Uudet partnerit vahvistavat Blue Products 3.0 -ohjelmaa

Innovaatio-ohjelma Blue Products 3.0 siirtyy uuteen vaiheeseen, kun kolme uutta partneria – Metropolia Ammattikorkeakoulu (pääkaupunkiseudun suurin AMK), Turun ammattikorkeakoulu (Turun AMK) sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk – liittyvät mukaan ja tuovat ohjelmaan uusia näkökulmia, tutkimusosaamista ja konkreettisia ratkaisuja kehitystarpeisiin.

Tämän laajentumisen mahdollisti ohjelmalle varattu 300 000 euron suuruinen sitomaton rahoitusosuus, harvinainen joustomahdollisuus ohjelmatoiminnassa. Sen ansiosta Blue Products pystyi reagoimaan nopeasti, kun uusia kehitystarpeita nousi esiin ohjelmakauden aikana.

Halusimme varmistaa alan todelliset tarpeet, ja siksi teimme viime vuonna tarvekartoituksen yritysten keskuudessa. Keväällä 2025 avasimme hakukierroksen, jossa sekä nykyiset että mahdolliset uudet partnerit saivat ehdottaa kehittämiskokonaisuuksia. Ohjelman ohjausryhmä teki lopulta ratkaisut rahoitettavista kokonaisuuksista. Tuloksena syntyi useita kunnianhimoisia avauksia ja konsortioon liittyi kolme uutta partneria.

Metropolia selvittää kalapohjaisia pakkausmateriaaleja

Metropolian liittyminen ohjelmaan avaa uuden luvun materiaalitekniikan ja sinisen biotalouden rajapinnassa. Yhdessä Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa kehitetään kalagelatiinipohjaista pakkauskalvoa, jossa ei ole kyse vain muovin korvaamisesta vaan täysin kotimaisesta, biohajoavasta materiaalista hyödyntäen kalankäsittelyn sivuvirtoja. Samalla selvitetään, miten teknologia voitaisiin viedä teolliseen mittakaavaan.

Turun AMK & Turun yliopisto: sensori, joka ”haistaa” kalan

Kuvittele pieni laite, joka pystyy ”haistamaan” kalaa ja ymmärtämään, mitä se tarkoittaa. Tätä kehittävät Turun AMK ja Turun yliopisto.

Uudessa tutkimushankkeessa MOX-metallioksidisensori yhdistetään koulutettuun neuroverkkoon, joka analysoi kalan pilaantuessa muodostuvia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Lopputuloksena on välitön ja dataperusteinen arvio kalan tuoreudesta.

Kulissien takana tehdään laajaa analyysityötä: kemiallisia ja mikrobiologisia mittauksia, aistinvaraista arviointia sekä kontrolloituja kokeita, joissa tuore kalanäyte saa vanhentua eri lämpötiloissa. Ensimmäiset mittaukset ovat jo käynnissä ja alustavia tuloksia esitellään Blue Products -webinaarissa 14. tammikuuta.

Xamk & FishFlex: kotimainen kala osaksi arkea ammattikeittiöissä

Ammattikeittiöissä ruoan on toimittava nopeasti, luotettavasti ja suurissa määrissä. Xamkin FishFlex-hanke vastaa tähän kehittämällä modulaarisia kalatuotteita, joiden ansiosta koulut, sairaalat ja ravintolat voivat käyttää kotimaista kalaa helpommin ja monipuolisemmin.

Xamkin RestoLabissa syntyvät uudet ideat: reseptejä testataan, tuotteita maistatetaan ja ratkaisuja kehitetään yhdessä keittiöammattilaisten ja käyttäjien kanssa. Yhteiskehittäminen varmistaa, että tuotteet vastaavat todellisiin tarpeisiin ja tukevat sujuvaa arkea keittiöissä.  Samalla ohjelmassa jatketaan jo aloitettua työtä kotimaisen kalan käytön lisäämiseksi ruokapalveluissa. Yksi osa tätä työtä on uusien reseptien kehittäminen – niistä kerromme pian lisää.

