Vaikuttaa voi yksin, mutta se on hauskempaa yhdessä – Nuoren puhe Nuoriso-Leader-päivillä

Nuoren puhe Nuoriso-Leader-päivillä Kuusamon Oivangissa su 16.11.2025

Tervehdys kaikille teille ihanille nuorille, ja vähän vanhemmillekin nuorille. Saimme tänä viikonloppuna kokoontua ihanan värikkäin sankoin joukoin tänne Kuusamoon viettämään mahtavaa viikonloppua yhdessä. Olemme tällä reissulla keskustelleet muun muassa nuorten vaikuttamisesta, tulevaisuudesta sekä myös maaseudun tulevaisuudesta. Viikonloppuun on mahtunut monta mukavaa tapahtumaa: olemme päässeet esimerkiksi osallistumaan mielenkiintoisiin työpajoihin, tutustumaan uusiin ihmisiin sekä syömään hyvää ruokaa. On ollut myös kivaa kuulla tietoa esimerkiksi Nuoriso Leaderin taustoista ja roolista nuorten vaikuttamisessa Euroopassa.

Nyt kun katselen tässä kaikkia meitä nuoria, minusta tuntuu toiveikkaalta. Uskaltaisin arvata, että meistä suurin osa on enemmän tai vähemmän niin sanottuja vaikuttajanuoria, joilla on intoa, voimaa ja rohkeutta parantaa maailmaa nuorten toivomaa parempaa suuntaa kohti. Uskoisin myös, että aika moni meistä on kohdannut elämässään myös vastoinkäymisiä. Meitä on ehkä kiusattu tai haukuttu hikeiksi, nörteiksi tai ylisuorittajiksi (siinäkin voi olla hieman perää), tai vaikuttamistamme on vähätelty tai pidetty nolona tai ”outona”. Onneksi kuitenkin esimerkiksi Nuoriso Leader sekä sen ihmiset voivat tarjota kaikille turvallisen ja hyväksyvän yhteisön, jossa jokainen voi toimia ja vaikuttaa omana itsenään. Kaikenlaisia tyyppejä tarvitaan, ja se näkyy esimerkiksi tässä meidänkin tapahtumassamme; kun jokainen tuo oman taustansa, tarinansa ja tekonsa yhteiseen kekoon, pääsemme yhdessä voimalla eteenpäin. Vaikuttaa voi yksin, mutta onhan se aina hauskempaa ryhmässä.

Joskus saattaa tuntua, että omalla vaikuttamisella ei ole mitään merkitystä. Maailmassa on niin paljon suurempiakin päättäjätahoja tai ihmisiä, jotka tekevät enemmän ja suuremmin. Jokainen on kuitenkin aloittanut jostakin, ja itse ainakin uskon vaikuttamisen vievän aina pidemmälle, kauemmas paikallaan pysymisestä.

Haluaisin nostaa esille myös Nuoriso Leaderin monipuolisen vaikuttavuuden. Nuoriso Leaderissä toimiminen on tuonut minulle monta uutta ystävää, kanavan vaikuttaa ja valtavasti kokemusta esimerkiksi virallisista kokouksista, suunnittelemisesta, kansainvälisyydestä sekä markkinoinnista. Nuoriso Leader on paljon muutakin kuin yritys- tai tapahtumarahoitusten myöntämistä. Se on väylä kokeilla omia siipiään, kokeilla ottaa vastuuta ja mahdollisuus kehittyä. Ja näyttäähän se myös hyvältä CV:ssä, heh.

Haluaisimme kiittää kaikkia ihania nuoria, nuorisoaktivaattoreita sekä Maaseutuverkoston ja Kala-Leaderin edustajia. On ollut ilo viettää yhdessä inspiroivaa viikonloppua ja oppia yhdessä lisää asioita vaikuttamisesta ja nuorten asioista. Kiitos teille kaikille ja toivottavasti näkyillään taas ensi vuonna uudestaan!

Miina Jylhänlehto, Pudasjärvi
Oulun Seudun Leaderin nuorisotyöryhmän jäsen

Kotimaisen vihannestuotannon tulevaisuus rakennetaan alueiden vahvuuksia hyödyntäen

Suomalainen vihannestuotanto elää muutoksessa. Ilmasto muuttuu, ostajien vaatimukset kasvavat ja kannattavuus haastaa yhä useampaa viljelijää. Samalla vihannestuotannolle avautuu myös uusia mahdollisuuksia. Itä-Suomessa, Lounais-Suomessa ja Pohjanmaalla järjestettyjen HYÖTY-hankkeen työpajojen keskusteluista nousee esiin yhteinen viesti: edellytykset ovat erinomaiset, mutta tulevaisuus ratkaistaan yhteistyöllä, toimivilla rakenteilla, markkinoilla ja poliittisilla valinnoilla.

Eri alueilla omat vahvuudet

Suomea voidaan perustellusti pitää vahvana vihannesten tuottajamaana, vaikka eri alueet ovat vahvoja eri syistä. Itä-Suomessa vahvuuksia ovat puhdas luonto, hyvä veden saatavuus, edullinen pellon hinta sekä vähäinen tauti- ja tuholaispaine. Olemassa olevia marjantuotannon koneita voitaisiin hyödyntää myös vihannesviljelyssä. Haasteita tuovat pitkät etäisyydet sekä jatkojalostuksen ja työvoiman saatavuuteen liittyvät vaikeudet.

Lounais-Suomessa vihannestuotanto hyötyy pitkästä kasvukaudesta, vahvasta osaamisesta, olemassa olevista pakkaamoista ja jalostajista sekä lähellä olevista suurista kuluttajamarkkinoista. Samalla viljelijöiden jaksaminen, korkeat tuotantokustannukset ja sukupolvenvaihdosten vaikeus varjostavat tulevaisuutta.

Pohjanmaalla vahvuuksia ovat toimivat alueelliset klusterit, korkea osaamistaso, hyvä maine ja tuotteiden laatu sekä puhdas ympäristö ja hyvä vesitilanne. Alueella on käytössä nykyaikainen konekanta ja kiinnostusta uuden teknologian hyödyntämiseen. Lisäksi kotimaisen ja lähiruoan kysyntä on vahvaa, ja vienti nähdään merkittävänä mahdollisuutena tuotannon kehittämisessä. Vihannestuotantoa pidetään osana koko Suomen ruokaturvaa myös geopoliittisessa mielessä.

Kannattavuus koko ketjun kipupiste

Alhainen kannattavuus nousi HYÖTY-hankkeen työpajoissa kaikilla alueilla koko ketjun yhteiseksi kipupisteeksi. Tuottajahintojen riittämättömyys huolettaa laajasti vihannestuotannon toimijoita. Tuotantopanosten hinnat ovat nousseet, mutta viljelijän saama osuus lopullisesta kuluttajahinnasta ei ole seurannut perässä. Kaupan neuvotteluvoima koetaan ylivoimaiseksi.

Vihannesalan toimijoiden mukaan sertifiointeja koetaan olevan liikaa ja kaupan toivottiin osallistuvan sertifiointikustannuksiin. Lisäksi tuontituotteille esitettiin samoja vastuullisuusvaatimuksia kuin kotimaisille. Samalla peräänkuulutettiin koko elintarvikeketjun läpinäkyvyyttä: missä kohtaa hinta muodostuu ja kuka siitä lopulta hyötyy.

Jalostus ja elämyksellisyys korostuvat

Pelkkä laadukas raaka-aine ei enää riitä kilpailun kiristyessä. Kaikissa työpajoissa korostui tarve jatkojalostukselle, puolivalmisteille, snack-tuotteille, pakasteille, vientikelpoisille tuotteille ja vahvalle brändäykselle. Itä-Suomessa jalostus nähtiin erityisesti keinona nostaa tuotteiden arvoa ja ratkaista pitkien kuljetusmatkojen haasteita. Lounais-Suomessa brändäys liitettiin suoraan kilpailuun tuontituotteita vastaan. Pohjanmaan keskustelussa tuotiin esiin, että tuotteet on yhdistettävä elämyksiin, tarinoihin ja kansainväliseen viestintään. Jos jokin tuote nousee suosioon, sen on tavoitettava markkinat myös Suomen ulkopuolella.

Ilmastonmuutos muuttaa toimintaympäristöä

Ilmastonmuutos näkyy jo nyt vihannestuotannossa kuivuuden lisääntymisenä, syksyjen märkyytenä, ääriolosuhteiden yleistymisenä sekä uusina tuholaisina ja tauteina. Samalla kasvukauden piteneminen ja uusien lajikkeiden mahdollisuus avaavat vihannestuotannolle täysin uusia näkymiä. Pohjoisemman tuotannon merkitys kasvaa myös globaalissa mittakaavassa, kun Etelä-Euroopan viljelyolosuhteet heikkenevät.

Nuoret ratkaisevat jatkuvuuden

Työvoima, jaksaminen ja nuorten saaminen alalle ratkaisevat koko toimialan jatkuvuuden. Työvoimapula, raskas työ ja yrittäjäriski estävät monia lähtemästä vihannestuotantoon, ja jatkajia puuttuu monilta tiloilta. Samalla teknologia, automaatio ja robotiikka nähdään välttämättöminä keinoina keventää työn kuormitusta ja parantaa tuottavuutta. Nuorten ottaminen osakkaiksi tiloille jo ennen sukupolvenvaihdosta, niin sanotut next generation -verkostot ja mentorointi sekä joustavampi ja käytännönläheisempi koulutus nähtiin tärkeinä keinoina turvata alan jatkuvuutta.

Julkisten hankintojen rooli

Myös julkisilla keittiöillä on tärkeä rooli kotimaisen vihannestuotannon tulevaisuudessa. Koulut, päiväkodit ja sote-ruokailu voivat käytännössä ratkaista lähiruoan kysynnän monilla alueilla. Itä-Suomessa nähtiin jo esimerkkejä, joissa kasviproteiinien hankinnoissa halutaan edistää kotimaisia vaihtoehtoja ulkomaisten sijaan. Pohjanmaalla painotettiin, että julkisissa hankinnoissa hinnan rinnalle on nostettava huoltovarmuus, paikallinen työllisyys ja aluetaloudelliset vaikutukset. Näin hankinnoista tulee aidosti koko ruokajärjestelmää vahvistava työkalu.

Vienti vahvistaa kannattavuutta

Vienti nähtiin kaikilla alueilla tulevaisuuden ehtona. Sen avulla voidaan tasata kausivaihtelua, saavuttaa parempi hinta ja vahvistaa huoltovarmuutta. Pohjanmaalla vienti liitettiin suoraan myös Suomen kansainväliseen ruokaturva-asemaan. Itä-Suomessa vienti nähtiin erityisesti keinona ratkaista pitkien etäisyyksien ja pienten markkinoiden haasteita, ja sen edellytykseksi nostettiin jalostuksen ja brändäyksen vahvistaminen. Lounais-Suomessa vienti kytkeytyi suurempiin volyymeihin, pakkaamiseen ja kilpailuun tuontituotteita vastaan.

Samalla nostettiin esiin konkreettisia esteitä, kuten lupakäytännöt, pakkausvaatimukset, viennin tukirakenteiden puutteet ja viranomaisprosessien hitaus. Nämä tekijät voivat hidastaa viennin kasvua, vaikka kysyntää olisi.

Byrokratia hidastaa kehitystä

Hallinto ja byrokratia koettiin tuotannon näkymättömäksi jarruksi. Viljelijöiden arkea kuormittavat päällekkäiset raportoinnit ja monimutkainen hallinto. Pohjanmaalla vaadittiin viranomaisjärjestelmien parempaa yhteensovittamista, yhden luukun raportointia sekä viranomaisten tiiviimpää yhteistyötä. Itä-Suomessa byrokratian koettiin hidastavan erityisesti investointeja ja jalostuksen kehittämistä, ja Lounais-Suomessa hallinnollinen kuormitus liittyi vahvasti kaupan vaatimuksiin ja dokumentointiin. Yhteinen viesti oli, että hallinnon tulisi tukea kehittämistä eikä muodostua sen esteeksi.

Yhteinen tulevaisuuskuva

Kaikilla alueilla tulevaisuuskuva on yllättävän yhtenäinen. Haaveissa toistuvat kannattava ja monipuolinen vihannestuotanto, oikeudenmukainen hinnoittelu, uudet viljelijät ja alan jatkuvuus, vahva jalostus ja vienti, kotimaisen ruoan arvostuksen kasvu sekä huoltovarmuuden vahvistuminen.

Tulevaisuus ei kuitenkaan synny itsestään. Työpajakeskusteluiden viesti on selkeä: vihannestuotannon tulevaisuus ei ratkea yksittäisillä pelloilla, vaan yhteisissä päätöksissä, arvovalinnoissa ja rohkeudessa rakentaa uutta. Sitä rakennetaan hyvällä yhteistyöllä, julkisilla hankinnoilla, brändäyksellä ja jalostuksella, viennin strategisella kehittämisellä, koulutuksella ja sukupolvenvaihdosten helpottamisella sekä hallinnon roolin muuttamisella mahdollistajaksi.

Ilmastoviisaat koulutus- ja neuvontapalvelut – mitä opimme Seinäjoen työpajassa?

Tilaisuus oli merkityksellinen monella tavalla. Se ei ollut vain työpaja, vaan ensimmäinen ilmastoaiheinen AKIS-teemaryhmä, joka kokoaa saman pöydän ääreen neuvojat, viljelijät, opettajat, tutkijat, viranomaiset ja kehittäjät. Siinä missä älymaatalouden teemaryhmä on toiminut jo vuosia hanketoiminnan ohessa, ilmastoAKIS rakentaa nyt omaa, pysyvää yhteistyöalustaansa – paikkaa, jossa eri toimijat voivat oppia toisiltaan ja etsiä ratkaisuja yhdessä.

Työpajassa tunnistetut esteet – ja niiden tarjoamat oppimiskohdat

Työpajassa työskenneltiin tunnistaaksemme eri toimijoita koskevia näkökulmia ilmastotyöhön. Osallistujat nostivat esiin hyviä käytänteitä ja vahvuuksia kuten innostuneet ja osaavat toimijat, olemassa olevat verkostot, hyvät työkalut ja hankkeet sekä oppilaitosten kiinnostus ja aktiivisuus ilmastotyössä.

Toisaalta tunnistettiin myös tekijöitä, jotka hidastavat muutosta: epäselvät termit, pirstaleinen tieto, politiikan ja käytännön välinen kuilu, resurssipula ja kiire. Lisäksi ilmastoasioihin liittyvä epävarmuus tai etäisyys vaatii uudenlaisia tapoja innostaa – kuten positiivisia esimerkkejä, havainnollistamista ja konkreettisia hyötyjä.

Nämä eivät kuitenkaan ole pelkkiä ongelmia, vaan suuntaviivoja kehittämiselle. Ne osoittavat, mihin panostamalla voimme edetä.

Kolme työpajassa kirkastunutta teemaa

  1. Yhteinen kieli ja selkeytetty tieto
    Ilmastoviisauden edistäminen vaatii selkeitä käsitteitä ja jaettua ymmärrystä. Työpajassa kävi ilmi, että terminologia on vielä hajallaan, ja se tekee keskustelusta tarpeettoman vaikeaa. Osallistujat toivoivat yhteistä termipankkia ja helposti löydettävää, kohderyhmittäin muokattua tietoa. Kun tieto on ymmärrettävää ja saavutettavaa, siitä tulee myös käytettävää.
  2. Käytännönläheiset oppimismahdollisuudet
    Ilmastohaasteita taklataan arjen toiminnoilla. Siksi käytännön esimerkit, tilavierailut, maatalousharjoittelut ja pioneeritilojen kokemukset koettiin tärkeiksi. Niiden avulla ilmastovaikutukset ja ratkaisut muuttuvat abstrakteista käsitteistä konkreettisiksi teoiksi. Tämä on erityisen tärkeää opiskelijoille, joilla on paljon kilpailevia kiinnostuksen kohteita – käytännön kokemukset innostavat ja juurruttavat osaamista. Toisena tärkeänä kohderyhmänä tunnistettiin virkahenkilöt, jotka monesti joutuvat tekemään poliittisia linjauksia ilman kontaktia tilojen todelliseen arkeen.
  3. Verkostot ja yhdessä tekeminen
    Ilmastoviisasviljely vahvistuu yhteistyöstä. Työpajassa korostui tarve sparraukselle, vertaistuelle ja toimiville viestintäkanaville. Neuvojien vertaisryhmät, tilojen ja oppilaitosten kumppanuudet sekä avoin tiedonvaihto auttavat siirtämään hyviä käytäntöjä eteenpäin. Kun toimijat kohtaavat, syntyy ratkaisuja, jotka ovat sekä realistisia että toteutuskelpoisia.

Mitä seuraavaksi?

Ilmastoviisaiden neuvonta- ja koulutuspalveluiden kehittäminen edellyttää selkeää tietoa, yhteisiä työkaluja, käytännön oppimisympäristöjä ja eri toimijoiden jatkuvaa vuoropuhelua. Työpajan perusteella ilmastoAKIS voi toimia kokoavana voimana, joka tuo nämä palaset yhteen. Haastena ei ole osaamisen puute, vaan sen parempi hyödyntäminen ja linkittäminen – juuri sitä varten ilmastoAKIS-verkosto on nyt olemassa.

Tämä oli vasta alku. Nyt kutsumme sinut mukaan jatkamaan keskustelua ja rakentamaan yhdessä ilmastoviisaan tulevaisuuden.

Jos haluat mukaan keskusteluun tai seuraaviin kokoontumisiin pyydä pääsyä ilmastoAKIS-ryhmään Agrihubin alustalla: https://maaseutuverkosto.fi/keskusteluryhmat/ilmastoakis/

Uudet partnerit vahvistavat Blue Products 3.0 -ohjelmaa

Innovaatio-ohjelma Blue Products 3.0 siirtyy uuteen vaiheeseen, kun kolme uutta partneria – Metropolia Ammattikorkeakoulu (pääkaupunkiseudun suurin AMK), Turun ammattikorkeakoulu (Turun AMK) sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk – liittyvät mukaan ja tuovat ohjelmaan uusia näkökulmia, tutkimusosaamista ja konkreettisia ratkaisuja kehitystarpeisiin.

Tämän laajentumisen mahdollisti ohjelmalle varattu 300 000 euron suuruinen sitomaton rahoitusosuus, harvinainen joustomahdollisuus ohjelmatoiminnassa. Sen ansiosta Blue Products pystyi reagoimaan nopeasti, kun uusia kehitystarpeita nousi esiin ohjelmakauden aikana.

Halusimme varmistaa alan todelliset tarpeet, ja siksi teimme viime vuonna tarvekartoituksen yritysten keskuudessa. Keväällä 2025 avasimme hakukierroksen, jossa sekä nykyiset että mahdolliset uudet partnerit saivat ehdottaa kehittämiskokonaisuuksia. Ohjelman ohjausryhmä teki lopulta ratkaisut rahoitettavista kokonaisuuksista. Tuloksena syntyi useita kunnianhimoisia avauksia ja konsortioon liittyi kolme uutta partneria.

Metropolia selvittää kalapohjaisia pakkausmateriaaleja

Metropolian liittyminen ohjelmaan avaa uuden luvun materiaalitekniikan ja sinisen biotalouden rajapinnassa. Yhdessä Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa kehitetään kalagelatiinipohjaista pakkauskalvoa, jossa ei ole kyse vain muovin korvaamisesta vaan täysin kotimaisesta, biohajoavasta materiaalista hyödyntäen kalankäsittelyn sivuvirtoja. Samalla selvitetään, miten teknologia voitaisiin viedä teolliseen mittakaavaan.

Turun AMK & Turun yliopisto: sensori, joka ”haistaa” kalan

Kuvittele pieni laite, joka pystyy ”haistamaan” kalaa ja ymmärtämään, mitä se tarkoittaa. Tätä kehittävät Turun AMK ja Turun yliopisto.

Uudessa tutkimushankkeessa MOX-metallioksidisensori yhdistetään koulutettuun neuroverkkoon, joka analysoi kalan pilaantuessa muodostuvia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Lopputuloksena on välitön ja dataperusteinen arvio kalan tuoreudesta.

Kulissien takana tehdään laajaa analyysityötä: kemiallisia ja mikrobiologisia mittauksia, aistinvaraista arviointia sekä kontrolloituja kokeita, joissa tuore kalanäyte saa vanhentua eri lämpötiloissa. Ensimmäiset mittaukset ovat jo käynnissä ja alustavia tuloksia esitellään Blue Products -webinaarissa 14. tammikuuta.

Xamk & FishFlex: kotimainen kala osaksi arkea ammattikeittiöissä

Ammattikeittiöissä ruoan on toimittava nopeasti, luotettavasti ja suurissa määrissä. Xamkin FishFlex-hanke vastaa tähän kehittämällä modulaarisia kalatuotteita, joiden ansiosta koulut, sairaalat ja ravintolat voivat käyttää kotimaista kalaa helpommin ja monipuolisemmin.

Xamkin RestoLabissa syntyvät uudet ideat: reseptejä testataan, tuotteita maistatetaan ja ratkaisuja kehitetään yhdessä keittiöammattilaisten ja käyttäjien kanssa. Yhteiskehittäminen varmistaa, että tuotteet vastaavat todellisiin tarpeisiin ja tukevat sujuvaa arkea keittiöissä.  Samalla ohjelmassa jatketaan jo aloitettua työtä kotimaisen kalan käytön lisäämiseksi ruokapalveluissa. Yksi osa tätä työtä on uusien reseptien kehittäminen – niistä kerromme pian lisää.

Rehututkimusta ja uusia mahdollisuuksia kyttyrälohen hyödyntämiseen

Turun yliopisto sai sitomattomista varoista lisärahoitusta tutkiakseen yhdessä vesiviljelyohjelman kanssa, miten eri rehutyypit vaikuttavat kirjolohen aistinvaraiseen ja kemialliseen laatuun. Tutkimuksessa vertaillaan perinteisiä, kasvipohjaisia ja sivuvirtoihin perustuvia rehuja. Tavoitteena on ymmärtää, miten maku, rakenne ja säilyvyys muuttuvat ja mistä löytyvät parhaat mahdollisuudet kehittää entistä laadukkaampia ja kestävämpiä tuotteita.

Samalla rahoitus avasi oven aivan uuteen tutkimusalueeseen: kyttyrälohen hyödyntämiseen elintarvikkeissa ja jalosteissa. Turun yliopisto ja Luke selvittävät, voisiko kyttyrälohesta valmistaa korkeampiarvoisia tuotteita esimerkiksi jauhatuksen tai fermentoinnin avulla, sekä soveltuuko fraktiointi proteiinien ja öljyjen talteenottoon.

Yhteistyö norjalaisen Nofiman kanssa tuo hankkeeseen kansainvälistä osaamista ja yhteistyön odotetaan syvenevän tulevina vuosina.

Kohti seuraavaa tasoa – yhdessä alan toimijoiden kanssa

Näiden kohdennettujen panostusten myötä Blue Products 3.0 vahvistaa asemaansa kalatalouden kansallisena innovaatioalustana. Ohjelma tuo yhteen tutkimuksen, yritykset ja ruokapalvelut ratkomaan haasteita, parantamaan laatua ja rakentamaan entistä kestävämpää tulevaisuutta kotimaiselle kalalle.

Jos haluat kuulla lisää esimerkiksi sensorikehityksen uusimmista tuloksista, olet lämpimästi tervetullut kalatalousverkoston Blue Products 3.0 -webinaariin 14.1. klo 17–19.

Toivomme, että osallistut, jaat ajatuksiasi ja kerrot, mihin kehitysteemoihin haluaisit meidän tarttuvan seuraavaksi.

Lammasabc.fi – Tietopankki kestävään ja vastuulliseen lammastuotantoon

Aiemmin tieto oli hajallaan ja vaikeasti löydettävissä, nyt se on helposti saavutettavissa yhdestä paikasta. Sivuston pääteemat ja hakutoiminto helpottavat tiedon löytämistä ja tuovat uusia näkökulmia, jotka tukevat kestävää kehitystä.

Lammasabc.fi-sivusto palvelee sekä aloittavia että kokeneita lampureita ja toimii myös alan koulutuksen tukena. Sen ytimessä on kestävä ja vastuullinen tuotanto, joka varmistaa eläinten hyvinvoinnin, ympäristöystävälliset ratkaisut, tilan kannattavuuden ja helpottaa yrittäjän jaksamista.

Tietoa, tukea ja työkaluja vastuulliseen arkeen

Tilakohtainen suunnittelu ja tuotannon seuranta ovat pohja kestävälle lammastaloudelle. Lammasabc.fi tarjoaa käytännön ohjeita strategian luomiseen, tuotannon johtamiseen ja tilalle sopivan mallin valintaan, mistä on ollut aiemmin haastavaa löytää tietoa.

Laatu ratkaisee – eläinaineksesta ruokintaan

Hyvä eläinaines on kannattavan tuotannon pohja. Tietopankki opastaa rodun valinnassa, eläinaineksen kehittämisessä sekä ruokinnassa ja rehuntuotannossa. Jokainen arjen päätös vaikuttaa suoraan tilan tuloksiin ja ympäristövaikutuksiin – siksi sivusto painottaa kokonaisvaltaista, kestävää toimintatapaa.

Ajankohtaista ja jatkuvasti päivittyvää

Tietopankki ei ole staattinen. Sisältöä päivitetään aktiivisesti hankkeen aikana ja sen jälkeen. Sivusto esiteltiin Valtakunnallisilla lammaspäivillä Turussa lokakuussa 2025, ja sen kehitys jatkuu yhteistyössä asiantuntijoiden ja mahdollisten lammashankkeiden kanssa. Palautteet lampureilta ja opiskelijoilta ovat olleet erittäin myönteisiä – tällaista tietoa on kaivattu.

Lammasabc.fi on toteutettu ProAgria Etelä-Savon ja ProAgria Etelä-Suomen toimesta Vastuullisen lammasyrityksen ABC -hankkeessa. Hankkeeseen EU:n maaseuturahoituksen on myöntänyt Etelä-Savon, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan ELY-keskukset.

Agritechnica 2025 – Digitalisaatio ja autonomia valtaavat maatalouden

Vuoden 2025 Agritechnicassa kävi noin 480 000 vierasta 171 maasta. Näytteilleasettajia oli lähes 2 900. Näyttelyssä esiteltiin miten digitalisaatio, autonomia, tekoälyn edistyneet teknologiat ja robotiikka on integroitu maatalouden prosesseihin tehokkuuden parantamiseksi. Vertaistekno -hankeen tekijät pääsivät tutustumaan uutuuksiin ja alan trendeihin näyttelyssä.

 

Autonomia oli vahvasti näkyvillä osastoilla, mutta ratkaisutavat vaihtelivat valmistajien välillä. Myös sähkövoimansiirrosta ja akkuteknologian kehityksestä oli esillä useita prototyyppejä ja konsepteja. Havainnoista kerättiin autonomia– ja sähkövoima -tietokortit, joissa esitellään havainnot näyttelystä. Niihin pääset linkeistä.

 

Teknologian kehitys tuo uusia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Laitteiden ja ohjelmistojen hinnat ovat merkittäviä, ja niiden hyötyjen on oltava taloudellisesti mitattavissa. Käyttäjäkoulutus on välttämätöntä, jotta investoinnit tuottavat tulosta. Digitaalisuus ja automaatio ovat selvästi tulevaisuuden suunta, ja viljelijöiden kannattaa tarkkailla kehitystä aktiivisesti.

 

Agritechnica säilytti asemansa maailman johtavana maatalouskonemessuna ja suomalaisten yrittäjien on hyvä seurata näyttelyn antia jatkossakin.

 Agritechnica 2025

 

Messuilla konemallistot ovat laajasti näytillä ja viljelijät pääsevät keskustelemaan valmistajien ydinryhmien kanssa laitteista kasvokkain. Myös suomalaisia esittelijöitä ja näytteilleasettajia oli messuilla lukuisia. Asiakkaiden lisäksi he tapaavat tapahtumassa jälleenmyyjiä, komponenttivalmistajia ja kolleegoita ympäri maailmaa. Varaosa- ja huoltotarvikkeita oli tänä vuonna laajemmin esillä.

 

Alan haastava taloudellinen tilalle oli aistittavissa messuilla. Myyjät olivat erittäin aktiivisia ja keräsivät herkästi kiinnostuneiden yhteystietoja. Kahtena näyttelypäivänä ei tälläkään kertaa ehtinyt nähdä kaikkea kiinnostavaa. Toisaalta väkipaljouteen tottumattoman näyttelykiintiö ja asioiden omaksuminen tuli täyteen kahdessa päivässä. Siispä etukäteen tehty tarjonnan kartoitus ja uutuuslistojen läpiselailu on tärkeää onnistuneelle messumatkalle. Väkipaljoutta karttavalle on edelleen suositeltavaa valita ennakkopäivät, vaikka liput ovatkin kalliimpia. Ensimmäinen lehdistö- ja urakoitsijapäivä ei ainakaan tänä vuonna vaatinut mediakontakteja, joten jatkossa kyseinenkin päivä on hyvä vaihtoehto pohjoisesta matkaavalle.

 

Kansainvälisien trendien seuraaminen on edellytys pysyä kehityksessä mukana. Silloin on mahdollista poimia uudet tehokkaat ratkaisut omaan toimintaan. Ja jos investointitarpeita ei hetkellisesti olisikaan, uuden omaksuminen ja verkostoituminen omalla alalla antaa vähintään uutta energiaa arkiseen työhön.

 

Euroopan unionin osarahoittama

Teksti: Teemu Kangas ja Essi Saarinen Kpedu

Onko aika kypsä yhdistää maatalouden tutkimus, kehitys ja neuvontapalvelut?

Usein puhutaan, että tutkimus, kehitys ja neuvontapalvelumme ovat liian siiloutuneita verrattuna tiettyihin edistyksellisiin maatalousmaihin, joihin Suomea haluamme vertailla, esimerkiksi verrattuna Tanskaan ja Irlantiin. Nyt viisi vuotta toiminut AgriHubi-verkosto on ollut askel oikeaan suuntaan vähentämään tätä siiloutumista.

Selvitysmies Reijo Karhinen oli tästä huolissaan jo vuonna 2019 selvityksessään ”Uusi alku- maatalous on myös tulevaisuuden elinkeino”. Siinä hän ehdotti, että ”Luonnonvarakeskuksen  yhteyteen perustetaan maatilayrittäjyyden osaamis- ja palvelukeskus, johon kootaan kokonaisvaltainen osaaminen maatilayritysten johtamisen ja kehittämisen tueksi.”

Tavoitteeksi Karhinen esitti, että keskus on toimisi sillanrakentajan tutkimuksen, neuvonnan ja käytännön maatalouden välillä. Tutkimuksen ja neuvonnan lisäksi keskuksen on osallistuttava alan AMK – ja muun tason koulutukseen sekä sen kehittämiseen.

Tarve on vieläkin yhtä ajankohtainen, ja tätä varten AgriHubi on perustettu. On tärkeää, että on alan yhteinen taho, joka keskittyy juuri tiedon jakamiseen ja toimii siltana tuottajien ja tutkimuksen välillä sekä läheisessä yhteistyössä paikallisten neuvojien ja neuvontakeskusten kanssa.

Näin toimii esimerkiksi tanskalainen SEGES, joka on erikoistunut juuri tiedon jalkauttamiseen ja levittämiseen suoraan neuvojille ja tuottajille. Tärkeimmäksi tehtäväksi SEGES määrittää juuri neuvojien ajan tasalla pitämisen uusista tutkimustuloksista hyödyntämällä kehitettyjä tietokantoja tehokkaasti, mutta myös kyvyn nähdä uusia haasteita ja käydä niistä dialogia yliopiston tutkijoiden kanssa ja näin ohjata tutkimusta niin että se palvelee tuottajia mahdollisimman hyvin.

Meillä Suomessa tehdään paljon hyviä selvityksiä ja toimenpide-ehdotuksia, joihin mainittujen tahojen pitäisi yhdessä tarttua ja laittaa niitä paljon rivakammin toimeen. Esimerkiksi Karhisen selvityksen toimenpide-ehdotuksen osalta on vielä tekemistä – toimijat AgriHubissa ovat itsenäisiä organisaatiota ja on välillä epäselvää, kenen vastuulla minkäkin asian edistäminen on.

Kyse on monta kertaa myös resursseista toimia yhteisen verkoston eteen. AgriHubi tarjoaa hyvän alustan tavanomaiselle tiedonvaihdon yhteistyölle, mutta uusia toimintamalleja pitää myös uskaltaa kehittää.  Tässä tietenkin myös maataloushallinnolla, maa- ja metsätalousministeriöllä  on tärkeä rooli  alan yhteistyön edistäjänä ja rahoittajana käyttää porkkanoita, joilla saadaan eri toimijat yhteen.

Opit eri EU-maiden AKIS  (Agricultural Knowledge and Innovation Systems) osaamis- ja innovaatioverkostojen toiminnasta Suomen kannalta on arvioitu tuoreessa selvityksessä. Siinä todetaankin, että opit meidän järjestelmämme kehittämiseksi ovat etenkin seuraavat: tarve pitkäjänteiselle koordinaatiolle ja selkeä vastuunjako, neuvojien jatkuva osaamisen kehittäminen ja laadunvalvonta, käytännönläheinen tiedonvälitys ja soveltamiskeskukset, digitalisaation hyödyntäminen ja yhtenäinen tietojärjestelmä. Näihin kehittämistarpeisiin on helppo yhtyä.

Rikard Korkman
asiamies, SLC

Maatilojen neuvontapalveluilla on suuri merkitys osaamisen ylläpitämisessä ja uuden tiedon viemisessä käytäntöön

Hakeutuessaan neuvojaksi maatilojen neuvontapalveluihin neuvoja sitoutuu toimimaan osana AKIS-järjestelmää. AKIS-toiminnan (Agricultural Knowledge and Innovation System) perimmäisenä tarkoituksena on maatalouden ja maaseudun tiedon liikkumisen ja innovaatioiden edistäminen.

Neuvojilla on tässä työssä keskeinen rooli, sillä erityisesti juuri he toimivat tiedon ja taidon välittäjinä maatilojen ja muiden sidosryhmien välillä. Heillä on usein myös paras tietämys oman toimialueensa ja erikoisosaamisensa sen hetkisestä kokonaiskuvasta sekä lähitulevaisuuden kehityssuunnista. Juuri sen vuoksi AKIS-toiminnalla ja neuvontakorvauksella korvattavalla neuvonnalla on vahva kytkös. Näin mahdollistetaan paremmin uuden tiedon ja innovaatioiden jalkauttaminen tilatasolla ilman, että tiedonhankinnan taloudellinen kustannus nousee maatilalla suureksi.

Ja tämä on jo näkynyt käytännössä. Esimerkiksi ohjeistusta innovointiin ja digitaalisen teknologian käyttöön on annettu jo yli 8 300 neuvontatapahtuman yhteydessä. Nykyaikaiseen maatalousteknologiaan, tuotekehitykseen ja yritystoiminnan kehittämiseen sekä innovatiiviseen maataloustoiminnan käynnistämiseen on neuvontaa annettu yhteensä jo lähes 400 kertaa.

AKIS-toiminta asettaa kuitenkin niin neuvojille kuin heidän taustaorganisaatioilleen myös painetta oman osaamisen ylläpitoon ja jatkuvaan kehittämiseen. Erityisesti se korostuu näinä aikoina, kun niin drooniteknologia kuin tekoälykin ovat tuoneet oman mausteensa myös maataloussektorille ja niihin nojaava teknologia kehittyy hurjaa vauhtia.

Eikä siinä vielä kaikki. Tiedon ja tietämyksen lisäksi korostuu myös kyky välittää tietoa siten, että viesti on samalla sekä ymmärrettävä että riittävän tarkka ja yksilöllinen. Tämä on tärkeää, jotta neuvonnan saaja voi saada neuvonnasta parhaalla mahdollisella tavalla irti sen tiedon mitä on hakenut ja mieluiten vielä niin, että se pysyvällä tavalla kehittää myös neuvonnan saajan tietotaitoa ja osaamista.

Neuvojilla onkin siis suuri rooli AKIS-järjestelmässä. Neuvojilla on vastuullinen taakka kannettavana, jotta AKIS-toiminta onnistuu alussa mainitun perimmäisen tarkoituksensa toteuttamisessa, eli maatalouden ja maaseudun tiedon liikkumisen ja innovaatioiden edistämisessä. Jotta neuvojat tässä vaativassa tehtävässä onnistuvat parhaansa mukaan, tulee kuitenkin taustaorganisaatioiden ja muiden sidosryhmien pitää huoli siitä, että heillä on paras mahdollinen perusta tämän taakan kantamiseen. Neuvoja on kuin Atlas, joka kannattelee AKIS-palloa, ja meidän muiden toimijoiden tehtävä on huolehtia, että hartiat ovat tehtävään riittävän leveät.

Rattoisaa joulunaikaa ja menestystä uudelle vuodelle 2026!