiinnostuksen perusteella on olemassa selkeä tarve jatkokehittämiselle. 17425.43 23098.83 0
KantriVoima – Osaamisen lisääntymisestä kasvua maaseutuelinkeinoihin 27.3.2024 Koulutushanke Utbildningsprojekt Avomaaviljely;Biotalous;Digitaidot;Digitalisaatio ;Ekosysteemipalvelu ;Elintarvikkeet ;Energian säästö ja energiatehokkuus;Energiatehokkuus;Hiilineutraalisuus, hiilinielu ja hiilensidonta;Hiiliviljely;Ilmastonmuutos;Kasvihuonetuotanto ;Kiertotalous;Kustannustehokkuus;Lammas, vuohi ;Lihan tuotanto;Liiketoimintaosaaminen;Luomu, luonnonmukainen tuotanto;Luonnon monimuotoisuus;Maatilojen monialaisuus ;Maidontuotanto;Markkinointi, markkinaosaaminen ;Nautaeläimet;Nuoret ;Nuoret viljelijät;Puutarhatuotanto;Pölyttäjät ;Ravinteiden kierrätys;Rehuntuotanto;Riskienhallinta ja varautuminen;Sosiaalinen innovaatio;Sovellukset ja alustat;Sukupolven- tai omistajanvaihdokset;Teknologia;Tuotekehitys ;Työturvallisuus;Uudet kasvilajikkeet, viljelykasvit, erikoiskasvit;Varautuminen, omavaraisuus;Verkkokurssi;Vertaisoppiminen;Vesiensuojelu;Viljantuotanto;Ympäristötietoisuus;Älykäs sopeutuminen;Älymaatalous Applikationer och plattformar;Beredskap, självförsörjning;Bioekonomi;Cirkulär ekonomi;Digitala färdigheter;Digitalisering;Ekologisk, ekologisk produktion;Ekosystemtjänst;Energi besparing och energieffektivitet;Energieffektivitet;Foderproduktion;Frilandsodling;Får, get;Generations- eller ägarskiften;Gårdarnas mångprofessionella karaktär;Intelligent jordbruk;Klimatförändring;Kollegialt lärande;Kolneutralitet, kolsänka och kolbindning;Kolodling;Kostnadseffektivitet;Kunskaper om affärsverksamhet;Köttproduktion;Livsmedel;Marknadsföring, marknadskompetens;Miljömedvetenhet;Mjölkproduktion;Naturens mångfald;Nya växtsorter, grödor och specialväxter;Nötkreatur;Pollinerare;Produktutveckling;Riskhantering och beredskap;Smart anpassning;Social innovation;Spannmålsproduktion;Säkerhet på arbetsplatsen;Teknologi;Trädgårdsproduktion;Unga;Unga jordbrukare;Vattenskydd;Växthusproduktion;Webbkurs;Återvinning av näringsämnen Pohjois-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Norra Finland 1 Hanketuki Projektstöd Kajaanin kaupunki Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 257608 Käynnissä Är igång www.kao.fi Hakija ja hallinnoija: Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos / Kainuun ammattiopisto (KAO). Hanketta toteutetaan KAO:n luonnonvara-alan yksiköstä käsin. Rahoittajat: Kainuun ELY -keskus, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (MSR), koulutushankkeet / Koulutus maatalouden alkutuotannon, maataloustuotteiden jalostuksen tai kaupan pitämisen alalla toimiville pk-yrityksille Kokonaiskustannukset: 399 545 euroa Toteutusaika: 1.1.2024 – 31.12.2026 Toteutusalue: Kainuu Kohderyhmä: Kainuulaiset maaseutuyrittäjät ja metsänomistajat Hyödynsaajat: Kainuulaiset maaseutuyrittäjät ja metsänomistajat, em. alojen opiskelijat, alueen asukkaat, hankkeen hallinnoija Tavoite: Hankkeen tavoitteena on parantaa maaseutuyrittäjien menestymisedellytyksiä heidän osaamistaan kehittämällä ja tuoda yrittäjien tietoon tuorein tieto alan innovaatioista koulutusten avulla. Määrällisinä tavoitteena ovat 374 opiskelijaa ja 770 opiskelijatyöpäivää (á 8 h, yht. 2992 h). Toimenpiteet: Järjestetään lyhytkestoista