Rehututkimusta ja uusia mahdollisuuksia kyttyrälohen hyödyntämiseen

Turun yliopisto sai sitomattomista varoista lisärahoitusta tutkiakseen yhdessä vesiviljelyohjelman kanssa, miten eri rehutyypit vaikuttavat kirjolohen aistinvaraiseen ja kemialliseen laatuun. Tutkimuksessa vertaillaan perinteisiä, kasvipohjaisia ja sivuvirtoihin perustuvia rehuja. Tavoitteena on ymmärtää, miten maku, rakenne ja säilyvyys muuttuvat ja mistä löytyvät parhaat mahdollisuudet kehittää entistä laadukkaampia ja kestävämpiä tuotteita.

Samalla rahoitus avasi oven aivan uuteen tutkimusalueeseen: kyttyrälohen hyödyntämiseen elintarvikkeissa ja jalosteissa. Turun yliopisto ja Luke selvittävät, voisiko kyttyrälohesta valmistaa korkeampiarvoisia tuotteita esimerkiksi jauhatuksen tai fermentoinnin avulla, sekä soveltuuko fraktiointi proteiinien ja öljyjen talteenottoon.

Yhteistyö norjalaisen Nofiman kanssa tuo hankkeeseen kansainvälistä osaamista ja yhteistyön odotetaan syvenevän tulevina vuosina.

Kohti seuraavaa tasoa – yhdessä alan toimijoiden kanssa

Näiden kohdennettujen panostusten myötä Blue Products 3.0 vahvistaa asemaansa kalatalouden kansallisena innovaatioalustana. Ohjelma tuo yhteen tutkimuksen, yritykset ja ruokapalvelut ratkomaan haasteita, parantamaan laatua ja rakentamaan entistä kestävämpää tulevaisuutta kotimaiselle kalalle.

Jos haluat kuulla lisää esimerkiksi sensorikehityksen uusimmista tuloksista, olet lämpimästi tervetullut kalatalousverkoston Blue Products 3.0 -webinaariin 14.1. klo 17–19.

Toivomme, että osallistut, jaat ajatuksiasi ja kerrot, mihin kehitysteemoihin haluaisit meidän tarttuvan seuraavaksi.

Lammasabc.fi – Tietopankki kestävään ja vastuulliseen lammastuotantoon

Aiemmin tieto oli hajallaan ja vaikeasti löydettävissä, nyt se on helposti saavutettavissa yhdestä paikasta. Sivuston pääteemat ja hakutoiminto helpottavat tiedon löytämistä ja tuovat uusia näkökulmia, jotka tukevat kestävää kehitystä.

Lammasabc.fi-sivusto palvelee sekä aloittavia että kokeneita lampureita ja toimii myös alan koulutuksen tukena. Sen ytimessä on kestävä ja vastuullinen tuotanto, joka varmistaa eläinten hyvinvoinnin, ympäristöystävälliset ratkaisut, tilan kannattavuuden ja helpottaa yrittäjän jaksamista.

Tietoa, tukea ja työkaluja vastuulliseen arkeen

Tilakohtainen suunnittelu ja tuotannon seuranta ovat pohja kestävälle lammastaloudelle. Lammasabc.fi tarjoaa käytännön ohjeita strategian luomiseen, tuotannon johtamiseen ja tilalle sopivan mallin valintaan, mistä on ollut aiemmin haastavaa löytää tietoa.

Laatu ratkaisee – eläinaineksesta ruokintaan

Hyvä eläinaines on kannattavan tuotannon pohja. Tietopankki opastaa rodun valinnassa, eläinaineksen kehittämisessä sekä ruokinnassa ja rehuntuotannossa. Jokainen arjen päätös vaikuttaa suoraan tilan tuloksiin ja ympäristövaikutuksiin – siksi sivusto painottaa kokonaisvaltaista, kestävää toimintatapaa.

