Hevosenlannan kompostointi apevaunulla – artikkelit koostettuna

Apevaunu ja hankkeen pilotoinnit:

19.1.2026 Hevosenlanta vuosikymmenten kyselyissä – onko mikään muuttunut? (KiertoaSuomesta)
19.1.2026 Apevaunun uusi elämä hevosenlannan kompostoinnissa (KiertoaSuomesta)
31.12.2025 Apevaunulla nopeutetaan hevosenlannan kompostoitumista – näin talliyrittäjät arvioivat prosessiin tarvittavaa työaikaa ja kalustoa
25.11.2025 Lantaongelmat kutistuvat apevaunukäsittelyllä (Maatilan Pellervo)
11.12.2025 Mittausjärjestelmän kuvaus – Hevosenlannan lämpötilan kehitys apevaunukäsittelyssä, osa 1
6.8.2025 Kompostoinnin vaikutus ei-toivottujen siementen itävyyteen hevosenlannassa
24.3.2025 Aistinvaraisessa arvioinnissa lupaavia tuloksia hevosenlannan kompostoinnista
13.3.2025 Apevaunukäsittely muuttaa hevosenlannan fysikaaliskemialliset ominaisuudet lähes vastaaviksi, kuin jo markkinoilla olevissa hevosenlantatuotteissa, osa 2: pH, kosteus, kuiva-aine ja orgaaninen aines
3.3.2025 Hevosenlannan pää-, sivu- ja hivenravinnepitoisuudet kasvavat apevaunussa, osa 1: alkuainepitoisuudet
14.1.2025 Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, vai onko?
27.5.2024 Opinnäytetyöstä hankkeeksi – kikkareista kolikoiksi!

Lannan käsittelyn ja hyödyntämisen ratkaisut:

23.10.2025 Eihän sinun lantalasi ole roskis? (Hevosenomistajat jäsenlehti 5/25)
11.10.2025 Lantalan vaihtoehtoiset ratkaisut – Miten hyödyntää hevosenlantaa? (Hevosurheilu)
6.8.2025 Hevosenlannan hyödyntäminen kansainvälisesti
6.8.2025 Kompostointimenetelmät talliympäristössä

Tallinpitäjien näkemyksiä hevosenlannasta:

4.8.2025 Kysely kertoo: Hevosenlanta on haaste monelle tallille
23.7.2025 Tallinpitäjien mietteitä hevosenlannasta Pohjois-Savossa

Ympäristö ja lääkkeet:

7.11.2025 Lanta ja ympäristö – Kortisoni
16.10.2025 Lanta ja ympäristö – Antibiootit
15.10.2025 Lanta ja ympäristö – Kipulääkkeet
15.10.2025 Lanta ja ympäristö – Loislääkkeet

Lainsäädäntö, investointituet:

14.12.2025 Hevostallien lantahuolto vaatii investointeja – käsittelymenetelmät ja tukimahdollisuudet hevostallien lantahuollossa
16.6.2025 Lainsäädäntö ja palvelumahdollisuudet – Päätöksentekopuu apuna kikkareiden käytön kiemuroissa

Tietoa kokoava tietopaketti:

8.1.2026 Tietopaketti avaa hevosenlannan käsittelyn mahdollisuuksia

 

Luova Triangeli – pilotit avaavat uuden polun kulttuurimatkailun kehittämiseen

Luova Triangeli -hanke otti käytännön askeleita kulttuurin, taiteen ja matkailun liittämisessä yhdeksi elinvoimaiseksi kokonaisuudeksi Pohjois-Pohjanmaalla. Toteutetut pilotit olivat keskeinen tapa testata ja jalostaa uusia toimintamalleja, joissa paikalliset kulttuuritoimijat, matkailuyrittäjät jataiteilijat pääsevät kokeilemaan yhdessä uusien elämysten ja palveluiden rakentamista. Nämä pilotit toimivat sekä kokeilualustoina että tiedon kerääjänä siitä, mikä toimii maaseutuympäristössä ja miten kulttuurimatkailua voidaan kasvattaa kestävästi ja pitkäjänteisesti, myös varsinaisten sesonkiaikojen ulkopuolella. Pilotit ovat tuoneet esiin monipuolisia yhteistyömuotoja, joissa kulttuurinen sisältö nivoutuu saumattomasti matkailukokemuksiin. Ne ovat olleet matalan kynnyksen kokeiluja, joissa toimijatovat yhdessä löytäneet tapoja yhdistää taiteelliset esitykset, paikalliset elämykset ja palvelut – ja samalla kehittää uusia markkinointikonsepteja, joita voidaan hyödyntää myös sesongin
ulkopuolella.

