Viikko maalla muutti ajattelua – asumiskokeilut madalsivat muuton kynnystä 20.1.2026 Ihana kamala maaseutu -konsepti lähestyi maalle muutosta haaveilevia rohkein väittein mainoslauseissaan: Maaseutu ei sovi kaikille. Sopisiko se sinulle? Tällä pyrittiin löytämään asumiskokeiluihin juuri ne oikeat henkilöt, jotka ovat valmiita heittäytymään viikoksi maaseudun eloon ja ottamaan kokeiluviikosta kaiken hyödyn irti. Maalle muuton esteiksi oli aiemmin tunnistettu erityisesti työn löytyminen maaseudulta, joten lähtökohtaisesti haettiin henkilöitä, joille etätyö on jo osa arkea. Hakemuksia saatiin yhteensä 223 kappaletta, joista kokeiluihin päätyi 20 eri asumiskokeilijaporukkaa. Pohjois-Satakunnan ja Luoteis-Pirkanmaan maaseutua haluttiin esitellä mitään kaunistelematta, jolloin ajankohdaksi valikoitui syksyinen arki. Kokeilijoille räätälöitiin majoituskohteet, harrastukset, yritysvierailut ja kohtaamiset paikallisten kanssa sen mukaan, mitä kukakin arjelta odottaa. ”Taustalla oli yksi selkeä tavoite: madaltaa kynnystä muuttaa maalle. Asumiskokeilut rakentuivat tosielämän ympärille, tarjoten realistisen näkymän arkeen uusilla asuinsijoilla”, sanoo projektipäällikkö Noora-Mari Syväluoma. Enemmän kuin matka – asumiskokeilu avasi oven arkeen Asumiskokeilut erosivat merkittävästi tavallisesta maaseutumatkailusta. Missä satunnainen matkailija näkee kylän pintapuolisesti, asukaskokeilija pääsee hetkeksi mukaan todelliseen arkeen: päiväkodin hiekkalaatikon reunalle, koulujen opetushetkeen, iltalenkille kuntoradalle, yhdistysiltaan ja kirkkokonserttiin muiden paikkakuntalaisten mukana. ”Kokeilijat pääsivät kurkistamaan kulisseihin – ei vain näkemään, vaan tunnustelemaan, miltä elämä todella tuntuisi, jos tämä olisikin pysyvää”, kertoo hankekoordinaattori Noora Elonen. He kohtasivat kuntalaisia kasvokkain, istuivat samassa kahvipöydässä kyläläisten kanssa ja pohtivat arjen pieniä, mutta merkityksellisiä valintoja oman arkensa näkökulmasta: missä tehdä etätöitä, mitä harrastaa, miten liikkua ja ketkä ovat ne ihmiset, joiden kanssa arkea jaettaisiin. Palautteiden perusteella asumiskokeilut täyttivät – ja usein ylittivät – osallistujien odotukset. ”Yksi suurimmista havaituista eduista oli se, kuinka monipuoliset palvelut ja harrastukset voivat olla aivan nurkan takana, vaikka kunnassa asuu vain muutama tuhat asukasta”, sanoo Elonen. Asumiskokeilijat ihastuivat paikallisiin kouluihin ja päiväkoteihin, joissa on pienet ryhmäkoot ja opettajat tuntevat koko koulun oppilaat nimeltä. Luonto ja sen saavutettavuus nousivat toistuvaksi teemaksi. Metsään, laavulle tai lenkille pääsi suoraan kotiovelta – eikä kiirettä tai ruuhkaa ollut. Hiljaisuus, puhdas ilma ja tähtitaivas näyttäytyivät monille kokeilijoille voimakkaana vastapainona kaupungin rytmille. Myös kuntien yhteisöllisyys ja ihmisten avoimuus tekivät vaikutuksen. Paikalliset kuntalaiset ottivat aidosti ja avosylin vastaan asumiskokeilijat, kutsuivat kotiinsa kahville, kertoivat arjestaan ja toivat todeksi asumisen alueella. Keskusteluja syntyi kahvipöydissä, iltalenkeillä, konserteissa ja kyläkahveilla. ”Suurta kiitosta saivat keskusteluhetket kunnanjohtajien kanssa, sillä näistä syntyi tunne helposta lähestymisestä ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksista”, Elonen toteaa. Viikilän hevostilan yrittäjä Henna Viikilä esitteli hevostilan toimintaa Merikarvian asumiskokeilijana olleelle Kristiinalle. Kuva: Viikilän hevostila Mitä voimme oppia? Näkökulmia kuntamarkkinointiin ja maalle muuton edistämiseen Kuntien näkökulmasta kokeilut olivat paitsi näkyvä, myös merkityksellinen elinvoimatyön muoto. Kokeilujen järjestäminen vaati resursseja ja yhteistyötä, mutta ne myös loivat aivan uuden tavan markkinoida paikkakuntaa ja rakentaa siltoja potentiaalisten muuttajien suuntaan. Asumiskokeilut tarjosivat myös arvokasta tietoa maalle muuton esteistä ja mahdollisuuksista. Selkeimmät opit ja havainnot voidaan tiivistää näin: Kynnys ei ole kiinnostuksen puute – vaan käytännön epävarmuus. Monet haaveilevat maallemuutosta, mutta pelkäävät, ettei arki toimi. Kokeilut vastasivat juuri tähän: ne antoivat luvan testata ja tutustua turvallisesti ilman ostopakkoa. Palvelut on nostettava esiin arjen kontekstissa. On eri asia kertoa, että kunnassa on koulu kuin viedä perhe koululuokkaan keskelle arkipäivää. Koulut, päiväkodit, liikuntapaikat ja etätyömahdollisuudet tekevät vaikutuksen – etenkin jos niitä pääsee itse kokeilemaan. Näitä kannattaa tuoda näkyvästi esiin kuntaviestinnässä. Oikeat ihmiset, ei pelkät kuvat ja mainoslauseet. Kohtaamiset rakentavat mielikuvan. Ihmiset tekevät paikan. Yksi lämmin keskustelu voi painaa enemmän kuin kymmenen mainoslausetta. Siksi kunnan henkilöstön, yritysten ja yhdistysten panos oli kullanarvoinen. Aidosti eletty arki kiinnostaa enemmän kuin kiillotettu pinta. Pimeys, loska ja arjen harmaus eivät lannistaneet – ne toivat uskottavuutta. Kaupunkilaisia ei houkuttele siloteltu mökkielämä, vaan mahdollisuus nähdä, miltä heidän oma arki todella näyttäisi maaseudulla. ”Asumiskokeilut ovat myös erinomainen työkalu kuntamarkkinoinnin kehittämiseen. Ne synnyttivät sisältöä, tarinoita ja suosituksia, joita voidaan hyödyntää monikanavaisesti. Samalla kunnat saivat mahdollisuuden katsoa itseään ulkopuolisen silmin ja löytää vahvuuksia, joita ei aina itse näe”, muistuttaa Syväluoma. Karvian asumiskokeilijat nauttivat villistä menosta Karviassa hypäten Kyläluuta-pyörän kyytiin. Kuva: Tarja Hosiasluoma Askeleita kohti uusia alkuja Ihana kamala maaseutu -konsepti osui ajan hermoon. Se ei yritä myydä idylliä. Se ei väitä, että elämä maalla olisi kaikille täydellistä, mutta se tarjoaa rehellisen mahdollisuuden kokeilla. Ja niille, jotka ovat valmiita vaihtamaan ruuhkaiset työmatkat kahvikuppiin puuhellan lämmössä, tämä saattoi olla alku jollekin suurelle. ”Monelle viikko ei ollut vain kokeilu, vaan käännekohta. Asumiskokeilut madalsivat selvästi monen osallistujan kynnystä harkita maalle muuttoa. Moni kertoi, että konkreettinen kokemus oli ratkaiseva askel. Monelle viikko oli myös identiteettikysymys: Olisiko minusta maalla-asujaksi ja kuulunko minä tänne?”, sanovat Syväluoma ja Elonen. Asumiskokeilu osoittautui tehokkaaksi tavaksi vahvistaa kuntien vetovoimaa, herättää kiinnostusta ja hälventää ennakkoluuloja maaseudusta. Ihana kamala maaseutu -asumiskokeilujen voima piilee yhdeksän kunnan yhteistyössä ja yhteisessä näkyvyydessä. Asumiskokeilut eivät olleet tavanomainen kuntamarkkinointiteko, mutta tällaisena rohkeana ja erottuvana toteutuksena varsin toimiva kokonaisuus. Pohjois-Satakunnan ja Luoteis-Pirkanmaan kunnat jättivät kokeilijoihin tunnejäljen, jonka voi saavuttaa vain aidoilla kohtaamisilla ja kamalan ihanalla arjella. Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhankkeen toteuttamat Ihana kamala maaseutu -asumiskokeilut huomioitiin Helsingin yliopiston satakuntalaisen osakunnan toimesta Paluumuutto -palkinnolla viime vuoden lopulla. Kuva: Marianne Hakala Lisätietoja hankkeesta Asumiskokeilut toteutettiin osana Leader Pohjois-Satakunnan hallinnoimaa Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanketta, joka on yhdeksän kunnan yhteinen maaseudun elinvoimaisuuden kehittämishanke. Osarahoittajana toimii Euroopan unionin maaseuturahasto, ja hankeaika on 1.1.2024–30.6.2026. Lisätietoa tulevista asumiskokeiluista verkkosivuilla ihanakamalamaaseutu.fi ja Instagramissa @ihanakamalamaaseutu. Yhteyshenkilöt Projektipäällikkö Noora-Mari Syväluoma Leader Pohjois-Satakunta, Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke noora-mari.syvaluoma@kankaanpaa.fi 040 190 9440 Hankekoordinaattori Noora Elonen Leader Pohjois-Satakunta, Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke noora.elonen@kankaanpaa.fi 040 577 1300 Projektipäällikkö Noora-Mari Syväluoma, Hankekoordinaattori Noora Elonen Leader Pohjois-Satakunta, Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke
Saksan opintomatka & Agritechnica -messut – innovaatioita, modernia teknologiaa ja uusia verkostoja 16.1.2026 Saksan Hannoverissa järjestetään joka toinen vuosi maailman johtava maatalousalan messutapahtuma, Agritechnica. Messuilla on jopa tuhansia yrityksiä näytteilleasettajina kävijöiden määrän noustessa satoihin tuhansiin koko messujen aukiolon aikana. Järjestimme tämän tiimoilta kuluvan vuoden marraskuussa (8.-11.11.2025) maatalousyrittäjille suunnatun opintomatkan Saksaan useamman Euroopan unionin osarahoittaman maataloushankkeen voimin, ja matkan ohjelman pääasiallinen/keskeisin sisältö oli vierailu saksalaisella maatilalla sekä luonnollisesti osallistuminen Agritechnica-messuille. Matkalla oli mukana yhteensä 35 osallistujaa, joista 32 hlöä olivat ulkopuolisia, maatilayrittäjiä ja muita alan toimijoita. Lisäksi järjestävien tahojen osalta matkalla oli kolme henkilökunnan jäsentä SEAMKista ja Sedusta. Matkalle lähtenyt ryhmä oli siis varsin mukavan kokoinen. Vierailu kurpitsantuotantoon erikoistuneella maatilalla Matkalle lähdettiin Seinäjoelta aamuyöllä lauantaina 8.11. Lehtosen liikenteen bussikuljetuksella. Matkan osallistujia liittyi mukaan matkan varrelta kohti Helsinkiä ja loput Helsingin lentoasemalla. Sitten keskipäivän aikoihin lensimme Helsingistä Saksan Berliiniin. Berliinistä jatkoimme matkaa saksalaisen bussikuljetusyhtiön linja-auton voimin ja lentoasemalta suuntasimme suoraan matkamme tilavierailukohteeseen. Kyseinen tilakohde, nimeltään Syringhof, sijaitsi Beelitzissä, noin tunnin ajomatkan päässä Berliinistä. Syringhof on n. 900 hehtaarin vilja- ja erikoiskasvimaatila. Heillä on viljelyssä paljon vehnää, ohraa ja muita ns. normaaleja viljakasveja, mutta erikoisuutena heillä on viljelyssä myös muutama hehtaari kurpitsaa, josta osaa viljellään luomuna ja osa tavanomaisena. Kurpitsantuotanto on yksi heidän ns. keihäänkärkensä markkinoinnissa. Tämän ohella heillä on tilan yhteydessä ravintolatoimintaa sekä myymälä, jossa he myyvät omia tuotteitaan, muun muassa kurpitsan siemenistä/öljystä jalostettuja tuotteita. Kuva 1. Matkamme tilavierailukohteeksi valikoitui Syringhof-niminen vilja- ja erikoiskasvitila (kuva: Jarmo Luoma, SEAMK). Vierailu ja tilan ja toiminnan esittely oli mielenkiintoinen ja antoisa. Matkallamme mukana kahtena ensimmäisenä päivänä ollut tulkki oli mukana tilavierailulla tulkkaamassa saksalaisyrittäjän pitämää esitystä meille. Kurpitsantuotanto oli meille vieraampi elementti, ja tämä herätti paljon mielenkiintoa sekä keskustelua ryhmämme sisällä. Vierailun jälkeen jatkoimme matkaa Braunschweigiin. Siellä meille oli varattuna hotelli reissun ajaksi majoittumista varten. Braunschweigista on noin tunnin ajomatka Hannoveriin Agritechnicaan, jonne meidän oli määrä matkata kahtena seuraavana päivänä. Kuva 2. Syringhof:in tila on erikoistunut kurpitsansiementuotantoon (kuva: Jarmo Luoma, SEAMK). Agritechnica – uusien innovaatioiden keskittymä Matkan toinen ja kolmas päivä (9.-10.11) kuluivat pääasiassa Agritechnicassa. Lähdimme hotelliaamupalan jälkeen kohti messuja ja tähtäsimme paikan päälle messujen avaamisaikaan, kello yhdeksältä. Messuilla on yli parikymmentä hallia täynnä kaikkea maatalouteen liittyvää kunkin näytteilleasettajan esitellessä omia tuotteitaan ja osaamistaan: Työkoneita, varaosia, teknologisia innovaatioita ja niin edelleen. Kävimme paljon mielenkiintoisia keskusteluita näytteilleasettajien kanssa ja saimme todeta, että teknologioita kehitetään koko ajan nopeassa tahdissa ja innovaatioita riittää. Toki tämä ”runsaudenpula” tarkoittaa lähes väistämättä myös sitä, että osittain innovaatiot tai tarjolla olevat ratkaisut ovat keskenään samankaltaisia, mikä oli osaltaan myös messuilla nähtävissä. Kuva 3. Agritechnica -messuilla uudet ja isot koneet olivat näkyvästi esillä (Kuva: Miiro Jääskeläinen, SEAMK). Messuilla oli todellakin paljon mielenkiintoista nähtävää eikä kahdessakaan päivässä ehdi kiertämään kaikkia halleja ajatuksella läpi. Kuitenkin tässä ajassa todennäköisesti ehtii katsomaan läpi ne itseä eniten kiinnostavat osa-alueet. Hanketyön ja teknologisen kehityksen näkökulmasta halli nro. 21 oli erityisen mielenkiintoinen. Siellä oli esittelyssä paljon nykyään puhuttavia teemoja/teknologioita: Peltorobotteja tai robottitraktoreita, drooneja, kastelu- ja ruiskutusjärjestelmiä, sääasemaratkaisuja ja niin edelleen. Toisena päivänä palatessamme messuilta hotellille, pidin kollegani kanssa esittelyt matkaa järjestävistä hankkeista, niiden keskeisistä teemoista ja toimenpiteistä sekä tulevista tapahtumista ja muusta ajankohtaisesta. Opit ja kokemukset – nostoja Messuilla esitellyt teknologiat pyörivät vahvasti automaation ympärillä. Se ei ole tänä päivänä mikään yllätys, mutta on mielenkiintoista huomata, miten merkittävästi automatiikkaa sisältävät ratkaisut ovat yleistyneet tai yleistymässä. Tätä oli nähtävissä muun muassa lukuisissa eri kasvinsuojeluaineruiskumalleissa, kastelulaitteissa ja luonnollisesti myös monissa täsmäviljelyratkaisuissa, kuten sääasemissa. Myös maaperäantureilla kerättävä tieto maan lämpötilasta, kosteudesta ja muista olennaisista tekijöistä oli vahvasti esillä useammankin esittelijän toimesta. Pieni yllätys messuilla oli robottitraktoreiden tai peltorobottien yleistyminen, eli siis se, että useampi valmistaja on tuonut markkinoille oman versionsa. Toki peltorobotit ovat yleisemmässä käytössä maissa, joissa peltolohkojen pinta-alat ovat suuria. Suomessa tilanne on toinen, joten täällä samanlaista murrosta ei olla ainakaan vielä nähty. Näiden ohella selkeästi pinnalla olivat myös konenäköön perustuvat rikkaruohojen tunnistamiseen, ruiskuttamiseen sekä mekaaniseen tai laserkitkemiseen pohjautuvat tuotteet ja palvelut. Kuva 4. Peltorobotit / robottitraktorit alkavat yleistyä ja nyt jo useammat valmistajat ovat tuoneet markkinoille omia mallejaan (kuva: Jarmo Luoma, SEAMK). Kaiken tämän lisäksi matka tarjosi lisäksi mahdollisuuden tutustua itäisen ja pohjoisen Saksan maisemiin matkojemme yhteydessä ja Braunschweigin kaupunkiin majoittuessamme paikallisessa Premier Inn -hotellissa. Paluumatkalle lähdimme tiistaina 11.11, joka oli samalla reissumme viimeinen matkapäivä. Bussikuljetus takaisin Berliinin lentoasemalle, lento Finnairin koneella Helsinkiin ja paluu Etelä-Pohjanmaalle Helsingistä jälleen Lehtosen Liikenteen bussikuljetuksella. Keräsin osallistujilta Suomeen päästyämme palautteet matkasta kokonaisuutena. Palaute oli huomattavan positiivista, matkan aikana kertyi paljon uutta oppia ja saimme verkostoitua sekä oman reissuporukan kesken että myös alan kansainvälisten toimijoiden kanssa. Tämänkaltaisille matkoille on selvästi kysyntää, mikä on positiivista kuultavaa. Kaiken kaikkiaan reissu oli hieno ja antoisa, seuraavaa kohti. Opintomatka on osa Euroopan unionin osarahoittaman ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun koordinoiman Huomisen älykäs maatilayritys (HÄMY) -hankkeen toimenpiteitä, ja hanke toimi matkan vetäjänä. Mukana matkaa järjestämässä olivat myös Vesitalouden optimointi vuoroviljelyssä tekoälyllä ja automatiikalla, Tulevaisuuden ilmastoviisas ruokajärjestelmä (TIRE), Peltomappi, EIP CHP energiaälykäs eteläpohjalainen maatila ja Farmituuli -hankkeet. Kaikki hankkeet ovat EU:n osarahoittamia ja saaneet rahoituksen EU:n maaseuturahastosta. Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä Huomisen älykäs maatilayritys -hankkeessa ja asiantuntijana FarmGuard: Maatilojen kyberturvallisuuden vahvistaminen käytännön keinoin -hankkeessa. Tämä kirjoitus on julkaistu alun perin SEAMK Verkkolehdessä. Jarmo Luoma Projektipäällikkö, TKI SEAMK Luonnonvara-ala ja biotalous Jarmo Luoma
Kuukauden maaseutukasvo: Timo Pukkila 16.1.2026 Hei! Olen Timo Pukkila, uunituoreen Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen maaseutu-, kalatalous- ja ympäristöosaston väliaikainen osastopäällikkö. Maaseutu ja sen monipuolinen kehittäminen on ollut leipälajina koko työurani ajan. Ensimmäiset kosketukset maaseudun ohjelmalliseen kehittämiseen sain synnyinkunnassani Karviassa jo vuosituhannen alussa. Maakuntaliiton järjestämältä paikalliskehittäjäkurssilta ideoita saaneiden kehittäjien johdolla alettiin käynnistää EU-hanketoimintaa ja paikallisiin ideoihin perustuvaa kehittämistyötä. Tätä työtä paikallisen kehittämisen eteen sain jatkaa vakituisemmin Leader Karhuseudun toiminnanjohtajana vuodesta 2003 alkaen. Alueellinen ja alueiden välinen kehittämistyö tuli laajemmin mukaan 2010 kun siirryin vakituisesti Satakunnan ELY-keskukseen ja sillä tiellä olen edelleen. Vuoteen 2018 saakka toimin maaseudun kehittämisen asiantuntijana, minkä jälkeen siirryin maaseutuyksikön päällikön virkaan. Matkalle on osunut myös pari hallinnon uudistusta, joissa työskentelin muutostehtävissä. Ensimmäinen, eli maakuntauudistus, ei mennyt ihan maaliin saakka, mutta tämä toinen meni ja sen seurauksena töitä maaseudun eteen tehdään nyt entistä isommalla toimialueella ja laajemmassa yhteistyössä. Maaseututehtävät ovat olleet ja ovat edelleen äärettömän kiehtovia ja olen aina pitänyt myös siitä, että työtehtävilläni on konkreettista vaikutusta maaseudun toimijoihin. Maaseututehtävissä Satakunta ja Varsinais-Suomi muodostavat yhdessä Suomen vaikuttavimman maaseutualueen, joka antaa monipuoliset eväät paikalliseen ja alueelliseen kehittämistyöhön. Varsinais-Suomen maaseutuverkoston toimijoita palvellaan jatkossa siis koko maaseutuyksikön henkilöstön voimin sekä Turun että Porin toimipisteiltä. Työtehtävien vastapainoksi minut löytää PTS Puhallinorkesterin tai SlowGang-yhtyeen keikoilta lavalta trumpetti kädessä. Toinen vaihtoehto on yleisurheilukilpailut tai Pesäkarhujen pelit, joissa kannustan katsomon puolella jälkikasvua. Toivottavasti tulevaisuudessa pystyn viettämään yhä enemmän vapaa-aikaa myös poluilla ja laduilla. Nykyistä tehtävääni on äärettömän tärkeää tehdä yhdessä maaseutuverkoston toimijoiden kanssa, joten toivottavasti tapaamme kevään mittaan eri tilaisuuksissa ja ottakaa matalalla kynnyksellä yhteyttä! Timo Pukkila timo.pukkila@elinvoimakeskus.fi 02 9502 2115 Timo Pukkila
Pysy pystyssä – turvallinen maatila alkaa jaloista! 16.1.2026 Pysy pystyssä -viikko muistuttaa yhdestä maatilojen yleisimmistä, mutta usein aliarvioiduista riskeistä: liukastumisista ja kaatumisista. Tiesitkö, että jopa kolmannes kaikista MATA-tapaturmista johtuu liukastumisesta tai kaatumisesta? Maatalous on yksi Suomen riskialtteimmista toimialoista, ja liukkaus kulkee maatilayrittäjän rinnalla vuoden jokaisena päivänä – oli kyseessä kiireinen lypsyvuoro, rehuntekopäivä, eläinten siirto tai aamu, jolloin yön aikana pihaan on ilmestynyt liukas, peilikirkas jääkenttä odottamaan päivän ensimmäistä askelta. Maatilalla liukastumisvaara ei ole vain teoreettinen riski – se on konkreettinen osa arkea. Navetan lattialla lanta ja vesi tekevät pinnasta liukkaan hetkessä, ja ruokintakäytävillä olki ja rehun murut voivat yllättää huomaamattomasti. Piha-alueilla liukastumisriskiä lisäävät traktorien renkaiden tiivistämä lumi, eläinkuljetusten jäljiltä syntyneet urat sekä lietteestä tai vedestä muodostuva jää. Myös työvaiheiden välissä tapahtuvat siirtymät ovat riskialttiita. Nopea käynti konehallissa, nousu ja laskeutuminen traktorista, rehupaalin avaaminen liukkaalla alustalla tai askel märkään lypsyasemaan voivat hetkessä johtaa kaatumiseen. Talvella riskit korostuvat, mutta liukastumisia sattuu ympäri vuoden – esimerkiksi sadepäivinä, pesujen jälkeen tai lietteenlevityksen yhteydessä. Kun alusta pettää, seuraukset voivat olla vakavia ja aiheuttaa pitkiäkin työkyvyttömyysjaksoja. Maatilalla tämä tarkoittaa usein myös taloudellista huolta ja lisäjärjestelyjä, sillä työt eivät pysähdy tapaturman vuoksi. Kaatumisia voidaan kuitenkin ennaltaehkäistä, ja moni viljelijä onkin kehittänyt omat rutiininsa. Ennakointi alkaa jo aamulla: vilkaisu ulos, säätiedotuksen tarkistus ja nopea arvio pihan, navetan ja kulkuväylien kunnosta. Oikeiden jalkineiden valinta on ratkaisevaa – pitävät ja tarkoitukseen sopivat kengät ovat maatilayrittäjän tärkeimpiä työvälineitä, aivan yhtä tärkeitä kuin traktori tai lypsykone. Kulkuväylien kunnossapito on jatkuvaa työtä. Hiekoitus pihalla, suolaus kriittisissä kohdissa, märkyyden poistaminen navetassa ja säännöllinen siivous vähentävät riskejä merkittävästi. Myös valaistus, käsijohteet ja selkeät kulkureitit parantavat turvallisuutta. Oma toiminta ratkaisee: kiire on maatilan arjessa läsnä, mutta rauhallinen vauhti, varmat askeleet ja keskittyminen liikkumiseen vähentävät tapaturmariskiä huomattavasti. Moni kaatuminen sattuu juuri silloin, kun ajatukset ovat jo seuraavassa työtehtävässä. Pysy pystyssä -viikko kannustaa kiinnittämään huomiota jalkojen alla olevaan turvaan. Turvallinen maatila ei synny yhdellä päätöksellä, vaan pienistä teoista, jotka toistuvat päivästä toiseen. Jokainen hiekoitettu kulkuväylä, jokainen rauhallinen askel ja jokainen hyvin valittu jalkine vie maatilaa kohti turvallisempaa arkea – askel askeleelta. Pidä itsesi jalkeilla myös jatkossa! Kuva: Kuva: Toni Pitkänen / Yle Taru Vänskä ja Saara Patama
Vertaiskokemuksista voimaa viljelyyn – näin teknologia muuttaa suomalaista maataloutta 16.1.2026 Janina Sivonen
Sydänten sankariketju –valmennuksella vahvistetaan kaikenikäisten kansalaistaitoa 14.1.2026 Euroopan elvytysneuvosto julkaisi lokakuussa 2025 uudet yleiseurooppalaiset elvytysohjeet. Niiden mukaan elvytysopetus tulisi aloittaa jo noin 4–6-vuotiaille lapsille ja sen opettaminen pitäisi sisällyttää koulujen opetussuunnitelmiin. Elvytysosaamista voidaankin pitää kansalaistaitona, joka meidän kaikkien olisi hyvä hallita. Keskisuomalaisen Hankasalmen kunnan koulukeskuksessa on marraskuisena arki-iltapäivänä rauhallista. Muutama lapsi odottelee vielä kotiinlähtöä ja yksi pianonsoiton oppilas opettajan saapumista. Yhdessä luokassa kuitenkin käy kuhina, sillä alkamassa on parituntinen Sydänten sankariketju -valmennus. Valmennus on osa TATU – Taajamien turvallisuus Keski-Suomessa -hanketta, jonka keskiössä ovat taajamien asukkaiden arjen turvallisuustiedot ja -taidot. Valmennukseen osallistuvat saavat teoriatietoa elottomuudesta, avun hälyttämisestä ja elvyttämisestä, sekä pääsevät harjoittelemaan elvytystä käytännössä nukkejen ja harjoitussydäniskureiden avulla. Valmennus sekä vahvistaa omia elvytystaitoja että antaa eväitä taidon opettamiseen myös muille. Siksi valmennus on suunnattu lasten ja nuorten kanssa kolmannella sektorilla ja kunnissa työskenteleville. Elvytyksen teoriaa ja käytännön harjoittelua Ensimmäiseen hankkeen järjestämään Sydänten sankariketju -valmennukseen saapui 20 innokasta varhaiskasvatuksen ammattilaista. Aiheeseen tutustuminen aloitettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektiasiantuntija Kaisu Paalasen johdolla. Noin tunnin mittainen luento-osuus pohjautui Suomen Elvytysneuvoston toteuttamaan Kids Save Lives -toimintamalliin. Toimintamalli on suunnattu ensisijaisesti koulujen opettajille, mutta materiaali soveltuu mainiosti myös muiden lasten ja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten valmentamiseen. Kattavan infopaketin jälkeen päästiin käytännön harjoitteluun elvytysnukkejen ja sydäniskurien kanssa. Kaisu ja Keski-Suomen Sydänpiirin projektiasiantuntija Emmiina Vertanen ohjeistivat osallistujia oikean paineluelvytystekniikan löytämisessä ja iskurien elektrodien asettelussa. Valmennuksen lopuksi osallistujien lainakäyttöön annettiin hankkeen puolesta elvytyskassi, josta löytyvät elvytysnukke, harjoitussydäniskuri ja tarvikkeiden puhdistusvälineet. Seuraavan neljän viikon aikana kassi kiersi Hankasalmen kaikissa kolmessa päiväkodissa, joissa valmennukseen osallistuneet varhaiskasvattajat pitivät elvytystuokioita omille lapsiryhmilleen. Kuukauden päästä valmennuksesta pidettiin osallistujien palautekeskustelu Teamsissa. Varhaiskasvattajat kertoivat omien valmennustensa sujumisesta ja jakoivat saamiaan oppeja muillekin. Webropol-kyselyn avulla kerättiin kokemuksia sekä valmennuksen että omien ohjaustuokioiden onnistumisesta. Varhaiskasvatuksen elvytystuokiot Varhaiskasvattajien mielestä elvytystuokiot onnistuivat hyvin ja he olivat iloisesti yllättyneitä, miten kiinnostuneita lapset olivat aiheesta. Pääsääntöisesti kaikki osallistujat lähtivät kokeilemaan elvytyksen perusteita ja hätänumeroon soiton harjoittelua ennakkoluulottomasti. Tämä vahvistaa ajatusta siitä, että elvytystä voidaan opettaa jo pienille lapsille, kunhan se tapahtuu ikätasoisesti ja leikin kautta. Parhaiten tuokiot onnistuivat 4–5-vuotiaiden ryhmissä, joiden osallistujat olivat Euroopan elvytysneuvoston suosittelemassa aloitusiässä. Kaikki valmennukseen osallistuneet varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokivat aihepiirin tärkeäksi ja myös pienemmille lapsille soveltuvaksi, kunhan opetusmetodit valitaan huolella. Elvytysopetustuokiosta voisikin helposti tehdä säännöllisin välein toistuvan rutiinin osaksi varhaiskasvatuksen arkea. TATU – Taajamien turvallisuus Keski-Suomessa -hankkeessa kehitetään keskisuomalaisten arjen turvallisuuden tietoja, taitoja ja työkaluja. Hanketta toteuttavat Keski-Suomen Sydänpiiri ry. ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Kaksivuotisen hankkeen rahoittajana toimii Keski-Suomen ELY-keskus Euroopan maaseuturahastosta. Lisätietoja hankkeesta TATU – Taajamien turvallisuus – Keski-Suomen Sydänpiiri Ry Tiina Kivioja toimii TATU – Taajamien turvallisuus Keski-Suomessa -hankkeen projektikoordinaattorina
Lähiluonto elinvoiman lähteenä 13.1.2026 Luonto on kaiken elämän perusta, sitä tulee harvoin mietittyä. Huhtikuussa 2025 käynnistyneessä lähiLUMO – Luonnon monimuotoisuus kuntien elinvoiman lähteenä -hankkeessa tuodaan yhteen uusin ilmasto- ja luontotieto, kuntien lähiluontokohteet ja ihmisten innostus luonnossa olemiseen, liikkumiseen ja kokemiseen moniaistisesti. Tapahtumien, retkien ja tietoiskujen kautta kuntalaiset tulevat paremmin tutuiksi taajamaluonnon kanssa ja pääsevät miettimään, miten omaa elinympäristöä voisi kehittää, jotta luonto ja ihmiset voivat paremmin. Tietoiskut tekevät luonnon ja ihmisen yhteyden näkyväksi Tietoiskujen keskiössä ovat luonnon monimuotoisuus ja luonnon ekosysteemipalveluiden kulttuuripalvelut, jotka pitävät sisällään luonnon ihmiselle tarjoamat aineettomat hyödyt, kuten tieteen, taiteen, virkistyksen sekä henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin. Yhdessä keskustellen pohditaan ihmisen roolia luonnon käyttäjänä ja säilyttäjänä, kerrataan luonnosta saatavia hyvinvointivaikutuksia, tunnistetaan tutussa lähiluonnon monimuotoisuutta ja mietitään pieniä tai mittavampia toimenpiteitä monimuotoisuuden lisäämiseksi ja säilyttämiseksi. Hyvistä ideoista on mahdollista muotoilla kuntalaisaloitteita, joiden kautta muutosta voidaan edistää oman kunnan tasolla. Retket hoksauttavat osallistujia lähiluonnon monipuolisuudesta Omat positiiviset luontokokemukset vahvistavat halua toimia luonnon hyvinvoinnin puolesta. Lähiluontoretkillä ja tapahtumissa hyödynnetään taajamien alueella olevia, helposti saavutettavia kohteita. Tarkoituksena on hoksauttaa kuntalaisia siitä, että luontoa on ympärillämme myös rakennetussa ympäristössä ja päästäkseen ”altistumaan luonnolle” ei tarvitse lähteä kansallispuistoon asti. Kevyen liikenteen väylien tai epävirallisten polkuverkostojen varrelta löytyy monenlaista nähtävää ja koettavaa vuodenajasta riippumatta. Pimeäretkellä tammikuussa otsalampun valossa luonto näyttäytyy erilaisena kuin aurinkoisena kesäpäivänä. Keskustan ympäristöä taas voi katsella luonnon monimuotoisuuslasit silmillään: olisiko jossakin nurmikko tai jättömaa, johon voisi talkoilla perustaa luonnonkukkaniityn? Lähiluonnon monimuotoisuutta todennetaan myös kansalaistieteen keinoin erilaisten luontosovellusten avulla. Sovellukset ovat kaikenikäisille soveltuva helppo keino tutustua ympäröiviin lajeihin, nykypäivän luonto-opas on jokaisen taskussa. LähiLUMO – Luonnon monimuotoisuus kuntien elinvoiman lähteenä -hankkeen toteuttajana toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hankkeen toteutusaika on 1.4.2025 – 30.9.2026 ja rahoittaja toimii Keski-Suomen elinvoimakeskus Euroopan maaseuturahastosta. Lisätietoja hankkeesta: Projektipäällikkö Janne Laitinen, janne.laitinen@jamk.fi, p. 0400-976751 Projektikoordinaattori Tiina Kivioja, tiina.kivioja@jamk.fi, p. 050-4488169 Janne Laitinen toimii hankkeen projektipäällikkönä ja Tiina Kivioja projektikoordinaattorina
Tietävä tila -hanke tarjosi matkan tiedonvälityksen maailmaan 12.1.2026 Tietävä tila -tiedonvälityshanke tarjosi kuluneen reilun puolentoista vuoden aikana uutta tietoa nautakarjan terveydestä ja hyvinvoinnista, sekä teknologioista karjan käyttäytymisen ja elinympäristön seurannan osalta maataloustuottajille ja maatalouden sidosryhmille. Ammattilehtiartikkeleista seminaareihin, paikallisesti ja valtakunnallisesti Alueellisena hankkeena Tietävä tila -hanke keskittyi erityisesti paikallisiin tiedonvälitystoimenpiteisiin Kainuun alueella. Paikallisten tiedonvälitystoimenpiteiden keskiössä olivat tapahtumaosallistumiset ja koulutustilaisuudet yhteistyössä muiden Kainuun maatalousalan toimijoiden kanssa. Tiedonvälitystä toteutettiinkin mm. ProAgria Itä-Suomen ja Kainuun ammattiopiston järjestämissä tuottaja- ja neuvojakoulutuksissa sekä Pellonpiennartapahtumissa. Loppuhuipennuksena hankkeen päätösseminaari toteutettiin läsnäolotapahtumana Kajaanissa. Paikalliset tapahtumat olivat antoisia ja mahdollistivat hanketyössä tärkeän verkostoitumisen ja vuorovaikutuksen paikallisten tuottajien ja sidosryhmien kanssa. Valtakunnallisesti tiedonvälitystoimenpiteet keskittyivät pääasiassa kirjallisen materiaalin tuottoon ammattilehtiartikkeleiden, blogikirjoitusten ja sähköisen tietomateriaalin muodossa. Paikallisten tapahtuma- ja koulutustilaisuuksien esitysmateriaaleista tietämys koottiin laajemmin maataloustuottajien ja sidosryhmien hyödynnettäväksi Tietävä tila-tietoisku – nimellä kulkeviin kirjallisuusyhteenvetoihin. Ammattilehtiartikkeleiden ja blogikirjoitusten avulla hankkeessa käsiteltiin suurempia kokonaisuuksia ja ajankohtaisten tapahtumien sisältöä. Yksittäisiin valtakunnallisiin ja kansainvälisiin tapahtumiin hankkeen puitteissa osallistuttiin esitelmöijänä, mutta myös tiedonhankkijana. Niinpä Suomen Eläinlääkäripäiville osallistumisen myötä uutta tietoa saatiin jaettua kainuulaisille viljelijöille vasikoiden terveydenhoidosta sekä kansallisesti EU CAP Network-verkoston temaattisen ryhmän, Economic Vulnerability of Farming, toiminnan johtopäätöksistä maatalouden taloudellisesta haavoittuvuudesta. Aikaa ja oppia tiedonvälitykseen Hankemuotona tiedonvälityshanke oli virkistävä seuralainen maatalousalan kehittämishankkeille, joissa tiedonvälitystä toteutetaan muun hanketyön ohessa, kehittämishankkeen teeman mukaisesti kohdennettuna. Mahdollisuus rauhoittua olemassa olevan tiedon työstöön ja jakamiseen antoi aikaa hahmottaa työstetyn materiaalin taustoja ja kokonaisuuksia sekä pohtia ajankohtaisuuksien vaikutuksia maatalousalan kehitykseen. Tietävä tila-tiedonvälityshanke oli lisäksi mainio henkilökohtainen tilaisuus kehittyä kirjoittajana, tietomateriaalin tuottajana ja nykyisten tiedonvälitys- ja viestintäkanavien hyödyntäjänä. Sähköiseen viestintään nojaava nykyisyys luo kattavasti mahdollisuuksia jakaa hankkeissa tuotettua materiaalia ja viestiä hanketoiminnasta. Maaseutuverkoston hankerekisterissä olevan hankekortin päivitys tulikin kuukausittaiseksi rutiiniksi hankkeen etenemisen ja ajankohtaisten asioiden jakamisessa, kuin myös someviestintä uutiskirjeiden kirjoittamisen ohella. Kaiken kaikkiaan Tietävä tila -hankkeen toimenpiteet muodostivat kattavan ja onnistuneen tiedonvälitystoimenpiteiden kokonaisuuden, josta on hyvä ottaa oppia tiedonvälityksen toteuttamiseen myös kehittämishankkeissa. Yksittäisestä hanketoimenpiteestä mieleenpainuvin oli temaattisen ryhmän Economic Vulnerability of Farming pohjalta tehty tiedonvälitys suomalaisessa maatalouden ammattimediassa: blogiteksti nostettiin esille Agrihubin sosiaalisen median kanavissa ja Maatilan Pellervossa julkaistua ammattilehtiartikkelia siteerattiin niin ikään lehden pääkirjoituksessa. Näiden myötä hankkeessa päästiinkin ajankohtaisen ja keskustelua herättävän tiedonvälityksen ytimeen. Tietävä tila-hankkeen aikana koostettu materiaali, linkitys sähköiseen tietomateriaaliin ja hankkeen loppuraportti sen valmistuttua löytyvät hankkeen hankekortilta Maaseutuverkoston hankerekisteristä. Hankkeen tiedonvälitystoimenpiteiden kädenjälki ja hyödynnettävyys jäävät näin elämään vielä hankkeen virallisen päättymisen jälkeenkin. Anri Timonen
Kylien turvallisuus ja varautuminen kiinnostaa Pohjanmaalla 5.1.2026 Pohjanmaan kylät ja yhdistykset ovat osoittaneet vahvaa kiinnostusta kylien turvallisuuden ja varautumisen kehittämistä kohtaan. Ennen joulua avasimme kyselyn, jonka tavoitteena oli kartoittaa kiinnostusta kyläturvallisuusiltojen järjestämiseen toiminta-alueellamme. Halusimme varmistaa, että voimme suunnata hankkeen toimintaa juuri niihin kyliin ja kuntiin, jotka ovat aidosti kiinnostuneita teemasta. Ja kyllähän aihe kiinnostaa! Lyhyessä ajassa olemme saaneet jo lukuisia vastauksia kyselyyn. Mitä kylät toivovat turvallisuusilloilta? Kyläturvallisuus ja kylien varautuminen ovat laajoja teemoja, joten kyselyssä halusimme myös selvittää, mitkä aiheet kylissä kiinnostavat eniten. Vastausten perusteella nousi selkeästi muutama pääteema, joita turvallisuusilloissa halutaan käsitellä. Kaiken kaikkiaan toiveet kertovat yhteisöjen halusta vahvistaa omaa kriisinkestävyyttään ja kehittää konkreettisia toimintamalleja arjen ja kriisitilanteiden varalle. Yhteisöllinen varautuminen ja roolijako Kylissä kaivataan selkeitä toimintamalleja yhteisölliseen varautumiseen, vastuunjaon selkeyttämistä yhdistysten ja vapaaehtoisten välillä, inspiraatiota ja ideoita yhteisten resurssien suunnitteluun. Kylän oma turvallisuus- ja varautumissuunnitelma Kyläturvallisuussuunnitelmat nousivat ilahduttavasti esiin vastauksissa ja ne koettiin tärkeiksi. Vastauksissa toivottiin konkreettisia esimerkkejä, rakenteita ja malleja, joiden avulla oma suunnitelma on helppo laatia. Viestintä ja tiedonkulku kriiseissä Käytännön ratkaisut kriisiviestintään kiinnostavat. Kyläradio kiinnostaa, mutta kylät haluavat kuulla myös muista tavoista varmistaa tiedonkulku silloin, kun perinteiset yhteydet eivät toimi. Arjen varautuminen Kotitalouksien varautuminen, kotivara ja ohjeet myrskyjen, sähkökatkojen tai muiden häiriötilanteiden varalle olivat keskeisiä teemoja vastauksissa. Kyläläiset kaipaavat selkeitä vinkkejä ja käytännön ohjeita. Naapuriapu ja kyläyhteisön vahvistaminen Yhteisöllisyys on kylätoiminnan ydin. Kyselyn vastauksissa toivottiin tukea naapuriavun organisointiin, uusien asukkaiden mukaan ottamiseen sekä luottamuksen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Turvallisuustaidot ja harjoitukset Vastauksissa toivottiin myös erilaisia koulutuksia esimerkiksi paloturvallisuuteen, ensiapuun ja alkusammutukseen liittyen. Myös henkinen kriisinkestävyys ja yhteiset turvallisuusharjoitukset kiinnostavat. Hyvät esimerkit muista kylistä Kylät haluavat oppia toisiltaan. Esimerkit muiden onnistumisista ja virheistä antavat arvokkaita oivalluksia ja voivat toimia mallina oman kylän kehittämiselle. Tapahtumien turvallisuus Monissa kylissä tapahtumat ovat keskeinen osa kylän toimintaa, joten monia vastaajia kiinnostaa myös tapahtumien turvallisuuden varmistaminen. Kylissä järjestettävät kyläturvallisuusillat ja erilaiset koulutukset ovat keskeinen osa SBÄR – Smarta byn är redo – Viisas kylä varautuu – hankkeen toimia. Tuntuu hyvältä aloittaa tämä vuosi tiedon kanssa, että olemme odotettuja ja toivottuja vieraita moniin kyliin. Miksi kyläturvallisuus ja kylien varautuminen on tärkeää? Välipäivinä riehunut Hannes-myrsky muistutti konkreettisesti siitä, kuinka haavoittuvaisia sekä kotitaloudet että kunnat voivat olla pitkien sähkökatkojen ja laajojen häiriöiden aikana. Monissa kodeissa huomattiin, että 72 tunnin varautumissuositukset olivat jääneet suunnitelman tasolle. Samalla nähtiin myös, kuinka nopeasti kylät, yhdistykset ja yritykset voivat toimia kriisin keskellä: nuorisoseurat avasivat ovensa lämmittelyä ja ruoanlaittoa varten, ja yritykset tarjosivat tilojaan sähköttömyydestä kärsiville. Monissa kunnissa kesti luvattoman kauan reagoida poikkeustilanteeseen. Kunnilla on keskeinen rooli paikallisen kokonaisturvallisuuden johtamisessa. Siksi olisi aika tunnistaa ja hyödyntää kylissä tehtävä työ ja rakentaa suunnitelmallisesti varautumiskumppanuuksia kylien, yhdistysten ja yritysten kanssa. Yhteisöllisessä varautumisessa, kylävarassa, on kyse yhteisön kyvystä toimia kriisitilanteessa: yhteisestä kokoontumispaikasta, harjoituksista, koulutuksista, naapuriavun käytäntöjen sopimisesta, viestintäverkostoista ja varautumista parantavista välineistä. Ennen kaikkea se on kuitenkin yhteistä tekemistä silloin kun kaikki on hyvin. Kun ihmiset tuntevat toisensa ja tekevät asioita yhdessä, apu löytyy kriisissäkin nopeasti. Kuntien olisi hyvä tunnistaa se, että tällainen yhteisöllinen varautuminen vahvistaa myös kuntien kriisinkestävyyttä. SBÄR – Smarta byn är redo – Viisas kylä varautuu on Aktion Österbottenin toiminta-alueella toteutettava kehittämishanke, jonka tavoitteena on vahvistaa maaseutuyhteisöjen kriisivalmiutta, huoltovarmuutta ja yhteisöllistä varautumista. Hankkeen toteuttajina Aktion Österbotten r.f. ja yhteistyökumppanina Svenskfinlands Byar (SLF) yhteistyössä kyläyhdistysten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Blogin on kirjoittanut kehittämisasiantuntija Piritta Syrjälä, joka toimii SBÄR – Smarta byn är redo – Viisas kylä varautuu-hankkeen projektipäällikkönä ja Kylävara-hankkeen ohjausryhmän jäsenenä
