Pääkirjoitus: AI tuli kylään

Saavuimme puolisoni kanssa mökillemme ja totesimme, että valkosipulin lehdet olivat viikon aikana kellastuneet kärjistään. Puolisoni otti tekoälysovelluksen auki puhelimestaan ja samalla kun avasi kameran videotilaan, puhui puhelimeensa: ”mikä näitä valkosipuleita vaivaa?”

Kuuntelin järkyttyneenä, miten puhelimen kaiutin alkoi selittää, ei kankealla kirjakielellä tai koneäänellä, vaan rennosti kuin kaveri: ”Eipä noissa mitään isompaa huolta, tollanen lehtien kellastuminen on ihan tavallista valkosipulilla tälleen kevätaikaan. Se voi olla typen puutetta tai siinä voi olla kuivuuttakin taustalla.”

Keskustelu jatkui jonkun aikaa, kunnes jossain vaiheessa puhelin valitti, että nyt ”hän” näkee vain ruohikkoa ja kengät. 57-vuotiaalle tietoturva-ahdistusta kokevalle virkamiehelle se oli liikaa.

Moni varmaan jakaa kokemukseni: tekoäly ja siihen perustuva tekniikka vyöryvät elämäämme sellaisella vauhdilla, että vastaavia hämmästyksen hetkiä tulee vastaan vähintään viikoittain.

Utopistisina joskus pidetyt ajatukset ovat maataloustukien hallinnossa viljelijöille jo arkipäivää. Muutaman päivän välein Sentinel-satelliitit skannaavat kaikki Euroopan tukihakemuksiin ilmoitetut peltolohkot, tekoälysovellukset analysoivat niiltä muun muassa lehtivihreän määrän sekä kasvilajit. Havaitessaan poikkeamaa tukihakemuksen tietoihin järjestelmä lähettää viljelijälle käskyn kävellä peltolohkolle ja ottaa sovelluksellaan kuvan kasvustosta. Tästä keväästä alkaen tekoäly on analysoinut ja hyväksynyt viljelijöiden lähettämiä kuvia. Epäselvissä tapauksissa kuntien maaseutupalveluiden asiantuntijat voivat kuitata, että kuvassa on todellakin kauraa, jota metsän varjo oli hiukan hämärtänyt tekoälylle tunnistamattomaksi.

Kehityksessä mukana pysyminen on niin sanotulle diginatiiville sukupolvelle luontaista, mutta viljelijöiden korkea keski-ikä viittaa myös muihin kuin kännykän kanssa koulutiensä kulkeneisiin. Uteliaisuus uutta kohtaan olisi välttämätöntä meille jokaiselle. Keskinäinen kokemusten ja osaamisen jakaminen on korostunut viime vuosina vauhdikkaasti kehittyvillä tuotannonaloilla, ja siinä myös maaseudun kehittämishankkeet ovat toimineet katalysaattoreina. Otetaanpa tavaksi tiedon ja havaintojen jakamisen kulttuuri ja hypätään uhkaavalta tuntuvan teknologisen murroksen aallonharjalle. Uskon että se vielä ”sataa suoraan laariin” kuten näin alkukesästä on tapana sanoa.

Tässä lehdessä esitellään EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen mahdollisuuksia ja vaikutuksia Lounais-Suomessa. Haloo maaseutu! -lehti on ilmestynyt Varsinais-Suomessa jo vuodesta 2017, mutta tänä vuonna levikkialue on laajentunut aluehallintouudistuksen seurauksena myös Satakuntaan. Lehden sisältöä on suunniteltu yhteistyössä koko Lounais-Suomen maaseutuverkoston kanssa. EU:n maatalousrahoitusta myöntävät Lounais-Suomessa elinvoimakeskus ja kuntien maaseutupalvelut; EU:n maaseuturahoitusta taas elinvoimakeskus ja Leader-ryhmät. Lounais-Suomen maaseutuverkoston toimijoihin voit tutustua tämän lehden takakannessa olevasta kartasta.

Tänä vuonna lehden teemaksi on valittu osaaminen, digitalisaatio ja innovaatiot. Ne ovat teemoina myös molempien maakuntien alueellisissa maaseudun kehittämissuunnitelmissa. Lehti on täynnä inspiroivia esimerkkejä maatalouden ja maaseudun kehittämisestä. Kiitokset kaikille haastatelluille kokemusten ja onnistumisten jakamisesta!

 

Antti Jaatinen, maaseutuyksikön päällikkö

Lounais-Suomen elinvoimakeskus

Suomalaisten matkailu suuntaa nyt maaseudun rauhaan – “Asiakkaat etsivät aitoutta, mutta odottavat myös ammattimaisuutta”

Koronapandemian käynnistämä siirtymä kaupunkilomista luonnonrauhaan ei ollut ohimenevä ilmiö. Tuoreen valtakunnallisen kuluttajatutkimuksen mukaan maaseutumatkailusta on tullut pysyvä osa suomalaisten matkailutottumuksia, ja sen vetovoima näyttää vain vahvistuvan.

Vuosina 2024–2025 toteutettuun tutkimukseen vastasi yhteensä lähes 2 000 suomalaista. Tulokset osoittavat, että kotimaan maaseutumatkailu rakentuu ennen kaikkea luonnonläheisyyden, hiljaisuuden, paikallisuuden ja kiireettömyyden ympärille.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun lehtori Rositsa Röntysen analysoimassa tutkimuksessa korostuu myös matkailun ympärivuotisuuden kasvu. Vaikka kesä on edelleen selvästi suosituin matkustusajankohta, yhä useampi matkustaa maaseudulle myös syksyllä, viikonloppuisin ja sesonkien ulkopuolella. Erityisesti 55–70-vuotiaat seniorimatkailijat muodostavat tärkeän asiakasryhmän, jolla on joustavuutta matkustaa ruuhka-aikojen ulkopuolella.

Tutkimuksen perusteella maaseutumatkailun vahvuudet ovat erittäin selviä. Suosituimpia aktiviteetteja ovat saunominen, patikointi, uinti sekä marjastus ja sienestys. Mökkikulttuuri pitää edelleen vahvasti pintansa: lähes kaksi kolmasosaa vastaajista majoittuu joko omassa tai vuokratussa mökissä.

Asiakastyytyväisyys on poikkeuksellisen korkealla tasolla. Yli 98 prosenttia vastaajista arvioi kokemuksensa positiivisiksi, ja erityistä kiitosta saavat ystävällinen palvelu, luonnon rauha sekä aidot kohtaamiset.

Samalla tutkimus nostaa esiin myös alan suurimmat haasteet. Yli 80 prosenttia matkailijoista liikkuu maaseutukohteisiin omalla autolla, mikä kertoo julkisen liikenteen puutteista. Autottomille matkailijoille monet kohteet jäävät edelleen vaikeasti saavutettaviksi.

Toinen merkittävä kehityskohde liittyy digitaaliseen löydettävyyteen. Kuluttajat kokevat tiedon hajanaiseksi: verkkosivuilta on vaikea löytää ajantasaisia aukioloaikoja tai tietoa siitä, mitkä palvelut ovat avoinna sesonkien ulkopuolella. Myös erityisruokavalioiden huomioiminen, esteettömyys sekä hinta-laatusuhde nousivat palautteissa esiin kehityskohteina.

Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että maaseutumatkailun kilpailuetu ei synny massiivisista investoinneista tai suurista elämyspaketeista, vaan luotettavuudesta, rehellisestä viestinnästä, laadukkaista peruspalveluista ja aidosta kohtaamisesta. Asiakkaat kaipaavat autenttisuutta ja paikallisuutta, mutta odottavat samalla ammattimaisuutta, sujuvaa digitaalista asiointia ja yhdenvertaista huomioimista. Maaseutu tarjoaa jo nyt sitä, mitä moni nykykuluttaja etsii – rauhaa, luontoa ja merkityksellisyyttä.

Lue koko tutkimus täältä Matka maaseudulle: Kuluttajatutkimus maaseutumatkailun nykytilasta ja kehittämistarpeista 2024-2025 (raportti) – Maaseutuverkosto

Tutkimus toteutettiin osana EU osarahoittamaa Rural Finland Tourism Hub –hanketta. Valokuvaaja Elmeri Elo.

Ojitusyhteisöistä lohkokohtaiseen vesienhallintaan – MTvesi-tietoiskusarja

MTvesi-hanke ja KVVY ry:n OMISTAJA-hanke toteuttivat yhteistyössä toukokuussa 2026 kolmiosainen webinaarisarja. Webinaarien muodossa toteutettu tietoiskusarja tarjoaa katsauksen ojitusyhteisöihin ja maatalouden vesienhallintaan. Sarjassa käsitellään ojitusyhteisöjen toimintaa ja aktivointia, maaperän kuivatuksen nykytilan selvittämistä ja suunnittelua sekä lohkokohtaista vesienhallinan kunnossapitoa.  Voit katsoa webinaarisarjan tallenteet tästä blogista tai MTvesi-hankkeen verkkosivuilta.

Asiantuntijana tietoiskuissa luennoi vesitalouden erityisasiantuntija ja OMISTAJA-hankkeen asiantuntija Mikko Ortmala KVVY ry:stä. Ortamalan erityisosaamista ovat ojitusyhteisöt ja valtaojakunnostukset sekä maatalouden vesienhallinnan kokonaisuudet perus- ja paikalliskuivatuksesta valumavesien hallintaan.

Kolmiosoainen webinaarisarja on osa Monitavoitteinen vesienhallinta (MTvesi) -hankkeen työpakettia ”Ojitusyhteisöt ja niiden aktivointi: Olenko minä ojitusyhteisön jäsen?”. Työpaketin tavoitteena on lisätä ymmärrystä ojitusyhteisöistä monitavoitteisen vesienhoidon toimijoina. Webinaarit on toteuttettu yhteistyössä KVVY ry:n OMISTAJA-hankkeen kanssa.

MTvesi tietoisku osa 1: Ojitusyhteisöjen aktivointi – mistä lähteä liikkeelle

Webinaarin sisältö:

Miten maatalouden vesienhallinta on kehittynyt ja miksi ojitusyhteisöillä on yhä keskeinen rooli toimivassa kuivatuksessa? Tässä tietoiskussa pureudutaan ojituksen historiaan ja käytänteisiin sekä ja vastuisiin.

Saat vastaukset kysymyksiin: kuulutko ojitusyhteisöön, mikä sen merkitys on ja miten toiminta voidaan saada uudelleen liikkeelle. Lisäksi käsitellään ojien kunnossapitoa ja annetaan konkreettisia vinkkejä ojitusyhteisön aktivointiin.

Voit lukea tai ladata itsellesi webinaarissa esitetyn materiaalin tästä.

MTvesi tietoisku osa 2: Kuivatuksen nyktilanteen selvitys ja tekninen suunnittelu

Webinaarin sisältö:

Toimiva kuivatus alkaa nykytilanteen ymmärtämisestä. Tässä webinaarissa käydään läpi, miten kuivatuksen tila selvitetään ja mitä tulee huomioida teknisessä suunnittelussa ja mitoituksessa.

Saat kokonaiskuvan siitä, miten laadukas suunnittelu vaikuttaa lopputulokseen ja millaisia ratkaisuja käytännön kohteissa on toteutettu. Mukana esimerkkejä, jotka auttavat hahmottamaan toimivia ratkaisuja omassa ympäristössäsi.

Voit lukea tai ladata itsellesi webinaarissa esitetyn materiaalin tästä.

MTvesi tietoisku osa 3: Lohkokohtainen vesienhallinta – uomakunnostuksesta seuraaviin askeliin

Webinaarin sisältö:

Mitä tapahtuu sen jälkeen, kun uomakunnostus on tehty ja miten vesienhallintaa kannattaa kehittää tästä eteenpäin? Tässä tietoiskussa tarkastellaan lohkokohtaista vesienhallintaa eli salaojitusta ja peltomaan kosteusolosuhteiden optimointia osana laajempaa vesienhallinnan kokonaisuutta.

Webinaari avaa peruskuivatuksen ja paikalliskuivatuksen kokonaisuutta ja suhdetta sekä tulevaisuuden näkymiä muuttuvissa olosuhteissa. Saat eväitä siihen, miten vesienhallintaa voidaan tilatasolla kehittää toimivana kokonaisuutena.

Voit lukea tai ladata itsellesi webinaarissa esitetyn materiaalin tästä.

MTK-Satakunnan Monitavoitteinen vesienhallinta (MTvesi) -hanketta rahoittaa EU:n maaseuturahasto. OMISTAJA-hanketta rahoittaa Sisä-Suomen Elinvoimakeskus, Janakkalan kunta ja Päijät-Hämeen maaseutusäätiö.

Lisätietoja MTvesi-hankkeesta ja yhteystiedot: satakunta.mtk.fi/mtvesi
Lisätietoja OMISTAJA-hankkeesta: kvvy.fi/omistaja-hanke/

hankkeidenrahoittajien logot

Luontoreput Keski-Suomen kuntien kirjastoihin

luontoreppu
luontoreppu

Lähiluonto tarjoaa ihmeteltävää ja opittavaa ympäri vuoden.

Keskisuomalaisten luonnossa liikkumisen kynnyksen madaltamiseksi ja luontoyhteyden syventämiseksi lähiLUMO-hanke luovuttaa Keski-Suomen kuntien kirjastoille asiakaskäyttöön lainattavan luontorepun, jonka kanssa esimerkiksi perheet voivat lähteä tutustumaan oman alueensa lähiluontoon. Useimmissa kunnissa olemme tuottaneet kirjastojen kanssa yhteistapahtumia luontoreppujen myötä ja osassa kunnissa olemme luovuttaneet luontoreput  esimerkiksi niittytalkoiden yhteydessä. Yhteistyössä kuntien kirjastojen ja hyvinvointikoordinaattoreiden kanssa viestimme nyt luontorepuista, jotta saamme luontoreput käyttöön ja kannustamme repunlainaajia myös osallistumaan luontohaasteeseen.

Luontoreppu mahdollistaa lähiluonnon ihmeisiin tutustumisen hieman tavallista tarkemmin. Voit seurata vaikkapa lintujen pesintäpuuhia kiikareilla, tai katsella kasvien ja hyönteisten yksityiskohtia suurentavalla luupilla. Voit myös ottaa istuinalustat käyttöön, ja istahtaa tauolle upean keskisuomalaisen luonnon keskelle nautiskelemaan. Luontoreppuun on kerätty kirjavinkkejä myös Keski-kirjastoista löytyvistä luontoaiheisista teoksista, joiden avulla pääset yhä syvemmälle luonnon ihmeelliseen maailmaan. Reppu sisältää kiikarit, luupin, käyttöohjeita, kirjavinkkilistan ja kaksi istuinalustaa, sekä 22 luontokorttia, joista löytyy vinkkejä ja ideoita luontoretkelle. Voit lukea idean taustoista lisää artikkelista https://arena.jamk.fi/fi/arena-public/lasten-luontoyhteys-versoo-lahiluonnossa/

Luonnon monimuotoisuus kuntien elinvoiman lähteenä

Monimuotoinen luonto takaa ihmisen aineellisen, henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin, ja luonnon ekosysteemipalvelut ovat kaiken elämän perusta. Luonnon ekosysteemipalveluiden kulttuuripalveluilla ovat luonnosta saatavia aineettomia hyötyjä, kuten ulkoilua, virkistystä, tiedettä, maisemia ja paikalliskulttuuria.


Kuukauden maaseutukasvo: Hanna Mäntylä

Hei! Olen Hanna Mäntylä, ja toimin Lounais-Suomen elinvoimakeskuksessa maatalouden valvontaryhmän päällikkönä. Ryhmäni tehtävänä on hoitaa Lounais-Suomessa maataloustukiin liittyvät valvonnat määräaikoihin mennessä, jotta viljelijätuet voidaan maksaa oikein ja ajallaan.

Minulla on pitkä historia maataloustukiin liittyvistä tehtävistä Satakunnan ELY- ja TE-keskuksista. Aloitusvuoteni valtiolla ajoittuu viime vuosituhannelle eli useampi ohjelmakausi muutoksineen on jo tullut koettua. Viljelijätukien valvonnoissa on tapahtunut viime vuosina paljon kehittymistä muun muassa digitalisoitumisen myötä. Satelliittiseuranta on tullut osaksi viljelijöiden arkipäivää, ja tällä on ollut vaikutusta myös valvontatyöhön. Yhteistyö viljelijöiden kanssa on tässä kokonaisuudessa todella tärkeää, koska säädöksiä ja tukiehtoja on paljon.

Työni koen kiinnostavana juuri muutosten ja siihen liittyvien opiskelutarpeiden vuoksi. Parasta tässä on ihmisten kohtaaminen ja toimiminen ruuantuotannon rajapinnassa. Maastossa tapahtuviin valvontoihin pyrin osallistumaan aina, kun mahdollista.

Asuinpaikkani on Pohjois-Satakunnassa, missä hevoset ja koira täyttävät vapaa-aikaani. Perheeseeni kuluu aviomies sekä jo täysi-ikäinen poika. Mikäli kalenteriini jää jokin sopiva aukko, autonnokka suuntaa silloin yleensä Lapin tuntureille.

Hyvää kesää kaikille; aurinkoa ja sadetta, sopivassa suhteessa.

Hanna Mäntylä

etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi

Kesäkuun VarMa-terveiset: Älykästä varautumista mökkikauteen ja saaristoon

Kesäkuu on täällä, ja moni meistä suuntaa katseensa kohti ansaittua lomaa, kesämökkejä ja saariston rauhaa. VarMa-hankkeessa (Varaudumme älykkäästi maaseudulla) tiedämme, että paras loma syntyy silloin, kun mieli on levollinen. Ja mieli on levollinen silloin, kun perusasiat ovat kunnossa, myös yllättävien tilanteiden varalta.

Ota tästä talteen kesäkuun tärkeimmät vinkit mökille, kylille ja vesille!

🎒 Mitä tarvikkeita mökin kaapista tulisi aina löytyä?

Mökkikauden aluksi on hyvä tehdä perinteinen ”kotivara-tsekkaus”. Kun mökin kaapit on varustettu oikein, sähkökatko tai kauppareissun siirtyminen myrskyn vuoksi ei harmita lainkaan.

Varmista, että mökiltä löytyy aina vähintään nämä:

  • Puhdasta juomavettä: Vähintään muutaman päivän tarpeiksi (suositus 6 litraa per henkilö per vuorokausi, muista myös kotieläimet).

  • Säilyvää ruokaa: Taskulamppujen lisäksi kaapissa on hyvä olla ruokaa, joka valmistuu ilman sähköä (esim. retkikeittimellä tai grillissä).

  • Valonlähteet ja virta: Paristoilla toimiva radio, taskulamppuja, kynttilöitä, tulitikkuja sekä ladattu varavirtalähde (powerbank) puhelimille.

  • Ensiapulaukku ja lääkkeet: Kattava EA-pakkaus, kyypakkaus, hyttysmyrkyt ja riittävästi omia reseptilääkkeitä.

🚰 Apua, pumppu hajoaa tai vesi loppuu! Toimi näin:

Saaristossa ja maaseudulla vesi on elinehto, mutta sen saanti voi keskeytyä sähkökatkon, pumpun rikkoutumisen tai kaivon kuivumisen vuoksi.

Jos hätä iskee, muista nämä ohjeet:

  1. Älä panikoi – ota kotivara käyttöön: Ensimmäiset 72 tuntia pärjäät mökille varatulla pullovedellä.

  2. Selvitä korvaava vesipiste: Tiedätkö jo etukäteen, missä sijaitsee lähin yleinen vesipiste tai naapurin toimiva kaivo? Paikallisten resurssien tunteminen on osa älykästä varautumista.

  3. Naapuriapu kunniaan: Saaristossa ja kylissä pärjäämisen kulttuuri perustuu yhteistyöhön. Pyydä rohkeasti apua ja tarjoa sitä myös muille, jos oma kaivosi on kunnossa.

🔥 Muistutus paloturvallisuudesta ja vesillä liikkumisesta

Heinäkuun kuumuutta odotellessa kesäkuu haastaa meidät kertaamaan turvallisuusasiat.

  • Paloturvallisuus: Tarkista mökin palovaroittimen paristot heti saavuttuasi. Jos teet nuotion tai grillaat, varmista voimassa olevat varoitukset. Pidä sammutuspeite ja alkusammutuskalusto helposti saatavilla.

  • Vesillä liikkuminen: Pelastusliivit kuuluvat kaikille veneessä olijoille – myös perheen lemmikeille. Muista, että varautuminen on myös loma-ajan teko. Kun liikut vesillä, kerro aina jollekin, mihin olet menossa ja milloin aiot palata.

Rakennetaan yhdessä turvallisempaa lomaa ja turvallisempia kyliä! Oikein ihanaa ja turvallista kesäkuuta kaikille kesäasukkaille ja kyläläisille! ❤️

#VarMa #VaraudummeÄlykkäästi #Kylävara #Kesämökkiläiset #Turvallisuus #Saaristo #Varautuminen


D.O. Saimaa- ja Karelia à la carte -merkit näkyväksi!

D.O. Saimaa- ja Karelia à la carte -laatu- ja alkuperämerkit auttavat kuluttajaa tekemään vastuullisia ja luotettavia valintoja. Ne kertovat elintarvikkeiden ja ruokamatkailupalvelujen alkuperästä, laadusta ja tuotantotavasta, lisäävät läpinäkyvyyttä ja tukevat itäisen Suomen paikallista tuotantoa, ruokakulttuuria sekä kestävää kehitystä.

Viime vuosina olemme tehneet tunnetuksi itäisen Suomen D.O. Saimaa- ja Karelia à la carte -laatu- ja alkuperämerkkejä monissa Pellolta pöytään näkyväksi tapahtumissa. Innostus yhteiseen tunnettuuden edistämistyöhön käynnistyi, kun kansainvälisen IGCAT-järjestön (Institute of Gastronomy, Arts, Culture and Tourism) jäsenet olivat erityisen vaikuttuneita siitä, miten merkkien avulla tehdään näkyväksi vastuullisesti tuotettuja elintarvikkeita ja ruokamatkailupalveluja. Samoin European Region of Gastronomy Saimaa juhlavuosi 2024 ja laaja hankeperheyhteistyö ovat vauhdittaneet merkkien hakua sekä vahvistaneet niiden näkyvyyttä.

D.O. Saimaa– ja Karelia à la carte -merkit helpottavat elintarvikkeiden ja ruokamatkailupalvelujen vertailua ja valintaa. Ne kertovat tuotteen alkuperästä ja tuotantotavasta, viestien kuluttajalle sekä turvallisuudesta että laadusta. Merkit ohjaavat arvojen mukaisiin ostopäätöksiin: kuluttaja voi tukea paikallisuutta, vastuullisuutta ja kestävää kehitystä valitsemalla laatu- ja alkuperämerkkituotteen, minkä myötä itäisen Suomen työllisyys, talous ja yrittäjyys vahvistuu.

D.O. Saimaa– ja Karelia à la carte ”brändäävät” paikallista ruokaa ja ruokamatkailua. Ne vaalivat itäisen Suomen ruokakulttuuria, jota myös matkailijat arvostavat. Maakunnalliset erityispiirteet tuovat ruokamatkailuun ainutlaatuisuutta ja vahvistavat paikallista identiteettiä. Merkkituotteet ja -palvelut herättävät positiivisia tunteita ja kiinnostusta, kasvattaen niiden arvoa. Paikallisuudesta viestimällä ruoasta tulee todellinen elämys!

D.O. -merkki on tunnettu laatumerkki Euroopassa

Lyhenne D.O. tulee englannin kielen sanoista ”designation of origin”. Merkki kertoo siitä, että tuote on valmistettu tietyllä alueella korkeat laatukriteerit täyttäen. D.O. -laatumerkki edellyttää korkeiden laatuvaatimusten täyttymistä koko tuotantoketjussa sekä vastuullista toimintatapaa ympäristön, kestävän kehityksen ja yhteiskuntavastuun näkökulmasta.

Alkuperämerkki ilmentää myös alueensa kulttuuria ja korostaa sen ruoka- ja kulttuuriperimän omaleimaisuutta. D.O. -merkityt tuotteet ovat saavuttaneet suosiota erityisesti Etelä- ja Keski-Euroopassa. Esimerkiksi Ranskassa Champagne-maakunnassa tuotettu samppanja ja italialainen Parman kinkku ovat esimerkkejä D.O. -tuotteista.

D.O.Saimaa -merkki juhlii ensi vuonna 10-vuotista taivalta. Tällä hetkellä merkin saaneita yrityksiä on 42 kpl, joista suurin osa on Etelä-Savossa, mutta myös muutamia on Pohjois-Savossa ja Etelä-Karjalassa. Merkki myönnetään tuotteelle tai raaka-aineelle. Merkki ei ole sidottu maakuntarajoihin, vaan merkkiä hakevat yritykset voivat sijaita laajemmin Saimaan alueella.

Ravintolat ja ruokamatkailuyritykset voivat hakea ”We support” D.O.Saimaa -merkkiä, joka edellyttää, että ravintolassa käytetään D.O.Saimaa -merkki raaka-aineita. Siten ravintolat ja ruokamatkailuyritykset arvostavat raaka-aineissaan alkuperää, puhtautta ja korkeaa laatua. Ravintoloiden annoksissa suositaan lähialueen tuoreita kaloja, sesonkien kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä paikallisesti tuotettua lihaa. ”We support” D.O.Saimaa -merkkiyrityksiä on tällä hetkellä 36 kpl, joista suurin osa Etelä-Savossa.
Karelia à la carte –merkin vahvuutena aktiivinen yritysverkosto

Karelia à la carte -merkkiyritykset muodostavat tiiviin verkoston, jossa pohjois- ja eteläkarjalaiset ravintolat, matkailu- ja elintarvikealan toimijat tekevät yhteistyötä yhteisen brändin alla. Verkosto perustettiin jo vuonna 1991, ja sen näkyvyyden kasvaessa jäsenmäärä on noussut parissa vuodessa 55:stä 88:aan. Näistä yrityksistä 26 toimii Etelä-Karjalassa. Yritykset ovat sitoutuneet paikallisuuteen, karjalaisuuteen, vieraanvaraisuuteen ja luontoarvoihin.

Pitkä, sinnikäs työ tuottaa tuloksia. Karelia à la carte –merkin tunnistaa jo yli 90 % kuluttajista. Kyselyn perusteella merkkiin yhdistetään monia positiivisia asioita mm. “paikallinen vastuullisesti tuotettu ruoka, korkea laatu, lähiruoka, karjalainen ruoka, perinteet kunniaan, karjalaisuutta nykyaikaisella twistillä, karjalaisuus – ilo elää, perinneruoat modernisoiden, laadukas ruoantuotanto, maukas ruoka, erinomainen ruoka, ruokaa rakkaudella.”

Karelia à la carte –verkostoa hallinnoi MKN Itä-Suomi / ProAgria Itä-Suomi ry. Jäsenyydestä ja toiminnan linjauksista päättää 13 yrityksen ja kehittäjän muodostama valiokunta. Karelia à la carte tarjoaa yrityksille paitsi näkyvyyttä myös vertaistukea ja yhteisöllisyyttä – tekijöitä, jotka vahvistavat hyvinvointia ja luovat kestävää kasvua. Karelia à la carte – Rakkaudella!❤

Kuvassa ruokalähettiläs Ulla Liukkonen, joka on Karjalan Keittiömestareiden pj., Maailman keittiömestariliiton (Worldchefs) kunniajäsen ja Karelia à la carte -verkoston aktiivinen kehittäjä.

 

Maa- ja puutarhatalouden osaamisen ja innovaatioiden visio 2040 – oppeja Tampereen työpajasta

Huhtikuussa järjestetty sidosryhmätilaisuus kirvoitti aktiivista keskustelua maa- ja puutarhatalouden tieto- ja innovaatiojärjestelmän (AKIS, agricultural knowledge and innovation system) kehittämisestä. Keskiössä olivat järjestelmän kipukohtien tunnistaminen sekä yhteisen tulevaisuudenkuvan luominen. Keskustelu toi esiin tarpeen vahvistaa yhteistyötä sekä selkeyttää toimijoiden rooleja muuttuvassa toimintaympäristössä.

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen johdatteli osallistujat tulevaan rahoituskauteen ja korosti yhteistyön merkitystä – tärkeäksi tunnistetaan edelleen AKIS-kokonaisuus ja se säilyy osana yhteistä maatalouspolitiikkaa. Maitotilayrittäjä Tero Lahti rikastutti keskustelua viljelijän arvokkaalla näkökulmalla ja herätteli ajatuksia maatilojen tarpeista.

Työpajassa paneuduttiin neljään eri teemaan: tiedon jakamiseen, neuvonnan kehittämiseen, innovaatioiden vauhdittamiseen sekä osaamiseen ja kyvykkyyksiin. Keskustelussa nousi esiin erityisesti tiedon saavutettavuus, vuorovaikutteinen oppiminen sekä teknologian tuomat mahdollisuudet. Samalla korostettiin räätälöidyn neuvonnan merkitystä sekä selkeiden yhteistyörakenteiden tarvetta.

Vaikka digitalisaatio, tekoäly ja robotiikka muuttavat alaa nopeasti, osallistujat painottivat ihmiskontaktien ja vuorovaikutustaitojen pysyvää merkitystä. Lisäksi pitkäjänteisyys tunnistettiin tärkeäksi niin järjestelmän yhteistyön kehittämisessä kuin toiminnan suunnittelussa ja rahoittamisessa.

Tilaisuudessa hahmoteltiin maa- ja puutarhatalouden tieto- ja innovaatiojärjestelmän visiota käyttämällä hyödyksi systeemikarttoja ja visiolauseita. Tarkoituksena oli tunnistaa järjestelmän keskeiset toimijat, järjestelmän arvo yhteiskunnalle sekä kirkastaa yhteinen tavoitetila vuoteen 2040 mennessä. Keskustelut tuottivat monipuolisia näkökulmia, joiden pohjalta visiolauseiden työstäminen jatkuu kesän aikana.

Tapaaminen inspiroi kehittämään entistä strategisempia lähestymistapoja, kuten yhteisen vuosikellon, sekä selkeyttämään järjestelmään kuuluvien toimijoiden rooleja, esimerkiksi koordinaatiovastuuta, toiminnan suunnittelussa vuoteen 2040 saakka. Vaikka niukkenevat resurssit, pienet organisaatiot ja kasvavat raportointivaatimukset asettavat haasteita yhteistyölle, nähtiin juuri yhteistyö keskeisenä keinona lisätä alan kriisinkestävyyttä.

Etelä-Pohjanmaan ruokajärjestelmän sopeutumisstrategia – miltä näyttää vuonna 2050?

Ilmastonmuutos vaikuttaa jo Etelä-Pohjanmaan ruokajärjestelmään lisäämällä sään ääri-ilmiöitä ja tuotannon riskejä. Se kasvattaa tarvetta ennakoinnille, vesienhallinnalle, maaperän kestävyyden vahvistamiselle sekä kestävälle yhteistyölle. Vuonna 2026 julkaistu Etelä-Pohjanmaan ruokajärjestelmän sopeutumisstrategia tarjoaa varautumissuosituksia viljelijöille, yrityksille ja julkisille toimijoille. Strategian rinnalla Etelä-Pohjanmaan liiton ja SEAMKin Resilience in Action for South Ostrobothnia (REACTS) -hanke vie suosituksia kohti konkretiaa tukien investointeja ja kokeiluja.  

Miltä strategian mukainen tulevaisuus voisi näyttää käytännössä? Kulkekaamme kolmen eteläpohjalaisen viljelijän mukana yhden työpäivän ajan: 

On vuosi 2050

Lakeus on yhä sama, mutta maisema on kerroksellisempi; modernit ja perinteiset viljelytavat tukevat toisiaan. Antti herää yhä varhain. Ensimmäisenä hän avaa älyjärjestelmän yhteenvedon yhteistilan kokonaistilanteesta. Yöllä on satanut rankasti, mutta Antti tuntee yhteistilan lohkot ja vesijärjestelmän kuin omat taskunsa. Kartan mukaan lohko 14 pidättää vettä hyvin, lohko 7 tarvitsee säätöä. Antti hyväksyy ehdotukset pienin muutoksin. 

Aamiaisen jälkeen Marjatta lähtee pellolle. Käytössä on kevyitä sähkö- ja biokaasukäyttöisiä koneita, joista osa on yhteisomisteisia. Työtä tehdään autonomisilla yksiköillä ja droneilla, raskasta kalustoa käytetään vain tarpeen mukaan.  Jaakko tarkastaa tilan valkuaiskasvit, monivuotisen nurmen ja pölyttäjäaktiivisuuden sekä uuden metsäviljelykaistan kehityksen. Päivän aikana järjestelmä päivittää myös ekosysteemipalvelutilin. Korvausta saadaan ruoan ja raaka-aineiden tuotannon ohella ilmastotyöstä ja ekosysteemipalveluista. Kannattavuus perustuu joustaviin sopimuksiin, laatuun, palveluihin ja reiluun arvonjakautumiseen.  

Lounaaksi on lähituotettua ruokaa: perunaa, härkäpapukastiketta, kasviksia, meijerituotteita ja ruisleipää. Samantyyppistä ruokaa syödään laajasti Suomessa. Lihaa arvostetaan ja sen tuotantotyö tunnetaan, sillä tuotteiden alkuperän, ympäristövaikutukset ja tuottajalle maksettu hinta on helppo selvittää. 

Iltapäivällä Jaakko käy kylän biokaasu- ja energiayksiköllä. Biokaasuyksikön syötteeksi tulee kylän tilojen sivuvirtoja. Kaasua käytetään tilan koneissa tuotantopanossuhteen mukaan ja mädäte palautuu ravinteiksi pelloille. Aurinkopaneelit tuottavat sähköä varastoon ja paikallisverkkoon.  

Viljelijät osallistuvat säännöllisesti maakunnan ja kuntien ruokajärjestelmäfoorumiin. Siellä käsitellään seuraavan vuoden tavoitteita, investointipainotuksia ja päivitetään alueellinen varautumissuunnitelma viljelijöitä ja asiantuntijoita kuullen. EU ja kansallinen maatalouspolitiikka asettavat kehykset, mutta paikallisesti tehdään alueelle sopivia ratkaisuja. 

Illan laskeutuessa lakeusmaisema on monipuolisempi kuin ennen, mutta yhä tuttu. Epävarmuus kohdataan yhdessä tiedon, investointien ja luottamuksen tuella. Etelä-Pohjanmaa on maailman menestyneimpiä ruoka-aittoja, sillä se on pitänyt kiinni perinteistä, mutta osannut myös muuttua.  

_ _ _

Tämä kirjoitus perustuu alun perin @SEAMK-verkkolehdessä julkaistuun artikkeliin ”Etelä-Pohjanmaan ruokajärjestelmän sopeutumisstrategia – miltä näyttää vuonna 2050?”.