Kattilakosken kulttuuriosuuskunta – yhteistyön moottori
Luova Triangeli -hankkeen pilottien toteutuksessa ja fasilitoinnissa keskeisessä roolissa oli Kattilakosken kulttuuriosuuskunta, joka toimi hankkeen osatoteuttajana yhdessä Oulun Yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin, Oulun kulttuurisäätiön ja NIHAK ry:n kanssa. Osuuskunta toi mukanaan elävää maaseutukulttuuria ja pitkän linjan kokemusta residenssi- ja tapahtumatoiminnasta, minkä ansiosta pilotit ovat saaneet vahvaa käytännön jalansijaa myös harvaan asutuilla alueilla. Kattilakosken kulttuuriosuuskunta on tunnettu aktiivisesta roolistaan kulttuuritoiminnan  ¨mahdollistajana Kärsämäellä, esimerkiksi ylläpitämällä taiteilijaresidenssiä, tuottamalla vuosittaisia kulttuuritapahtumia ja rakentamalla tiloja, joissa taide ja yhteisöllisyys kohtaavat. Tämä
kulttuurinen perusta on antanut pilotoinneille vahvan kontekstin ja osoittanut, miten paikallisyhteisön osaamista ja verkostoitumista voidaan hyödyntää alueellisen kehityksen moottorina.

Miksi pilotit ovat tärkeitä?
Pilotit eivät ole vain yksittäisiä kokeiluja, vaan näytteenanto siitä, miten kulttuurimatkailun ekosysteemi voi toimia maaseudulla laajemminkin. Niiden avulla on muodostunut arvokasta tietoa siitä, miten palvelut voidaan muotoilla niin, että ne palvelevat sekä paikallisia asukkaita että matkailijoita, ja miten kulttuurielämyksiä voidaan tarjota myös perinteisten sesonkien ulkopuolella. Luova Triangeli -pilotit tarjosivat työkalupakin, jonka avulla koko maakunnan toimijat pystyivät nlähtemään kehittämään yhteisiä kulttuurimatkailutuotteita ja -elämyksiä. Tämä on askel kohti ympärivuotista kulttuurimatkailua, jossa luova työ ja paikallinen identiteetti tukevat toisiaan ja luovat uutta elinvoimamahdollisuusksia alueelle.

Kirjoittaja Risto Mäkeläinen on Kattilakosken Kulttuuriosuuskunnan toiminnanjohtaja.

Tuoretta tietoa opetukseen ja neuvontaan – mutta miten?

Käsi ylös, jos tunnistat tilanteen

Hanketiimi pusertaa hankkeen loppumetreillä julkaisun, jonne projektin oivallukset on kirkastettu. Lisäksi järjestetään webinaari, jossa tuloksista kerrotaan kaikelle kansalle. Homma hoidettu, mutta miten opettajat ja neuvojat löytävät tiedon ääreen?

Maatalousalan opettaja valmistelee kurssin sisältöjä hiki hatussa. Mikä uusimmassa tiedossa on olennaista ja sovellettavissa käytäntöön? Miten uusin tutkittu tieto suhteutuu olemassa olevaan ymmärrykseen ja mistä tiedon löytää? Samaa pohtii myös neuvoja, joka miettii millä tarkkuudella innovaatioista kannattaa kertoa viljelijälle. Vaikka molemmilla ammattilaisilla innostusta riittää, aikaa on rajallisesti kiinnostavien tutkimustulosten kääntämiseen opetuksen tai neuvonnan kielelle.