täydennyskoulutusta kainuulaisille maaseutuyrittäjille ja metsänomistajille. Hanke järjestää koulutuskokonaisuuksia, jotka lisäävät yrittäjien osaamista sekä uudistavat elinkeinoja. Koulutusteemoja ovat: Maidon- ja lihantuotanto, Puutarhatuotanto ja avomaan viljely, Luomu, Maatilan spv, omistajanvaihdos ja talous, Mehiläistarhaus, Metsien monikäyttö sekä Uusiutuva energia Tulokset: Yrittäjien osaaminen lisääntyy, yritysten liiketoiminta kehittyy, uusia tuotantotapoja ja resurssitehokkaita toimintoja otetaan käyttöön. Vaikutukset: Toimialan osaaminen ja innovatiivisuus lisääntyy. Vaikutus näkyy positiivisesti Kainuun aluekehityksessä ja työllisyydessä. 399545.27 SO0 399545.27 2026-12-31 00:00:00 Kaupungin kehysalue Kransområde kring staden Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Koulutushankkeet Utbildningsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Koulutus maatalouden alkutuotannon, maataloustuotteiden jalostuksen tai kaupan pitämisen alalla toimiville pk-yrityksille Utbildning för små och medelstora företag inom jordbrukets primärproduktion, förädling av jordbruksprodukter eller saluföring KAJAANI KAJANA 100 2024-03-18T10:44:26.542Z 171804.46 227740.81 0
Vesiosuuskunnan pumppaamon saneeraus 27.3.2024 Maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit Investeringar i utvecklingen av landsbygdens verksamhetsmiljö Aggregaatti;Digitalisaatio ;Huoltovarmuus;Kylä;Palvelut;Riskienhallinta ja varautuminen;Robotiikka, automatisaatio;Teknologia;Turvallisuus;Turvallisuus;Varautuminen, omavaraisuus;Vesiensuojelu;Vesihuolto Aggregat;Beredskap, självförsörjning;By;Digitalisering;Riskhantering och beredskap;Robotik, automatisering;Säkerhet;Säkerhet;Teknologi;Tjänster ;Underhållssäkerhet;Vattenförsörjning;Vattenskydd Keski-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Mellersta Finland 4 Hanketuki Projektstöd Pasalan vesiosuuskunta Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 256943 Päättynyt Avslutat Pasalan vesisosuuskunnan varastokontin katon teko ja pumppaamoon automaatiaggregaatin hankinta. Osuuskunta on hankkinut varastokontin jossa säilytetään vesiputkia, sulkuja, liittimiä ym tarpeellisia tarvikkeita mahdollisten putkirikkojen pikaisen korjaamisen mahdollistamiseksi. Varastoon on tarve tehdä katto että em tarvikkeet saadaan asianmukaisesti varastoitua. Osuuskunnan pumppaamoon on terve hankkia automaattiaggregaatti jotta häiriötön vedenjakelu saadaan turvattua sähkökatkojen varalta. Lyhytaikainenkin sähkökatko aiheuttaa paineen alenemisen ja varsin nopeasti vedenjakelun loppumisen. Osuuskunnalla on jäseniä 152 ja vesilinjaston pituus on 60035 metriä. Osuuskunnan jäseninä on 3 suurta maatilaa joissa on yhteensä yli 500 nautaa. Jo pelkkä paineen aleneminen aiheuttaa häiriöitä ja vikailmoituksia automaateissa. 5706.21 SO8 11412.42 Leader Viisari ry Leader Viisari ry 2024-12-31 00:00:00 Harvaan asuttu maaseutu Glesbygd Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit Investeringar i utvecklingen av landsbygdens verksamhetsmiljö Investointihanke Investeringsprojekt Vesihuoltoinvestoinnit Vattentjänstinvesteringar VIITASAARI VIITASAARI 50 2025-01-20T05:35:57.988Z Hankkeen alussa selvitettiin eri vaihtoehdot niin varastokontin katon osalta kuin sähkönsaannin turvaamiseksi. Selvitysten perusteella päädyttiin peltikaton rakentamiseen ja automaattiaggregaatin hankkimiseen. Useiden tarjouspyyntöjen perusteella valittiin toimittajat ja tehtiin tilaukset. Ensimmäisenä toteutettiin peltikaton rakentaminen ja saatiin kunnon suoja varastokonttiin, jossa säilytettään vesisosuuskunnan tarvikkeita, esim. putki, liittimiä, sulkuja ym välttämättömiä tarpeita yllättävien tilanteiden varalta. Seuraavaksi hankittiin automaattiaggregaatti turvaamaan häiriötön vedenjakelu vesiosuuskunnan alueelle. Automaattiaggregaattiin päädyttiin, koska sähkökatkot ovat erittäin kiusallisia osuuskunnan alueella oleville suurille maatiloille. Samoin automaattiaggregaatti vähentään ja keventää pumppaamon ylläpitoa sähkökatkojen aikana. Ilman automatiikkaa olisi pitänyt jonkun, joka sattuu likimpänä olemaan tavoitettavissa, pitänyt lähteä kytkemään ja käynnistämään aggregaatti pumppaamolla, oli yö tai päivä, arki tai pyhä. Niin rakentaminen kuin aggregaatin asennus ja käyttöönotto sujui kivuttomasti. Tällä hetkellä on huojentunut mieli kun kontti, ja sen sisällä olevat tarvikkeet ovat säänsuojassa. Myöskään sähkökatkot eivät ole aiheuttaneet mieliharmia, eikä yöllisiä heräämisiä. Kertaakaan ei ole tarvinnut käydä pumppaamolla sähkökatkojen aikaan, eikä vedenjakelussa ole ollut mitään ongelmia. Kaikkinensa hanke on helpottanut merkittävästi pumppaamon ylläpitoa ja parantanut toimihenkilöiden jaksamista. Hanke on luonut uskoa tulevaisuuteen ja vakaasti uskomme että pystymme ja jaksamme toimia itsenäisenä vesiosuuskuntana vielä pitkälle tulevaisuuteen. Hanke on helpottanut ja selkeyttänyt vesisosuuskunnan toimintaa siinä määrin että uskomme jatkossakin löytävämme tarvittavan ”henkilökunnan” toiminnan ylläpitämiseen. Myöskin osuuskunnan alueella olevilla talouksilla ei ole ollut huolta vedenjakelusta. Etenkin suurilla karjatiloilla tällä on merkittävä vaikutus kun eläinten juoma-automaatit, lypsyrobotit ym ym eivät ole menneet vikatilaan putkiston paineenalenemisen vuoksi. Hankkeessa toteutettiin peltikaton rakentaminen Pasalan vesiosuuskunnan varastokonttiin sekä hankittiin vesisuuskunnan pumppaamolle automaattiaggregaatti turvaamaan häiriöntön vedenjakelu osuuskunnan alueelle. 2453.67 2111.3 1141.24
ÄLYÄ matkassa -Satakunnan älykkään ja kestävän matkailun kehittämishanke 27.3.2024 Ilmastoyhteistyöhankkeet Klimatsamarbetsprojekt Alustatalous;Data, datatalous, dataekosysteemi;Digitaidot;Digitalisaatio ;Ekosysteemipalvelu ;Energian säästö ja energiatehokkuus;Etätyö, paikkariippumaton työ ;Green care;Hiilineutraalisuus, hiilinielu ja hiilensidonta;Hyvinvointi;Ikääntyvä väestö;Ilmastonmuutos;Kansainvälisyys, kansainvälistyminen;Kiertotalous;Kokeilu, innovaatio;Kulttuuri, kulttuuriperintö;Kustannustehokkuus;Kylä;Lapset;Liiketoimintaosaaminen;Liikunta;Luovat alat ;Markkinointi, markkinaosaaminen ;Matkailu;Monipaikkaisuus ;Naiset ;Nuoret ;Palvelut;Resurssitehokkuus;Riskienhallinta ja varautuminen;Sosiaalinen pääoma;Sovellukset ja alustat;Teknologia;Tekoäly;Tuotekehitys ;Vapaa-ajan asukkaat ;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset ;Verkkokurssi;Vertaisoppiminen;Ympäristötietoisuus;Älykäs sopeutuminen Applikationer och plattformar;Artificiell intelligens;Barn;By;Cirkulär ekonomi;Data, dataekonomi, dataekosystem;Digitala färdigheter;Digitalisering;Distansarbete, arbete oberoende av plats;Ekosystemtjänst;Energi besparing och energieffektivitet;Experiment, innovation;Fritidsboende ;Fritidsverksamhet, hobbyer ;Green care;Internationalism / internationalisering;Klimatförändring;Kollegialt lärande;Kolneutralitet, kolsänka och kolbindning;Kostnadseffektivitet;Kreativa branscher;Kultur, kulturarv;Kunskaper om affärsverksamhet;Kvinnor;Marknadsföring, marknadskompetens;Miljömedvetenhet;Motion;Multilokalitet;Plattformsekonomi;Produktutveckling;Resurseffektivitet;Riskhantering och beredskap;Smart anpassning;Socialt kapital;Teknologi;Tjänster ;Turism;Unga;Välbefinnande;Webbkurs;Åldrande befolkning Lounais-Suomen elinvoimakeskus Livskraftscentralen i Sydvästra Finland 3 Hanketuki Projektstöd Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy Paikallinen/Alueellinen Lokal/Regional 253731 Käynnissä Är igång www.matkailunkehittamiskeskus.fi Valtakunnallisesti matkailussa on kaksi vallitsevaa painopistettä ja kehittämiskohdetta: älykäs ja kestävä matkailu. Näiden teemojen mukaisen liiketoiminnan kehittäminen nähdään avaintekijöiksi, jotta matkailu elpyy ja palaa ns. normaaliin sekä kasvaa sitä ravistelevien kriisien vaikutusten aikana ja näiden jälkeen. Hankkeen hallinnoinnista ja käytännön tehtävistä vastaa SAMK ja toiminnallinen yhteistyökumppani on Satakunnan Matkailuyrittäjät ry (Visit Satakunta). Hankkeen kohderyhminä ja hyödynsaajina ovat maaseudulla toimivat matkailuyrittäjät ja muut olemassa olevat ja potentiaaliset matkailualan toimijat. Hankkeen välillisinä hyödynsaajina ovat matkailun markkinointi- ja myyntiorganisaatiot sekä matkailun palveluiden käyttäjät: paikalliset ja lähialueen asukkaat, vapaa-ajan asukkaat ja matkailijat, joiden saataville tulee hankkeen myötävaikutuksella kestävämpiä ja jopa mahdollisesti uusia matkailupalveluita. Hanke toteutetaan ajalla 1.3.2024-30.6.2026 ja toteutusalueena on Satakunta. Hanke tuottaa tietoa ja lisää osaamista liiketoiminnan uusista teknologisista trendeistä, digitaalisista työkaluista sekä tiedolla johtamisesta. Tavoitteena on myös kehittää strategisesti Satakunnan matkailun tiedolla johtamista kohdetasolla. Lisäksi tavoitteena on tuottaa tietoa ja lisätä osaamista älykkäiden työkalujen integroinnista alan ympäristöjohtamisen tueksi sekä kestävän, resurssitehokkaan ja hiilineutraalin matkailun edistämiseksi. Hankkeen vaikutuksesta Satakunnan matkailu pysyy mukana valtakunnallisessa ja kansainvälisessä matkailun kehitystyössä. Matkailijatulot lisääntyvät yritysten syvemmän asiakasymmärryksen myötä ja yritysten kilpailukyky vahvistuu sekä elinvoima lisääntyy maaseudulla. Hanke edistää ilmastotavoitteisiin pääsemistä sekä luo alueelle vastuullisia matkailupalveluja. Hanke tiivistää toimijoiden yhteistyötä ja mahdollistaa osaltaan yritysten kehittymisen. 248389.09 SO4 268383.67 2026-10-31 00:00:00 Sisempi kaupunkialue Inre stadsområde sailavalkeaniemi Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027 0 Yhteistyöhankkeet Samarbetsprojekt Kehittämishanke Utvecklingsprojekt Koordinointi- ja aktivointihankkeet Koordinerings- och aktiveringsprojekt PORI BJÖRNEBORG 92.55 2026-03-11T07:37:27.510579Z 106807.31 87905.04 53676.74