Ajankohtaista ja jatkuvasti päivittyvää

Tietopankki ei ole staattinen. Sisältöä päivitetään aktiivisesti hankkeen aikana ja sen jälkeen. Sivusto esiteltiin Valtakunnallisilla lammaspäivillä Turussa lokakuussa 2025, ja sen kehitys jatkuu yhteistyössä asiantuntijoiden ja mahdollisten lammashankkeiden kanssa. Palautteet lampureilta ja opiskelijoilta ovat olleet erittäin myönteisiä – tällaista tietoa on kaivattu.

Lammasabc.fi on toteutettu ProAgria Etelä-Savon ja ProAgria Etelä-Suomen toimesta Vastuullisen lammasyrityksen ABC -hankkeessa. Hankkeeseen EU:n maaseuturahoituksen on myöntänyt Etelä-Savon, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan ELY-keskukset.

Agritechnica 2025 – Digitalisaatio ja autonomia valtaavat maatalouden

Vuoden 2025 Agritechnicassa kävi noin 480 000 vierasta 171 maasta. Näytteilleasettajia oli lähes 2 900. Näyttelyssä esiteltiin miten digitalisaatio, autonomia, tekoälyn edistyneet teknologiat ja robotiikka on integroitu maatalouden prosesseihin tehokkuuden parantamiseksi. Vertaistekno -hankeen tekijät pääsivät tutustumaan uutuuksiin ja alan trendeihin näyttelyssä.

 

Autonomia oli vahvasti näkyvillä osastoilla, mutta ratkaisutavat vaihtelivat valmistajien välillä. Myös sähkövoimansiirrosta ja akkuteknologian kehityksestä oli esillä useita prototyyppejä ja konsepteja. Havainnoista kerättiin autonomia– ja sähkövoima -tietokortit, joissa esitellään havainnot näyttelystä. Niihin pääset linkeistä.

 

Teknologian kehitys tuo uusia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Laitteiden ja ohjelmistojen hinnat ovat merkittäviä, ja niiden hyötyjen on oltava taloudellisesti mitattavissa. Käyttäjäkoulutus on välttämätöntä, jotta investoinnit tuottavat tulosta. Digitaalisuus ja automaatio ovat selvästi tulevaisuuden suunta, ja viljelijöiden kannattaa tarkkailla kehitystä aktiivisesti.

 

Agritechnica säilytti asemansa maailman johtavana maatalouskonemessuna ja suomalaisten yrittäjien on hyvä seurata näyttelyn antia jatkossakin.

 Agritechnica 2025

 

Messuilla konemallistot ovat laajasti näytillä ja viljelijät pääsevät keskustelemaan valmistajien ydinryhmien kanssa laitteista kasvokkain. Myös suomalaisia esittelijöitä ja näytteilleasettajia oli messuilla lukuisia. Asiakkaiden lisäksi he tapaavat tapahtumassa jälleenmyyjiä, komponenttivalmistajia ja kolleegoita ympäri maailmaa. Varaosa- ja huoltotarvikkeita oli tänä vuonna laajemmin esillä.

 

Alan haastava taloudellinen tilalle oli aistittavissa messuilla. Myyjät olivat erittäin aktiivisia ja keräsivät herkästi kiinnostuneiden yhteystietoja. Kahtena näyttelypäivänä ei tälläkään kertaa ehtinyt nähdä kaikkea kiinnostavaa. Toisaalta väkipaljouteen tottumattoman näyttelykiintiö ja asioiden omaksuminen tuli täyteen kahdessa päivässä. Siispä etukäteen tehty tarjonnan kartoitus ja uutuuslistojen läpiselailu on tärkeää onnistuneelle messumatkalle. Väkipaljoutta karttavalle on edelleen suositeltavaa valita ennakkopäivät, vaikka liput ovatkin kalliimpia. Ensimmäinen lehdistö- ja urakoitsijapäivä ei ainakaan tänä vuonna vaatinut mediakontakteja, joten jatkossa kyseinenkin päivä on hyvä vaihtoehto pohjoisesta matkaavalle.

 

Kansainvälisien trendien seuraaminen on edellytys pysyä kehityksessä mukana. Silloin on mahdollista poimia uudet tehokkaat ratkaisut omaan toimintaan. Ja jos investointitarpeita ei hetkellisesti olisikaan, uuden omaksuminen ja verkostoituminen omalla alalla antaa vähintään uutta energiaa arkiseen työhön.