Yhteistä tavoitetta kohti

Hanketiimin, opettajien ja neuvojien päämäärä on samansuuntainen: he haluavat maatalouden kehittyvän entistä paremmaksi ja edistää alan kannattavuutta. Tiedon siirtyminen hankkeista neuvontaan ja opetuksen käyttöön ei ole aukotonta. Tieto selvitystarpeista ei aina myöskään siirry käytännön osaajilta tiedontuottajille.

Tuoretta tietoa opetukseen ja neuvontaan -työpaja kokosi puolensataa osallistujaa pohtimaan tiedon siirtymisen pullonkauloja ja ratkaisuja Maataloustieteen päivien aattona 7.1.2026 järjestettyyn tapahtumaan. Työpajaan osallistui opettajia, neuvojia, tiedontuottajia ja viestijöitä.

Työpajassa pohdittiin seuraavia kysymyksiä:
• Millaiset materiaalit toimivat opetuksessa ja neuvonnassa?
• Millaiset yhteistyötavat palvelevat parhaiten tiedon tuottajien, opettajien ja neuvojien tiedonvaihtoa?
• Millaiset toimintatavat hankkeiden, opetuksen ja neuvonnan välillä parantavat tiedonvaihtoa?
• Millainen hankeviestintä tavoittaa parhaiten?

Työpajatilan täytti innostunut porina, kun osallistujat pohtivat kinkkisiä kysymyksiä ja jakoivat hyviä käytäntöjä toisilleen.

Työpajan keskeiset oivallukset olivat:

Luotettavaa ja jäsenneltyä tietoa
• Huolehdi materiaalisi luotettavuudesta ja ajantasaisuudesta.
• Tietoa tarvitaan tiedonportaiden eri tasoilta: toiset kaipaavat herättelevää aineistoa ennen perustietoon tutustumista. Älä unohda syventävän ammattilaistiedon käyttäjiä.
• Tiedon pirstaleisuus on ongelma. Asiantuntijoiden kirjoittamia katsausartikkeleita, joissa yksittäiset hanketulokset yhdistetään kokonaisuuksiksi, tarvitaan.

Huomio tiedon vastaanottajaan
• Pohdi kohderyhmän tarpeita aineistoja valmistellessasi. Merkitse kohderyhmä julkaisuun.
• Huomioi erilaiset oppimistyylit. Toinen oppii tekemällä, toiselle luontaisin keino oppia voi olla kuuntelu tai näkeminen.
• Taitoja on tärkeää harjoitella myös käytännössä. Tiedeleirikoulussa ja opetusmaatiloilla oppivat niin tiedon tuottajat kuin opiskelijat.

Tiedonvaihdosta yhteiseen tiedon tuottamiseen
• Hanketiimi kannattaa koota siten, että mukana on tiedon tuottajia, opettajia ja neuvojia. Näin vuoropuhelu lisääntyy ja erilaiset tarpeet tulevat paremmin kuuluiksi.
• Kasvokkain tapaamiset ovat tärkeitä: pellonpiennarpäivillä ja muissa kohtaamisissa keskustellessa asiat usein selkiytyvät.
• Työkiertoon osallistuminen auttaa näkemään asioita uusista näkökulmista.

Vinkit viestintään
• Tiivistä, panosta kielen selkeyteen ja aineistojen saavutettavuuteen. Lisäksi on tärkeää, että hakukoneet löytävät materiaalit.
• Perinteisen tekstin lisäksi muista myös blogit, videot, podcastit, havainnolliset kuvat ja muut tavat kertoa asiasta.
• Uutiskirjeet ja lyhyet tietoiskut toimivat viestinnässä. Webinaareista kannattaa tehdä tallenne.
• Järjestä tapahtumia ja työpajoja, joissa kerrot hankkeestasi. Kohtaamiset ovat tärkeitä.
• Varaa viestintään resursseja: osaajia, aikaa ja rahaa. Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin.

Älä piilota oivalluksia – hyödynnä Maaseutuverkoston ja AgriHubin mahdollisuudet
• Ole aktiivinen verkostoissa.
• Hyödynnä olemassa olevia aineistopankkeja. Lisää julkaisusi Maaseutuverkoston ja AgriHubin tietopankkiin ja hyödynnä tietopankkia sekä koko muuta verkostoalustaa etsiessäsi tietoa.
• Työpajan osallistujat kaipasivat lisätietoa esimerkiksi vastuullisuusraportoinnista, huoltovarmuudesta ja kotimaisten tuotantopanosten lisäämisestä. Myös Suomen ruokaturvallisuus ja viljelijöiden riittävyys tulevaisuudessa mietityttävät.

Näiden oivallusten lisäksi työpajan post it -lapuilta löytyi monta muuta käytännössä testattua vinkkiä. Eräs työpajan osallistuja totesi palautteessaan, että vaikka olisi ollut mukava nukkua pidempään, kannatti työpajaan osallistua.

Lämmin kiitos työpajan osallistujille ja järjestelyissä mukana olleille hankkeille: Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään (ARMAS), LuomuOPE, Maatila yhteisenä työpaikkana – hyvät käytännöt eri ammattiryhmien työturvallisuuden ja työn sujuvuuden edistämisessä, Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla (HYÖTY), Priodiversity LIFE, Tarhamehiläisten tuottama pölytys osana huoltovarmuutta (MehiVarma) sekä Vuokrapellot kuntoon.

Viedään työpajan oivallukset käytäntöön ja kehitetään yhdessä entistä ehompia tapoja tuottaa tietoa yhdessä.

Blogin kirjoittivat Maaseutuverkoston Salla Ruuska ja AgriHubin Susanna Lahnamäki-Kivelä

Taiteilijaresidenssitoiminta Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa

Pohjois‑Pohjanmaan ja Kainuun residenssikenttä on yhtä aikaa elinvoimainen ja haavoittuva: toimijoita ja vahvoja verkostoja on paljon ja toimintaympäristö inspiroi, mutta rahoituksen epävarmuus ja henkilöriippuvuus heikentävät pitkäjänteisyyttä. Siksi nyt on oikea hetki vahvistaa koordinaatiota, pysyvyyttä ja yhteistyötä, jotta residenssit tukevat entistä näkyvämmin maaseudun elinvoimaa, yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä myös suurten kaupunkien ulkopuolella. Alueella toimii arviolta viisitoista aktiivista residenssiä, ja vähintään viidessä paikassa valmistellaan uutta toimintaa.

Paikalliset vahvuudet ja konkreettiset mahdollisuudet

Alueen taiteilijaresidenssien vahvuudet ovat paikallisia ja konkreettisia. Sitoutunut henkilöstö, juurtuneet yhteisöverkostot ja monipuoliset tilat mahdollistavat useissa residensseissä sekä keskittyneen työskentelyn että yleisökohtaamiset. Haasteet taas ovat rakenteellisia: rahoitus on sirpaleista ja usein hankepohjaista, toiminta nojaa liikaa avainhenkilöihin, osassa kohteita tilat vaativat korjaamista ja arki kuormittaa koordinaattoreita byrokratialla enemmän kuin vaikuttavuuden kannalta olisi toivottavaa. Kun tähän lisätään saavutettavuuden pulmat ja ajoittainen vaikeus tavoittaa paikallinen yleisö, ymmärtää, miksi koordinaation ja pysyvyyden vahvistaminen nousee luonnolliseksi seuraavaksi askeleeksi.

Northern AiR -verkoston merkitys
Alueen residenssien Northern AiR ‑verkosto syntyi vuonna 2021 Oulu2026‑valmistelujen ja KRIPA‑hankkeen työpajojen jatkumona juuri tämänkaltaista yhteistyötä varten. Sen idea on yksinkertainen, eli tavoitteena on koota toimijat saman sateenvarjon alle, jakaa resursseja, vahvistaa näkyvyyttä ja synnyttää säännöllisiä kumppanuuksia kuntien, oppilaitosten, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Kokemus kuitenkin osoittaa, että ilman pysyvää resursointia verkoston energia hiipuu, vaikka tahtotila olisi vahva. Siksi pitkäjänteinen koordinaatio olisi seuraava välttämätön askel.
Kytkös EU:n maaseuturahoituksen tavoitteisiin
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun taiteilijaresidenssien kehittäminen kytkeytyy suoraan EU:n maaseuturahoituksen tavoitteisiin: elinvoiman kasvattamiseen, palvelujen saavutettavuuteen ja yrittäjyyden edellytyksiin maaseutualueilla. Kun yhteistyö ja vaikuttavuuden seuranta rakennetaan yhdessä, residenssit tukevat paikallistaloutta ja samalla vahvistavat kansainvälisyyttä ja kestävää näkyvyyttä koko maakuntaan. Tästä syntyy askelmerkit 2030‑luvun kestävälle, verkottuneelle ja kansainväliselle taiteilijaresidenssikentälle.

 

Viljelijöille parempia tapoja hallita ja hyödyntää oman tuotantonsa dataa

Suomi on liittymässä perustajajäsenenä eurooppalaiseen maatalous- ja elintarvikesektorin digitaali-infrastruktuurikonsortioon, EDIC for Agri-Foodiin. Kuulostaa jännittävältä, mutta mikä se sellainen EDIC on? Juuret juontavat EU:n digitaalinen vuosikymmen 2030-ohjelmaan.   

Viljelijälle tämä ei aluksi juurikaan näy, mutta pitkällä aikavälillä hyödyt ovat suurempia. Raportointi automatisoituu, tiedot liikkuvat paremmin viranomaisten ja palveluiden välillä, tekoälyratkaisut voivat tukea päätöksentekoa ja eurooppalainen kilpailukyky vahvistuu. EDICin malli ei anna uutta pääsyä viljelijän dataan viranomaisille, vaan mahdollistaa sen, että viljelijä voi itse päättää, mihin ja miten hänen dataansa hyödynnetään. 

EDICiä voi ajatella demokraattisia periaatteita toteuttavana kansanvälisenä organisaationa tai yleishyödyllisenä yhdistyksenä. Se mahdollistaa yhteiset investoinnit, resurssien yhdistämisen ja skaalautuvien ratkaisujen kehittämisen. Tarkoituksena on esim. kotiuttaa EU:n digitaalisen kehityksen rahoitusta yhteisten eurooppalaisten tutkimus- ja infrastruktuurihankkeiden toteuttamiseksi. 

Teknisten kehittämisen lisäksi muutos on myös periaatteellinen: tarkoituksena on vähentää riippuvuutta globaaleista toimijoista ja heidän käyttöehdoistaan. Datan jakamisen lisäksi kiinnitämme huomioita myös datan omistajuuteen ja omistajan mahdollisuuksiin hallita itse dataansa ja siihen liittyviä suostumuksia. Näin EDICin toiminta lisää viljelijän mahdollisuuksia hyötyä täysimääräisesti omasta datastaan esimerkiksi tekoälyratkaisujen, automaation ja riskienhallinnan kautta. Myös elintarvikesektorin toimijat hyötyvät, kun viljelijöillä on turvallinen tapa jakaa tuotetun ruoan alkuperä- tai vastuullisuustietoja. 

Ensimmäinen konkreettinen askel on digitaalisen maatila-ID:n ja peltolohkopassin rakentaminen. Rakentamiseen saadaan rahoitusta Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta. Tarkoituksena on luoda eurooppalainen maatilojen tunnusjärjestelmä, joka yhdistää nykyiset kansalliset tunnukset. Tämä helpottaa rajat ylittävää tietojen käyttöä – mutta vain viljelijän suostumuksella ja EU:n tietosuojalainsäädäntöä noudattaen.  

Työ etenee vaiheittain. EDIC for Agri-Foodin toiminnan odotetaan alkavan 2026 alussa ja konsortion toimintaa vetää Ranska. Ensimmäinen kehitysvaihe 2026–2027 keskittyy perusinfrastruktuurin rakentamiseen ja pilottien käynnistämiseen. Vuosina 2028–2030 järjestelmien on tarkoitus olla laajasti käytössä ja osa koko EU:n yhteistä maatalouden data-avaruuden arkkitehtuuria. 

Suomelle perustajajäsenyys on strateginen etu. Se mahdollistaa, että suomalaiset vaikuttavat järjestelmien kehitykseen varhaisessa vaiheessa, jo ennen kuin EU-tason ratkaisut ovat valmiita. Pienelle maalle se on olennaista, sillä jos emme ole mukana, sopeudumme muiden ratkaisuihin myöhemmin. Suomessa kehityshanketta tulee koordinoimaan Luonnonvarakeskus yhdessä Ruokaviraston ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa. 

EDIC for Agri-Food on osa laajempaa eurooppalaista kehitystä, joka pyrkii turvaamaan maatalouden ja elintarvikesektorin datan, teknologian ja tulevaisuuden pysymisen eurooppalaisissa käsissä. Viljelijälle se tarkoittaa vähemmän byrokratiaa, parempia työkaluja ja ennen kaikkea vahvempaa oikeutta omaan dataansa. 

Kuukauden maaseutukasvo: Johanna Varjonen

Olen aloittanut Leader Varsin Hyvässä ja Leader I Samma Båt – Samassa Veneessä ry:ssä projektipäällikkönä VarMa-hankkeessa ja on ilo päästä esittäytymään. VarMa – Varaudumme älykkäästi maaseudulla -hanke kutsuu mukaan kehittämään paikallista turvallisuutta. Tavoitteenamme on auttaa kyliä laatimaan käytännönläheisiä varautumissuunnitelmia ja parantaa tiedonkulkua häiriötilanteissa.

Hanke on juuri aloittanut ympäri Varsinais-Suomea, Raumalla ja Uudellamaalla. Pienillä teoilla voimme varmistaa turvallisuuden, jos sähköt katkeavat tai myrsky eristää kylän muusta maailmasta. Maaseudulla varautuminen on parhaimmillaan naapuriapua ja yhteistyötä! Tällä hetkellä tapaan 14 kunnan alueella olevia toimijoita ja kehitämme yhdessä projektiryhmän kanssa työkaluja ja tukea varautumiseen.

Elävöitän itse maaseutua myös omalla yritystoiminnallani, Houkuttelussa houkutellaan osaaminen esille. Innostun erityisesti urarohkeuttamisesta! VarMa-hankkeen parissa olenkin päässyt pohtimaan myös oman yritykseni varautumista, verkostoja ja sitä miten ja missä itse voin olla avuksi. Varautumisessa olennaista on henkinen kriisinkestävyys, toivo ja tulevaisuus selviämistaitojen lisäksi.

Vaikka työpäiväni hankkeessa täyttyvätkin verkostoitumisesta ja kehittämisestä, alkaa varsinainen ”tosiurheilu” toimiston oven sulkeutuessa. Jos elämästä jaettaisiin pisteitä moniottelussa, vahvimmat lajini olisivat ehdottomasti logistiikka, henkinen valmennus ja kokkaus. ”Vapaa-aikani” kuluu pitkälti vauhdikkaassa kuskaus-kannustus-kustantaja-roolissa puolisoni kanssa jalkapallokenttien laidalla ja jäähalleissa.

Kun en ole jännittämässä pelikellon raksutusta, vaihdan vapaalle Wirmon Marttojen joukossa. Marttailussa keskitytään olennaiseen eli hyvään seuraan ja käytännön taitoihin. Minut tunnetaan korumestarina ja viininmaistattajana, aiemmassa työssäni monopolissa työpäiväni alkoi joka aamu Helsingissä 20 eri alkoholituotteen maistelulla ja pisteytyksellä.

Järjestötoiminta ja mentorointi ovat minulle tärkeitä tapoja antaa takaisin yhteisölle, oli kyse sitten ammatillisesta tuesta tai arjen vinkeistä. Tasapainoa vauhdikkaaseen urheilun ja järjestötyön täytteiseen arkeen tuovat käsityöt. Sormeni syyhyävät jatkuvasti uuden äärelle ja unelmana onkin tällä hetkellä oman ryijyn ompelu, kuvituksena olisi kotipihalla kasvavat ja kasvatettavat marjat, hedelmät, vihannekset, kasvikset ja sienet.

Tervetuloa seuraamaan VarMa-hanketta!

Hankerekisteri: Varaudumme älykkäästi maaseudulla

Johanna Varjonen

etunimi.sukunimi@varsinhyva.fi

etunimi.sukunimi@sameboat.fi

Pärjäisitkö sinä 72 tuntia omin avuin?

Onko teillä kotivara kunnossa?

7.2. vietetään valtakunnallista varautumispäivää ja tänä vuonna varautumispäivän teemana on varautumistaidot. Teema nostaa esiin sen, että varautuminen ei ole vain tarvikkeita ja kotivaraa, vaan myös osaamista, jota voi ja kannattaakin harjoitella etukäteen. Miten sitä vuosi sitten ostettua retkikeitintä käytettiinkään ja miten kotona pysytään lämpimänä, jos lämmitys ja sähkö katkeavat, tai mistä saa luotettavaa tietoa häiriötilanteessa, kun netti ei toimi? Lue lisää varautumisesta Spekin sivuilta.

Varautumiseen liittyen olemme Vaasan kaupungilla käynnistäneet Kyläturvallisuus Kyrönmaalla -hankkeen.
Vahvistamme Vähänkyrön ja Laihian alueella kylien valmiuksia liittyen arjen häiriöihin ja kriiseihin sekä lisäämme yhteisöllisyyttä, turvallisuuden tunnetta ja omatoimista varautumista.
”Järjestämme koulutuksia ja harjoituksia paikallisille sekä tarjoamme käytännön ohjeita ja työkaluja kylätasolle ja viranomaisten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tavoitteena on juurruttaa turvallisuustyö osaksi kylien arkea”, kertoo projektikoordinaattori Henna Nyrhinen.
Hankkeeseen liittyen alueen asukkaille ja paikallisille toimijoille on tuotettu kyläturvallisuuskysely, jonka avulla saadaan kartoitettua kylien asukkaiden kehittämistarpeita. Kysely antaa arvokasta tietoa siitä, miten turvallisuus koetaan kylissä ja mitä asioita asukkaat haluavat kehitettävän.
Kyläturvallisuus Kyrönmaalla on kehittämishanke, jonka tavoitteena on vahvistaa kylien turvallisuutta arjessa ja poikkeustilanteissa. Hankkeessa rakennetaan yhdessä kyläläisten ja paikallisten toimijoiden kanssa toimintamalleja, jotka lisäävät osaamista, varautumista ja yhteisöllisyyttä. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta YHYRES Leader -ryhmältä.

 

Leader-tuki auttaa kyliä varautumisessa

Satakunnassa Leader Satasillan alueella kylät ovat ryhtyneet ahkerasti huolehtimaan varautumisesta. Leader-rahalla käynnistetyissä pienhankkeissa kyliin on hankittu defibrillaattoreilta, soppatykkejä, aggregaatteja, kyläradioita, matkasänkyjä ja jos vaikka mitä muuta. Kyläyhteisöt ovat laatineet myös varautumissuunnitelmia.

Kylien varautumista ei pidä väheksyä. Niillä on iso rooli asukkaiden kokonaisturvallisuuden kannalta. Kylissä on elämää, ihmisten perään katsotaan ja asukkaiden hyvinvoinnista huolehditaan.

Viime vuosina luonto on osoittanut voimansa, kun tuhoisia myrskyjä ja tulvia on osunut myös Satakuntaan. Kun sähkökatko on kestänyt päiväkausia, kylätalolta löytyvä varavirta helpottaa asukkaiden arkea.

7. helmikuuta vietetään valtakunnallista varautumispäivää. Se muistuttaa suomalaisia oman kotitalouden varautumisen tärkeydestä häiriötilanteita varten. Teemapäivä kannustaa konkreettisiin tekoihin, kuten varaamaan juomavettä, ruokaa, lääkkeitä ja tarvikkeita vähintään 72 tunnin eli kolmen vuorokauden omatoimiseen selviytymiseen. Teemapäivää organisoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö.

Jos omassa kylässäsi kytee ideoita yhteisölliseen varautumiseen, kannattaa selvittää, voisiko paikallisen Leader-ryhmän kautta saada EU:n maaseuturahoituksen tuen ideaan. Lisäksi Suomen Kylät lanseeraa 26.2. Kylävara-konseptin eli yhteisöllisen varautumisen työkalupakin. Se tarjoaa tietoa ja käytännön ohjeita kylien varautumis- ja turvallisuustyön tueksi.

Lue lisää: