Kosteikko-osaaminen kasvuun – hae mukaan kosteikkosuunnittelun koulutukseen 18.1.2026 mennessä! 4.12.2025 Kosteikkosuunnittelun pilottikoulutus toteutetaan helmi-marraskuussa 2026 Kosteikko-osaaminen kasvuun -hanke järjestää osallistujille maksuttoman kosteikkosuunnittelun koulutuksen monimuotototeutuksena helmi-marraskuussa 2026. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Suomen riistakeskuksen ja SOTKA-kosteikot-hankkeen kanssa. Kosteikkosuunnittelun koulutuksen monipuolinen sisältö valmisteltiin osaamistarvekartoituksen tulosten ja laajasti käytyjen yhteistyökeskustelujen pohjalta. Koulutuksen kokonaislaajuus on 190 tuntia, joka sisältää 135 tuntia etä- ja lähiopetusta, 10 tuntia muita yhteisiä osioita sekä 45 tuntia itsenäistä työskentelyä. Sisältö on jaettu kahdeksaan eri laajuiseen kokonaisuuteen: Kosteikkokohteiden tavoitteet, sijainnin kartoittaminen ja valinta Paikkatietoaineistojen ja -ohjelmistojen hyödyntäminen valuma-alue- ja kosteikkosuunnittelussa Kosteikkokohteiden monipuoliset ympäristövaikutukset ja luonnonmukaiset vesienhallinnan keinot Rahoitusmuodot ja tukiehdot, lupa-asiat, sidosryhmäyhteistyö Kosteikkorakenteet ja tekninen suunnittelu (sis. hydrologiset mitoitukset ja kosteikon mitoittamisen) Toteutus ja työmaaohjaus Seuranta ja hoitotoimenpiteet (sis. tarvittavat korjaustoimenpiteet) Yrittäjyys ja liiketoiminta Koulutuksen hyväksytysti suorittaneet saavat todistuksen, jossa kuvataan koulutuksen sisällöt ja laajuus. Koulutuksen aikana kehitetään myös uutta kosteikkosuunnittelun osaamismerkistöä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on myöntää koulutuksen hyväksytysti suorittaneille todistuksen lisäksi osaamismerkki tai -merkkejä. Lisäksi pilotoidaan opintopisteyttämättömän koulutuksen tuoman osaamisen sisällyttämistä osaksi tutkinto-opintoja yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Lisätietoja koulutuksen sisällöstä ja osaamistavoitteista, laajuudesta ja aikataulusta sekä kohderyhmistä ja opiskelijavalinnan perusteista löydät koulutuksen verkkosivulta. Hae mukaan koulutukseen 18.1.2026 mennessä hakulomakkeella (Webropol)! Kosteikkourakoinnin koulutusta valmistellaan Ensi vuonna toteutetaan myös kosteikkourakoinnin koulutus, josta julkaistaan lisätietoja alkuvuonna 2026. Sen valmistelussa pilotoidaan toimintamallia, jossa kosteikkourakoinnin palveluja tuottavat ja hankkivat toimijat määrittelevät yhdessä osaamistavoitteet ja suunnittelevat koulutuksen sisältöjä. Samalla kehitetään kosteikkourakoinnin osaamismerkistöä. Mikä on osaamismerkki ja mihin sitä tarvitaan? Digitaalinen osaamismerkki eli Open Badge on konkreettinen todiste merkin saajan osaamisesta. Se tarjoaa tavan tunnistaa ja tunnustaa osaamista sekä tehdä se näkyväksi. Osaamismerkkiä voidaan hyödyntää esimerkiksi tarjouskilpailutuksissa. Turvemaiden ja kosteikkoalojen kestävän käytön osaamista kehitetään valtakunnallisessa yhteistyössä Kosteikkosuunnittelun ja -urakoinnin koulutusten lisäksi turvemaiden ja kosteikkoalojen kestävän käytön osaamista kehitetään laajasti valtakunnallisessa Restoration Economy Shift -kokonaisuudessa. Kokonaisuudesta vastaavat Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusteri, TUKKA – Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin aktivointi- ja koordinaatiohanke ja Kosteikko-osaaminen kasvuun -hanke. Koulutuksen kehittäjät kokoontuivat ensimmäisen kerran 22.8.2025 lähityöpajaan, joka sai osallistujilta erinomaisen palautteen. Seuraava tilaisuus järjestetään etäyhteydellä 5.2.2026 – tervetuloa mukaan Turvemaiden ja kosteikkoalojen kestävän käytön osaamisen kehittämisen työpajaan rakentamaan nopeasti kehittyvän ja kasvavan alan koulutustarjontaa! Monipuolisia maankäyttömahdollisuuksia, monimuotoisuutta maatiloille, sidosryhmäyhteistyötä ja kokonaisvaltaista projektijohtamista Syyskaudella järjestettiin useita tapahtumia yhteistyössä muiden EU:n osarahoittamien hankkeiden ja ELY-keskusten valtakunnallisen ilmastoyksikön kanssa. Monipuoliset turvemaat: Kestäviä ratkaisuja ja mahdollisuuksia maanomistajille -tapahtuma tarjosi eväitä turvemaiden vaihtoehtoisiin maankäyttömuotoihin 1.10.2025. Monipuoliset turvemaat: Kosteikot ja biohiili -tutustumisvierailu täydensi tapahtuman antia käytännönläheisillä kohdevierailuilla 2.10.2025. Tutustumisvierailun ensimmäisenä kohteena oli Kosteikko-osaaminen kasvuun -hankkeen pilottikosteikko, jonka rakentaminen dokumentoitiin tiedonlisäämistä ja -levitystä varten yhteistyössä kosteikon suunnitelleen ja työmaaohjauksesta vastaavan Kosteikkomaailman Juha Siekkisen sekä Joutsenkosken Luomutilan maa- ja metsätalousyrittäjä Kimmo Piipon kanssa. Kestäviä ratkaisuja ja mahdollisuuksia maanomistajille -tapahtuman esitysmateriaalit löydät tästä tietokortista ja tutustumisvierailun lisätiedot tapahtumasivulta. Tapahtumatarjontaa jatkettiin 12.11.2025 Tekoja, tukea ja tulevaisuutta – Monimuotoisuutta maatiloille -tilaisuudella, jonka esitysmateriaalit ovat tässä tietokortissa. Marraskuun Ilmastokahveilla 18.11.2025 syvennyttiin sidosryhmäyhteistyöhön ja projektin johtamiseen kosteikkokohteissa: Vesienhoidon ylitarkastaja Elina Sorvalin (Pirkanmaan ELY-keskus) ja suunnittelija Holtti Hakosen (Suomen riistakeskus) esitysmateriaalit löydät tapahtumasivulta. Lisätietoja: oamk.fi/kosteikko-osaaminen https://maaseutuverkosto.fi/hankkeet/kosteikko-osaaminen-kasvuun/ Liittymällä tiedotuslistalle saat ajankohtaista tietoa hankkeen koulutus- ja muusta tarjonnasta sekä tuloksista ja tuotoksista. Tervetuloa mukaan! Ajankohtaistiedote 1/2025: Kosteikko-osaaminen kasvuun – koulutusta, tapahtumia ja yhteistyötä – Maaseutuverkosto Ajankohtaistiedote 2/2025: Kosteikko-osaaminen kasvuun – kartoituksista kentälle ja kohti pilottikoulutusta – Maaseutuverkosto Marja-Liisa Järvelä
Maaseuturahoituksella rannat kuntoon 4.12.2025 Maisemanhoito Kyläyhdistykset ovat hyödyntäneet investointirahoitusta yhteisten rantojen kunnostuksessa. Huhtaan kyläyhdistys kunnosti Entun lavan lammen rannan palvelemaan paremmin uimareita. Samalla poistettiin vesikasvillisuutta sekä ohjattiin ojavesiä lammen vedenlaadun parantamiseksi. Toinen lammen kunnostushanke toteutettiin Tammelassa, jossa Susikkaan kyläyhteisö ry:n kylätalon edustan lampi ruopattiin ja ranta maisemoitiin. Virkistyskäytön mahdollistamiseksi myös uimaranta sai uuden laiturin ja rantahiekan. Kylän yhteisen uimarannan kunnostus voi alkaa myös ihan nollasta. Lehijärven Pelkolan kylän asukkaat halusivat kunnostaa ränsistyneen uimarannan ja ensitöikseen perustivat Pelkolan kyläyhdistyksen. Leader-rahoituksen hakemisen jälkeen he järjestivät rannan raivaus- ja siivoustalkoot yhteistyössä Hattulan nuorten remppaleiriläisten ja VIIVI-hankkeen kanssa, jonka jälkeen hankerahalla rakennettiin laituri, uimakoppi, veneenlaskupaikka, hiekkaranta kiveyksineen sekä grillipaikka. Tällaiset asukkaiden yhteiset projektit vahvistavat kylien yhteisöllisyyttä ja viihtyisyyttä. Vesienhoito Investointirahoitusta voi hakea oman lähijärven kunnostus- ja hoitotoimiin. Tammelan Oksjärvellä tyhjennettiin täyttynyt laskeutusallas lietteestä ja samalla rakennettiin talkoilla rankanippusuodattimia altaaseen. Myös Lopen Särkijärvellä on käynnissä laskeutusaltaan tyhjennys ja biohiilisuodattimen asennus. Hankkeessa myös korjataan vanha pohjapatosarja ja rakennetaan uusi lasketusallas pidättämään valuma-alueelta tulevaa kiintoainesta. Rehevöityneen järven hoito on pitkäjänteistä työtä. Lintumaan- ja Kallijärven kyläyhdistys on jo vuosien ajan tehnyt käsivoimin niittoa hillitäkseen järvien umpeenkasvua. Lisäapua hoitotoimiin saatiin Leader-rahoituksena ja ensi kesänä järvillä toteutetaan koneellista niittoa ja pienimuotoista ruoppausta veden vaihtuvuuden parantamiseksi. Vieraslajit Kanta-Hämeen vesillä mm. vieraslaji isosorsimo vaikeuttaa virkistyskäyttöä ja syrjäyttää alkuperäistä rantakasvillisuutta. Hämeen ELY-keskus rahoitti Katumajärven suojeluyhdistyksen ja Matkolammen suojeluyhdistyksen yhteishanketta, jossa poistettiin koneellisesti isosorsimokasvustoja molemmilta järviltä. Suurimmat poistokohteet sijaitsivat järviin tulevien ojien suissa sekä uimarantojen läheisyydessä. Myös kitkentätalkoot ovat tärkeä osa isosorsimon torjuntaa etenkin sellaisilla järvillä, jonne kasvi on vasta levinnyt. Talkootyö luetaan osaksi hankkeen omarahoitusosuutta. Lisätietoa rahoituksesta Täältä löydät apua ja vinkkejä Maaseuturahaston investointihankkeiden hakemiseen: https://maaseutu.fi/kehittajalle/ymparisto-ja-ilmasto/ Tukea hankkeiden ideointiin ja hakemuksen täyttöön saat myös VIIVI-hankkeelta: https://www.vanajavesi.fi/tietoa-meista/hankkeet/vauhtia-vesistoinvestointeihin/ Pidetään yhdessä huolta vesistämme! VIIVI-hankkeen toteuttajia ovat Hämeen ammattikorkeakoulu ja Vanajavesikeskus. Hanke toteutetaan Hämeen ELY-keskuksen myöntämän Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2023-2027 rahoituksen turvin. Mika Soramäki ja Heidi Kontio
Meidän polkumme kohti kestävämpää tulevaisuuden maaseutua 4.12.2025 Tulevaisuuden maaseutu rakennetaan yhdessä, vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Me Aktion Österbottenilla uskomme, että yhdistystoimijoilla on tässä työssä keskeinen rooli. Tämän rahoituskauden strategiassa määritimme, että haluamme olla majakan valo, joka ohjaa alueemme asukkaita, yhdistyksiä ja yrityksiä valoisampaan tulevaisuuteen. Siitä syystä halusimme lähteä kehittämään myös omaa vastuullisuus- ja ympäristötyötämme. Ei siksi, että meidän olisi ollut pakko, vaan siksi että haluamme omalla esimerkillämme osoittaa, että näin kuuluu tehdä. Laatiessamme kuluvan rahoituskauden 2023 – 2027 paikallista kehittämisstrategiaa otimme YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteet vahvasti osaksi sitä. Strategiatyön aikana määritimme oman toimintamme kannalta keskeisimmät tavoitteet, joiksi tunnistimme: Tavoite 3: Terveyttä ja hyvinvointia Tavoite 4: Hyvä koulutus Tavoite 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua Tavoite 9: Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja Tavoite 11: Kestävät kaupungit ja yhteisöt Tavoite 15: Maanpäällinen elämä Haluamme edistää omalla toiminnallamme ja rahoittamillamme hankkeilla laajasti kestävää kehitystä ja sen tavoitteita. Agenda 2030 tavoitteiden ottaminen osaksi omaa strategiaamme perustui myös siihen, että halusimme auttaa myös hanketoimijoitamme huomaamaan, miten paikalliset kehittämistoimet voivat samalla edistää myös globaaleja tavoitteita. Vuoden 2025 alussa lähdimme rakentamaan omaa Ekokompassi-ympäristöjärjestelmää osana Landsbyggare för föreningar -hanketta. Hankkeen tavoitteena on tuoda näkyväksi, miten maaseudulla toimivat yhdistykset voivat konkreettisesti edistää ympäristövastuuta ja kestävää kehitystä. Me uskomme, että tulevaisuuden maaseutu rakentuu paikallisten toimijoiden vastuullisuudesta ja sen näkyväksi tuomisesta. Monet alueen yhdistystoimijat tekevät jo paljon hyvää ympäristö- ja vastuullisuustyötä, mutta viestivät siitä vain vähän. Meidän mielestämme Ekokompassi, tai mikä tahansa muu ympäristösertifikaatti, on hyvä keino kartoittaa omat ympäristövaikutukset, mutta tuoda myös näkyväksi sitä työtä, jota jo muutenkin tehdään kestävän tulevaisuuden hyväksi. Ekokompassi – työkalu tulevaisuuden rakentamiseen Ottaessamme kestävän kehityksen tavoitteet osaksi tämän rahoituskauden strategiaa, oli selvää, että meidän on otettava ne myös vahvemmin osaksi omaa toimintaamme. Niinpä kartoitimme erilaisia mahdollisuuksia kehittää omaa vastuullisuus- ja ympäristötyötämme. Ekokompassi valikoitui työkaluksi, jonka avulla olemme voineet kehittää ympäristötyötämme järjestelmällisesti ja tuoda vastuullisuutemme näkyväksi asiakkaille ja muille sidosryhmille. Vaikka oman toimintamme suorat ympäristövaikutukset ovat melko vähäisiä, koemme, että meillä on merkittävä rooli vaikuttajina ja viestijöinä. Luonnollisesti voimme ohjata hankehakijoita vastuullisimpaan tulevaisuuteen myös rahoituslinjausten kautta. Uskomme, että Ekokompassin avulla osaamme sanoittaa paremmin sen, mitä jo teemme ja myös kehittää toimintaamme entistä vastuullisemmaksi ja vaikuttavammaksi. Ekokompassin yhtenä kriteerinä on, että organisaatio laatii ja julkaisee ympäristölupauksen. Meidän ympäristölupauksemme kiteyttää ympäristöohjelmamme tavoitteet: Haluamme olla kestävä työyhteisö, jossa voidaan hyvin, tehdään kestäviä valintoja ja edistetään kestävyyttä viestimällä ja vaikuttamalla. Kestävässä työyhteisössä kiinnitetään huomiota henkilöstön hyvinvointiin, ei syrjitä ja ollaan avoimia. Tuetaan fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Kannustetaan hankkimaan tuotteita mahdollisimman läheltä, niin että ne ovat laadukkaita ja mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia ja uusiutuvia materiaaleja sisältäviä. Liikkumiseen kiinnitetään huomiota suosimalla kimppakyytejä, julkista liikennettä ja vähentämällä lentomatkoja. Pyrimme vähentämään jätteen määrää ja parantamaan toimistollamme jätteen kierrätystä. Viestinnässä nostamme esiin rahoittamiamme hankkeita, jotka toimivat Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttamiseksi ja vaikutamme siihen, että kestävän kehityksen huomioiminen näkyisi yhä enemmän asiakkaidemme ja henkilökuntamme arjessa. Miten yhdistyksen ympäristöjärjestelmä rakennetaan? Ekokompassin rakentaminen alkoi alkukartoituksella, jossa arvioimme toimintamme nykytilaa ja tunnistimme keskeiset ympäristövaikutukset. Painopisteeksi nousivat erityisesti viestintä ja vaikuttaminen, mutta nostimme ympäristöohjelmaan mukaan myös hankinnat, liikkumisen, energian ja luonnon monimuotoisuuden. Hankinnat: vastuullisten ja ympäristömerkittyjen tuotteiden suosiminen Liikkuminen: liikkumisen päästöjen vähentäminen kimppakyytien ja lentomatkojen tarkoituksenmukaisuuden harkinnan kautta. Vaikuttaminen: yhteistyö ympäristöjärjestöjen kanssa ja Agenda 2030 -tavoitteiden edistäminen Energia: energiankulutuksen vähentäminen ja siirtyminen ympäristöystävällisempään sähköön Luonnon monimuotoisuus: luonnon monimuotoisuuden edistäminen oman hanketoiminnan kautta. Laadimme ympäristöohjelman, jossa jokaiselle osa-alueelle määriteltiin tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit. Ohjelmaa päivitetään vuosittain ja sen toteutumista seurataan Oma Ekokompassi -alustalla. Ekokompassin 10 kriteeriä Aktion Österbottenilla Ekokompassi-ympäristöohjelmalla on kymmenen kriteeriä, joiden kaikkien on toteuduttava, jotta organisaatio voi saada sertifikaatin. 1. Ympäristöasioiden hallinnan nykytilan kartoittaminen Teimme alkukartoituksen Ekokompassin lomakkeella yhteistyössä meidän Ekokompassi-asiantuntijamme kanssa ja tunnistimme kehityskohteet erityisesti viestinnässä, hankinnoissa ja liikkumisessa. 2. Merkittävimmät ympäristövastuun osa-alueet Pisteytimme osa-alueet ja nostimme ohjelmaan ne, joissa vaikutus on suurin: hankinnat, liikkuminen, vaikuttaminen, energia ja luonnon monimuotoisuus. 3. Ympäristölainsäädäntö Laadimme lakilistan ja kemikaaliluettelon, otimme käyttöön paristojen omavalvonnan ja ohjeistimme vaarallisten jätteiden käsittelyn. 4. Ympäristöasiat toimintatavoissa Kehitimme jätehuoltosuunnitelman, lisäsimme kierrätysastioita ja ohjeistimme henkilöstön lajitteluun ja kemikaalien käsittelyyn. 5. Ympäristöohjelma Laadimme ohjelman, jossa on selkeät tavoitteet, toimenpiteet, vastuuhenkilöt ja mittarit. Ohjelma elää ja päivittyy vuosittain. 6. Jatkuva ylläpito ja raportointi Päivitämme mittarit ja toimenpiteiden tilan Oma Ekokompassi -alustalle, joka toimii myös raportoinnin työkaluna. 7. Johto sitoutuu ympäristötyöhön Organisaatiolle on nimitetty Ekokompassi-yhteyshenkilö ja johto on sitoutunut ympäristölupaukseen ja sen toteuttamiseen. 8. Sisäinen viestintä Laadimme sisäisen viestinnän suunnitelman ja perehdytämme henkilöstön ympäristöasioihin koulutuksin ja materiaalein. 9. Ulkoinen viestintä Viestimme ympäristötyöstä verkkosivuilla, somessa ja tapahtumissa. Nostamme esiin hyviä käytäntöjä ja Agenda 2030 -tavoitteita tukevia hankkeita. 10. Auditoinnit ja toiminnan kehittäminen Valmistaudumme ensimmäiseen ulkoiseen auditointiin ja toteutamme sisäisiä auditointeja vuosittain. Sanoista tekoihin Ympäristöohjelmaan määritetään tavoitteita ja toimenpiteitä, joista osaa olemme jo lähteneet toteuttamaan ja osa on vielä suunnittelun tasolla. Ympäristöohjelma ei kuitenkaan voi olla vain kauniita sanoja kestävyyden puolesta, vaan suunnitelma on vietävät tekojen tasolle. Tähän mennessä olemme lisänneet kierrätysastioita toimistolle, laatineet luettelon käyttämistämme kemikaaleista, aloittaneet paristojen käytön omavalvonnan ja ympäristöasioista viestimisen kanavissamme. Olemme aloittaneet myös lentobudjetin laatimisen. Sähkösopimus tullaan kilpailuttamaan ja siirtymään ekosähköön mahdollisimman pian. Ja vaikka verkostomme ovat laajat, tunnistimme sen, että alueen ympäristötoimijoiden kanssa meidän tulisi tehdä nykyistä tiiviimmin yhteistyötä. Henkilöstö on perehdytetty ympäristöohjelmaan ja seuraavana vuorossa olisikin auditointi. Työ ei tietenkään pääty siihen, ympäristötyö on jatkuvaa oppimista, kehittämistä, viestimistä ja vaikuttamista. Viesti muille yhdistyksille: Tule mukaan Ympäristöjärjestelmä ei ole vain meidän sisäinen työkalu, se auttaa meitä viestimään myös muille ympäristötyön tärkeydestä. Haluammekin omalla esimerkillämme kannustaa myös muita yhdistystoimijoita kehittämään omaa ympäristötyötä, sertifikaatilla tai ilman. Ekokompassi on vain yksi työkalu. Erilaisia ohjelmia ja viitekehyksiä on paljon. Ympäristötyötä voi tehdä myös täysin itsenäisesti. Silloin hyvä tapa aloittaa voisi olla se, että pysähdytään miettimään millaisia ympäristövaikutuksia omalla toiminnalla on ja tunnistetaan niistä ne, joihin vaikuttamalla voidaan saada aikaan suurin muutos. Ympäristövastuu kuuluu meille kaikille, myös maaseudun yhdistystoimijoille. Tämä blogi on alunperin julkaistu kolmiosaisena blogitekstisarjana Aktion Österbottenin kotisivuilla. Blogissa kerromme Aktion Österbottenin Ekokompassi-matkasta. Jos haluat tietää lisää meidän ympäristötyöstämme, ole yhteydessä! Ympäristöohjelmamme on laadittu osana Landsbyggare för föreningar-hanketta, joka on saanut osarahoitusta EU:lta. Blogin on kirjoittanut kehittämisasiantuntija Piritta Syrjälä, joka toimii Landsbyggare för föreningar-hankkeen projektipäällikkönä ja Aktion Österbottenin Ekokompassi-yhteyshenkilönä.
Tervetuloa kommentoimaan maaseutuverkoston vuoden 2026 toimintasuunnitelmaa! 3.12.2025 Jälleen on vuosi vierähtänyt ja on aika siirtyä miettimään tulevan vuoden 2026 maaseutuverkostotoimintaa. Elämme muuttuvassa maailmassa, johon myös maaseutuverkostotoiminnassa on syytä varautua. Kuluva vuosi on ollut maaseutuverkostotoiminnassa kiireinen, mutta mielenkiintoinen. Vuoden 2025 toiminnasta julkaistaan toimintakertomus kevään 2026 aikana, ja siinä valaistaan tarkemmin kuluvan vuoden toimintaa. Suomen CAP-suunnitelman toteutus on hyvässä vaiheessa. Nykyistä rahoituskautta on jäljellä vielä ainakin kaksi vuotta, vuoden 2027 loppuun saakka, joten vielä on hyvää aikaa toteuttaa maaseutuverkoston toimia kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Maaseutuverkostotoiminta tulee jatkumaan CAP-verkostona myös seuraavan rahoituskauden puitteissa, mutta tulevista toimintaraameista tiedetään lisää kuluvan kauden lopussa. Maaseutuverkoston ohjausryhmä nosti kokouksessaan vuoden 2026 toimintasuunnitelman painopiste-ehdotuksiksi uudistumisen ja uuden EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen kauden 2028–2034 valmistelun tukemisen sekä maaseudun osana huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta. Mitä sinä kansallisen maaseutuverkoston osallisena haluaisit korostaa maaseutuverkoston toiminnassa vuonna 2026? Nyt on mahdollisuus vaikuttaa kommentoimalla toimintasuunnitelmaa. Tutustu maaseutuverkoston toimintasuunnitelman 2026 luonnokseen liitteineen ja kerro ajatuksesi tämän blogin kommenttipalstalla. Maaseutuverkoston ohjausryhmä käsittelee toimintasuunnitelmaa kokouksessaan 18.12.2025. Hyvää tulevaa itsenäisyyspäivää toivottaen Teemu Hauhia Maaseutuverkostoyksikön johtaja teemu.hauhia@maaseutu.fi p. 040 545 4016 Teemu Hauhia
Koetila ei ole vain koetila – tunnista ja valitse toiminnan tavoite 3.12.2025 MMM, Miiro Jääskeläinen
Eurooppalaiset vieraat tutustuivat suomalaisiin joulutapahtumiin ja -perinteisiin 2.12.2025 Marraskuun lopussa järjestetty opintomatka Together We Create the Christmas Spirit toi Suomeen osallistujia Unkarista, Romaniasta, Espanjasta ja Italiasta. Matkan aikana tutustuttiin siihen, miten joulua voidaan rakentaa kestävällä tavalla kylissä ja kunnissa erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien kautta. Vieraat kiersivät Leader Ykkösakselin ja Ravakan alueilla. Suomalaiset perinteet tutuksi Ohjelmassa yhdistyivät suomalaiset perinteet ja kestävän kehityksen näkökulmat. Osallistujat pääsivät metsään viemään joululahjoja eläimille, perehtyivät saunaperinteisiin ja rohkeimmat pulahtivat järveen +3,5 asteiseen veteen. Kaupungin joulubrändeistä esiteltiin Rauman Pitsikaupungin joulu sekä yhdistyslähtöisenä brändinä Mynämäen joulu. Mynämäen kirkossa kuultiin esimerkiksi joululauluja eri kielillä, ja joulukauden avajaisissa nähtiin kulkue, joulutori ja yhteisöllinen taideprojekti Tonttukuja. Mynämäen joulu -tapahtumia tehdään yhteistyössä Leader Ravakan kansainvälisen jouluhankkeen kanssa. Yhdessäolon hetket olivat tärkeä osa matkaa Vieraat nauttivat perinteisiä joulupöytiä ja paikallisia herkkuja, ja keskusteluissa nousi esiin nuorten ja yhdistysten rooli joulun rakentajina. Lisäksi järjestettiin työpaja, jossa pohdittiin, miten joulutapahtumat voivat edistää ekologista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Työpajassa ideoitiin täysin uusia toimintatapoja sen lisäksi, että jaettiin hyviä käytänteitä omista jouluperinteistä. Unkarilainen vinkki lahjojen kestävään paketointiin oli paketoida lahjat isoihin huiveihin – oivallista! Opintomatka tarjosi osallistujille elämyksellisen kokonaisuuden, jossa suomalainen joulu näyttäytyi monissa muodoissaan – saunan lämmöstä ja järven kylmyydestä käsityöpajoihin, joulumarkkinoihin ja yhteisöllisiin juhliin. Vieraat palasivat kotiin mukanaan uusia ideoita ja kokemuksia siitä, miten joulun henkeä voidaan luoda kestävällä tavalla. Noora Mantere, hankeasiantuntija
Onko aika ajatella hankeviestintä uudelleen? 2.12.2025 Hankeviestintä on usein se näkymätön mittari, joka ratkaisee, jääkö hankkeen työ elämään vai unohtuuko se loppuraportin sivuille. Usein puhutaan vaikuttavuudesta ja tulosten jalkautumisesta, mutta harvemmin siitä, miten ihmiset todella tavoitetaan ja miten viestintä oikeasti ohjaa hankkeen onnistumista. Datatalouskasvattamo-hankkeessa päätimme testata perinteisen viestinnän rinnalla sosiaalisen median voimaa. Sosiaalisen median käyttö hankeviestinnässä ei sinänsä ole uutta, mutta tällä kertaa teimme sen ainakin omasta mielestämme normaalista poikkeavalla tavalla. Käytimme mainostoimiston ammattiapua viestin muotoiluun ja kohderyhmän tunnistamiseen, ja seurasimme tunnuslukuja siitä, miten kohderyhmämme, eli viljelijät todella liikkuvat verkossa. Ensimmäinen somekampanja toteutettiin KoneAgria-messujen alla 26.9-10.10 ja toinen pienempi kampanja 7-16.11. Molemmissa kampanjoissa käytettiin samoja ammattilaisia, jolloin toisen kampanjan tekeminen ei vaatinut hanketoimijoiden omaa aikaa juurikaan. Kampanjoiden avulla halusimme herätellä maatalousyrittäjiä pohtimaan oman toimintansa tuottamaa dataa ja ensimmäisen kampanjan avulla myös houkutella heitä tutustumaan Datatalouskasvattamon messuosastolle. Ammattilaisen viimeistelemän viestintäkampanjan tulokset alkoivat näkyä nopeasti. Vaikka moni saattaa ajatella, että Facebook on jäänyt nuorempien sukupolvien silmissä taakse, maatalousalalla se on edelleen vahva kanava. Datatalouskasvattamon ensimmäisessä kampanjassa Facebook tavoitti yli 40000 eri ihmistä, ja sisältö sai lähes 75000 näyttökertaa. Toisessa kampanjassa vastaavat luvut olivat 20000 ja 45000. Kun kampanjat lähtivät käyntiin, Datatalouskasvattamon verkkosivujen kävijämäärät nousivat selvästi. Piikit olivat suoraan ajoitettavissa kampanjoiden julkaisupäiviin. Kampanjoiden jälkeen nettisivujen kävijämäärät jäivät kampanjaa edeltävää aikaa korkeammalle. Kun hankeviestintää tehdään näkyvästi ja kohdennetusti, ihmiset hakeutuvat tiedon pariin. On tärkeää todeta, että emme ole hylänneet perinteisiä viestintäkanavia. Hankkeesta on julkaistu juttuja hankeorganisaatioiden omissa medioissa ja alan lehdissä. Nämä ovat edelleen tärkeitä luotettavuuden ja pitkäjänteisen näkyvyyden kannalta. Hankkeessa tuotetaan myös podcasteja, jotka mahdollistavat aiheen teemojen syventämisen ja äänen antamisen asiantuntijoille. Podcast on formaatti, joka sopii datatalouden kaltaisiin monimutkaisiin aiheisiin yllättävän hyvin. Datatalouskasvattamon kokeilu osoittaa, että viestintä ei ole irrallinen osa projektia. Hankeviestintä on strateginen työkalu, joka ohjaa tulosten hyödyntämistä ja luo yhteyden niihin ihmisiin, joita varten hankkeet tehdään. Entä jos hankeviestinnän onnistumista mitattaisiin julkaisuiden määrän sijaan kävijöillä, kohtaamisilla ja oivalluksilla? Katariina Pussi, erikoistutkija