 

Euroopan unionin osarahoittama

Teksti: Teemu Kangas ja Essi Saarinen Kpedu

Onko aika kypsä yhdistää maatalouden tutkimus, kehitys ja neuvontapalvelut?

Usein puhutaan, että tutkimus, kehitys ja neuvontapalvelumme ovat liian siiloutuneita verrattuna tiettyihin edistyksellisiin maatalousmaihin, joihin Suomea haluamme vertailla, esimerkiksi verrattuna Tanskaan ja Irlantiin. Nyt viisi vuotta toiminut AgriHubi-verkosto on ollut askel oikeaan suuntaan vähentämään tätä siiloutumista.

Selvitysmies Reijo Karhinen oli tästä huolissaan jo vuonna 2019 selvityksessään ”Uusi alku- maatalous on myös tulevaisuuden elinkeino”. Siinä hän ehdotti, että ”Luonnonvarakeskuksen  yhteyteen perustetaan maatilayrittäjyyden osaamis- ja palvelukeskus, johon kootaan kokonaisvaltainen osaaminen maatilayritysten johtamisen ja kehittämisen tueksi.”

Tavoitteeksi Karhinen esitti, että keskus on toimisi sillanrakentajan tutkimuksen, neuvonnan ja käytännön maatalouden välillä. Tutkimuksen ja neuvonnan lisäksi keskuksen on osallistuttava alan AMK – ja muun tason koulutukseen sekä sen kehittämiseen.

Tarve on vieläkin yhtä ajankohtainen, ja tätä varten AgriHubi on perustettu. On tärkeää, että on alan yhteinen taho, joka keskittyy juuri tiedon jakamiseen ja toimii siltana tuottajien ja tutkimuksen välillä sekä läheisessä yhteistyössä paikallisten neuvojien ja neuvontakeskusten kanssa.

Näin toimii esimerkiksi tanskalainen SEGES, joka on erikoistunut juuri tiedon jalkauttamiseen ja levittämiseen suoraan neuvojille ja tuottajille. Tärkeimmäksi tehtäväksi SEGES määrittää juuri neuvojien ajan tasalla pitämisen uusista tutkimustuloksista hyödyntämällä kehitettyjä tietokantoja tehokkaasti, mutta myös kyvyn nähdä uusia haasteita ja käydä niistä dialogia yliopiston tutkijoiden kanssa ja näin ohjata tutkimusta niin että se palvelee tuottajia mahdollisimman hyvin.

Meillä Suomessa tehdään paljon hyviä selvityksiä ja toimenpide-ehdotuksia, joihin mainittujen tahojen pitäisi yhdessä tarttua ja laittaa niitä paljon rivakammin toimeen. Esimerkiksi Karhisen selvityksen toimenpide-ehdotuksen osalta on vielä tekemistä – toimijat AgriHubissa ovat itsenäisiä organisaatiota ja on välillä epäselvää, kenen vastuulla minkäkin asian edistäminen on.

Kyse on monta kertaa myös resursseista toimia yhteisen verkoston eteen. AgriHubi tarjoaa hyvän alustan tavanomaiselle tiedonvaihdon yhteistyölle, mutta uusia toimintamalleja pitää myös uskaltaa kehittää.  Tässä tietenkin myös maataloushallinnolla, maa- ja metsätalousministeriöllä  on tärkeä rooli  alan yhteistyön edistäjänä ja rahoittajana käyttää porkkanoita, joilla saadaan eri toimijat yhteen.

Opit eri EU-maiden AKIS  (Agricultural Knowledge and Innovation Systems) osaamis- ja innovaatioverkostojen toiminnasta Suomen kannalta on arvioitu tuoreessa selvityksessä. Siinä todetaankin, että opit meidän järjestelmämme kehittämiseksi ovat etenkin seuraavat: tarve pitkäjänteiselle koordinaatiolle ja selkeä vastuunjako, neuvojien jatkuva osaamisen kehittäminen ja laadunvalvonta, käytännönläheinen tiedonvälitys ja soveltamiskeskukset, digitalisaation hyödyntäminen ja yhtenäinen tietojärjestelmä. Näihin kehittämistarpeisiin on helppo yhtyä.

Rikard Korkman
asiamies, SLC

Maatilojen neuvontapalveluilla on suuri merkitys osaamisen ylläpitämisessä ja uuden tiedon viemisessä käytäntöön

Hakeutuessaan neuvojaksi maatilojen neuvontapalveluihin neuvoja sitoutuu toimimaan osana AKIS-järjestelmää. AKIS-toiminnan (Agricultural Knowledge and Innovation System) perimmäisenä tarkoituksena on maatalouden ja maaseudun tiedon liikkumisen ja innovaatioiden edistäminen.

Neuvojilla on tässä työssä keskeinen rooli, sillä erityisesti juuri he toimivat tiedon ja taidon välittäjinä maatilojen ja muiden sidosryhmien välillä. Heillä on usein myös paras tietämys oman toimialueensa ja erikoisosaamisensa sen hetkisestä kokonaiskuvasta sekä lähitulevaisuuden kehityssuunnista. Juuri sen vuoksi AKIS-toiminnalla ja neuvontakorvauksella korvattavalla neuvonnalla on vahva kytkös. Näin mahdollistetaan paremmin uuden tiedon ja innovaatioiden jalkauttaminen tilatasolla ilman, että tiedonhankinnan taloudellinen kustannus nousee maatilalla suureksi.

Ja tämä on jo näkynyt käytännössä. Esimerkiksi ohjeistusta innovointiin ja digitaalisen teknologian käyttöön on annettu jo yli 8 300 neuvontatapahtuman yhteydessä. Nykyaikaiseen maatalousteknologiaan, tuotekehitykseen ja yritystoiminnan kehittämiseen sekä innovatiiviseen maataloustoiminnan käynnistämiseen on neuvontaa annettu yhteensä jo lähes 400 kertaa.

AKIS-toiminta asettaa kuitenkin niin neuvojille kuin heidän taustaorganisaatioilleen myös painetta oman osaamisen ylläpitoon ja jatkuvaan kehittämiseen. Erityisesti se korostuu näinä aikoina, kun niin drooniteknologia kuin tekoälykin ovat tuoneet oman mausteensa myös maataloussektorille ja niihin nojaava teknologia kehittyy hurjaa vauhtia.

Eikä siinä vielä kaikki. Tiedon ja tietämyksen lisäksi korostuu myös kyky välittää tietoa siten, että viesti on samalla sekä ymmärrettävä että riittävän tarkka ja yksilöllinen. Tämä on tärkeää, jotta neuvonnan saaja voi saada neuvonnasta parhaalla mahdollisella tavalla irti sen tiedon mitä on hakenut ja mieluiten vielä niin, että se pysyvällä tavalla kehittää myös neuvonnan saajan tietotaitoa ja osaamista.

Neuvojilla onkin siis suuri rooli AKIS-järjestelmässä. Neuvojilla on vastuullinen taakka kannettavana, jotta AKIS-toiminta onnistuu alussa mainitun perimmäisen tarkoituksensa toteuttamisessa, eli maatalouden ja maaseudun tiedon liikkumisen ja innovaatioiden edistämisessä. Jotta neuvojat tässä vaativassa tehtävässä onnistuvat parhaansa mukaan, tulee kuitenkin taustaorganisaatioiden ja muiden sidosryhmien pitää huoli siitä, että heillä on paras mahdollinen perusta tämän taakan kantamiseen. Neuvoja on kuin Atlas, joka kannattelee AKIS-palloa, ja meidän muiden toimijoiden tehtävä on huolehtia, että hartiat ovat tehtävään riittävän leveät.

Rattoisaa joulunaikaa ja menestystä uudelle vuodelle 2026!

KoneAgriassa arvokkaita kohtaamisia ja inspiraatiota!

Olimme mukana KoneAgrian Innovaatiotorilla Carbon Action -pisteellä, missä jaoimme maaperän kasvukunnon ja luonnon monimuotoisuuden ilosanomaa. Innovaatiotori on yhteismessuosasto, joka kokoaa yhteen maatalouden uusimpia ratkaisuja. Tänä vuonna Maaseutuverkostoyksikkö toteutti Innovaatiotorin yhteistyössä AgriHubin ja Työtehoseuran Vertaistekno-hankkeen kanssa.

Baltic Sea Action Groupin ja Ilmatieteen laitoksen perustama Carbon Action tukee viljelijöitä uudistavan maatalouden polulla, jossa päämääränä on maaperän hyvän kasvukunnon myötä parempi viljelyn kannattavuus, satovarmuus ja ympäristön tila.

Yhteismessuosasto toimi hyvin uusien ratkaisujen esittelypaikkana viljelijöille. Osastolla kävi paljon ihmisiä ja tavoitimme myös paljon uusia tuttavuuksia, Innovaatiotorin muu toiminta, kuten opastetut kierrokset ja lava ohjelma toivat myös lisää uusia ihmisiä meidän pisteellemme. Erityisesti lavaohjelma tarjosi hyvän mahdollisuuden tavoittaa suurempaa yleisöä. Carbon Action -viljelijä Jari Eerola sekä BSAG:n projketipäällikkö Anne Antman osallistuivat paneeliin, jossa pohdittiin maan kasvukunnon parantamista uusien työkalujen avulla.

BSAG:n pisteellä oli esillä syyskuussa lanseerattu Uudistaja – maatilan kehitystyökalu, joka herätti paljon kiinnostusta messu vieraissa. Viljelijät pohtivat, miten Uudistajaa voi käyttää omassa arjessaan niin, että se tukee konkreettisesti tilan toimintaa. Samalla nousi esiin mahdollisuus käyttää Uudistajaa erilaisissa koulutuksissa ja oppilaitoksissa. Jaoimme myös BSAG:n tuottamia oppaita maatilan kehityksen tueksi. Erityisesti tuore Maan kasvukunto -julkaisu herätti paljon kiinnostusta. Julkaisu kokoaa yhteen tutkittua tietoa ja käytännön menetelmiä maan kasvukunnon parantamiseen.

Keskeinen teema peltojen kasvukunnon parantamisessa on vuokrapeltojen tilanne, jota pyrimme työllämme parantamaan. Olemme käyneet matkan varrella monia arvokkaita keskusteluja sekä viljelijöiden että maanomistajien kanssa. Innovaatiotorilla tavoitimme myös heitä, jotka eivät aiemmin ole olleet tekemisissä toimintamme kanssa. Saamamme palaute oli erityisen tärkeää. Yhteinen halu vahvistaa vuokraviljelijöiden ja maanomistajien välistä yhteistyötä nousi toistuvasti esiin, ja pohdimme yhdessä keinoja, joilla aiheesta voisi viestiä heille nykyistä paremmin. Tätä kehitystyötä tukee osaltaan Vuokrapellot kuntoon -hanke.

BSAG toimii maatalouden lisäksi metsätalouden vesistövaikutusten parissa. Metsätiimi oli mukana messuilla ja tavoitti paljon vesistökysymyksistä kiinnostuneita metsäalan tekijöitä. Vuonna 2025 käynnistynyt KOPPI-hanke, jossa vesistöystävällisiä toimintatapoja tuodaan koneenkuljettajien arkeen, herätti paljon keskustelua. Esille nousi erityisesti se, että vesiensuojelu metsätaloudessa on koko ketjun yhteinen vastuu. Kuljettajien vaikutusmahdollisuudet maastossa ovat rajalliset, jos vesiensuojelua ei ole mahdollistettu muualla toimintaketjussa jo ennen varsinaisia hakkuita. Myös metsäsuunnittelijoille suunnattu Vesiosaajat-hanke sekä Saaristomeren valuma-alueelle kohdistuva Metsistä merelle-hanke olivat esillä KoneAgriassa.

Uusia sovelluksia kehitteillä

Kiinnostusta herätti yhteistyökumppanillamme HAMKissa PUNURMIO-hankkeessa kehitteillä oleva automaattinen menetelmä nurmisadon määrän arviontiin ja ennustamiseen. Projektissa kehitetään sovellusta ja menetelmää, jossa viljelijä voi FarmerApp sovelluksessa valokuvaamalla nurmikasvustoja saada koneoppimiseen perustuvan mallin kautta ennusteen nurmisadon määrästä ja sen kehityksestä. Toinen mainittava erityisen kiinnostavana hankkeena ja uutena tuttavuutena oli Peltomappi -hanke, jossa kehitettävä sovellus kuulosti lupaavalta työkalulta pellon salaojituksen laskuaukkojen kartoittamiseen ja niiden toimivuuden seuraamiseen.

Oli hienoa nähdä, miten kehityshenkinen ja tulevaisuuteen katsova ilmapiiri messuilla vallitsi. Keskustelut viljelijöiden, asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kanssa vahvistivat käsitystä siitä, että maataloudessa on vahva halu kehittyä ja viedä alaa kohti kestävämpää tulevaisuutta. Innovaatiotori edisti verkostoitumista muiden toimijoiden kanssa ja saimme hyvän katsauksen siihen millaisia tekemistämme tukevia ja toisaalta täydentäviä innovaatioita on tekeillä.

Kosteikko-osaaminen kasvuun – hae mukaan kosteikkosuunnittelun koulutukseen 18.1.2026 mennessä!

Kosteikkosuunnittelun pilottikoulutus toteutetaan helmi-marraskuussa 2026

Kosteikko-osaaminen kasvuun -hanke järjestää osallistujille maksuttoman kosteikkosuunnittelun koulutuksen monimuotototeutuksena helmi-marraskuussa 2026. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Suomen riistakeskuksen ja SOTKA-kosteikot-hankkeen kanssa.

Kosteikkosuunnittelun koulutuksen monipuolinen sisältö valmisteltiin osaamistarvekartoituksen tulosten ja laajasti käytyjen yhteistyökeskustelujen pohjalta. Koulutuksen kokonaislaajuus on 190 tuntia, joka sisältää 135 tuntia etä- ja lähiopetusta, 10 tuntia muita yhteisiä osioita sekä 45 tuntia itsenäistä työskentelyä. Sisältö on jaettu kahdeksaan eri laajuiseen kokonaisuuteen:

  • Kosteikkokohteiden tavoitteet, sijainnin kartoittaminen ja valinta
  • Paikkatietoaineistojen ja -ohjelmistojen hyödyntäminen valuma-alue- ja kosteikkosuunnittelussa
  • Kosteikkokohteiden monipuoliset ympäristövaikutukset ja luonnonmukaiset vesienhallinnan keinot
  • Rahoitusmuodot ja tukiehdot, lupa-asiat, sidosryhmäyhteistyö
  • Kosteikkorakenteet ja tekninen suunnittelu (sis. hydrologiset mitoitukset ja kosteikon mitoittamisen)
  • Toteutus ja työmaaohjaus
  • Seuranta ja hoitotoimenpiteet (sis. tarvittavat korjaustoimenpiteet)
  • Yrittäjyys ja liiketoiminta

Koulutuksen hyväksytysti suorittaneet saavat todistuksen, jossa kuvataan koulutuksen sisällöt ja laajuus. Koulutuksen aikana kehitetään myös uutta kosteikkosuunnittelun osaamismerkistöä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on myöntää koulutuksen hyväksytysti suorittaneille todistuksen lisäksi osaamismerkki tai -merkkejä. Lisäksi pilotoidaan opintopisteyttämättömän koulutuksen tuoman osaamisen sisällyttämistä osaksi tutkinto-opintoja yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa.

Lisätietoja koulutuksen sisällöstä ja osaamistavoitteista, laajuudesta ja aikataulusta sekä kohderyhmistä ja opiskelijavalinnan perusteista löydät koulutuksen verkkosivulta. Hae mukaan koulutukseen 18.1.2026 mennessä hakulomakkeella (Webropol)!

Kosteikkourakoinnin koulutusta valmistellaan

Ensi vuonna toteutetaan myös kosteikkourakoinnin koulutus, josta julkaistaan lisätietoja alkuvuonna 2026. Sen valmistelussa pilotoidaan toimintamallia, jossa kosteikkourakoinnin palveluja tuottavat ja hankkivat toimijat määrittelevät yhdessä osaamistavoitteet ja suunnittelevat koulutuksen sisältöjä. Samalla kehitetään kosteikkourakoinnin osaamismerkistöä.

Mikä on osaamismerkki ja mihin sitä tarvitaan?

Digitaalinen osaamismerkki eli Open Badge on konkreettinen todiste merkin saajan osaamisesta. Se tarjoaa tavan tunnistaa ja tunnustaa osaamista sekä tehdä se näkyväksi. Osaamismerkkiä voidaan hyödyntää esimerkiksi tarjouskilpailutuksissa.

Turvemaiden ja kosteikkoalojen kestävän käytön osaamista kehitetään valtakunnallisessa yhteistyössä

Kosteikkosuunnittelun ja -urakoinnin koulutusten lisäksi turvemaiden ja kosteikkoalojen kestävän käytön osaamista kehitetään laajasti valtakunnallisessa Restoration Economy Shift -kokonaisuudessa. Kokonaisuudesta vastaavat Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusteri, TUKKA – Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin aktivointi- ja koordinaatiohanke ja Kosteikko-osaaminen kasvuun -hanke.

Koulutuksen kehittäjät kokoontuivat ensimmäisen kerran 22.8.2025 lähityöpajaan, joka sai osallistujilta erinomaisen palautteen. Seuraava tilaisuus järjestetään etäyhteydellä 5.2.2026 – tervetuloa mukaan Turvemaiden ja kosteikkoalojen kestävän käytön osaamisen kehittämisen työpajaan rakentamaan nopeasti kehittyvän ja kasvavan alan koulutustarjontaa!

Monipuolisia maankäyttömahdollisuuksia, monimuotoisuutta maatiloille, sidosryhmäyhteistyötä ja kokonaisvaltaista projektijohtamista

Syyskaudella järjestettiin useita tapahtumia yhteistyössä muiden EU:n osarahoittamien hankkeiden ja ELY-keskusten valtakunnallisen ilmastoyksikön kanssa. Monipuoliset turvemaat: Kestäviä ratkaisuja ja mahdollisuuksia maanomistajille -tapahtuma tarjosi eväitä turvemaiden vaihtoehtoisiin maankäyttömuotoihin 1.10.2025. Monipuoliset turvemaat: Kosteikot ja biohiili -tutustumisvierailu täydensi tapahtuman antia käytännönläheisillä kohdevierailuilla 2.10.2025. Tutustumisvierailun ensimmäisenä kohteena oli Kosteikko-osaaminen kasvuun -hankkeen pilottikosteikko, jonka rakentaminen dokumentoitiin tiedonlisäämistä ja -levitystä varten yhteistyössä kosteikon suunnitelleen ja työmaaohjauksesta vastaavan Kosteikkomaailman Juha Siekkisen sekä Joutsenkosken Luomutilan maa- ja metsätalousyrittäjä Kimmo Piipon kanssa. Kestäviä ratkaisuja ja mahdollisuuksia maanomistajille -tapahtuman esitysmateriaalit löydät tästä tietokortista ja tutustumisvierailun lisätiedot tapahtumasivulta.

Tapahtumatarjontaa jatkettiin 12.11.2025 Tekoja, tukea ja tulevaisuutta – Monimuotoisuutta maatiloille -tilaisuudella, jonka esitysmateriaalit ovat tässä tietokortissa. Marraskuun Ilmastokahveilla 18.11.2025 syvennyttiin sidosryhmäyhteistyöhön ja projektin johtamiseen kosteikkokohteissa: Vesienhoidon ylitarkastaja Elina Sorvalin (Pirkanmaan ELY-keskus) ja suunnittelija Holtti Hakosen (Suomen riistakeskus) esitysmateriaalit löydät tapahtumasivulta.

Lisätietoja: