Agritechnica 2025 – Digitalisaatio ja autonomia valtaavat maatalouden

Vuoden 2025 Agritechnicassa kävi noin 480 000 vierasta 171 maasta. Näytteilleasettajia oli lähes 2 900. Näyttelyssä esiteltiin miten digitalisaatio, autonomia, tekoälyn edistyneet teknologiat ja robotiikka on integroitu maatalouden prosesseihin tehokkuuden parantamiseksi. Vertaistekno -hankeen tekijät pääsivät tutustumaan uutuuksiin ja alan trendeihin näyttelyssä.

 

Autonomia oli vahvasti näkyvillä osastoilla, mutta ratkaisutavat vaihtelivat valmistajien välillä. Myös sähkövoimansiirrosta ja akkuteknologian kehityksestä oli esillä useita prototyyppejä ja konsepteja. Havainnoista kerättiin autonomia– ja sähkövoima -tietokortit, joissa esitellään havainnot näyttelystä. Niihin pääset linkeistä.

 

Teknologian kehitys tuo uusia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Laitteiden ja ohjelmistojen hinnat ovat merkittäviä, ja niiden hyötyjen on oltava taloudellisesti mitattavissa. Käyttäjäkoulutus on välttämätöntä, jotta investoinnit tuottavat tulosta. Digitaalisuus ja automaatio ovat selvästi tulevaisuuden suunta, ja viljelijöiden kannattaa tarkkailla kehitystä aktiivisesti.

 

Agritechnica säilytti asemansa maailman johtavana maatalouskonemessuna ja suomalaisten yrittäjien on hyvä seurata näyttelyn antia jatkossakin.

 Agritechnica 2025

 

Messuilla konemallistot ovat laajasti näytillä ja viljelijät pääsevät keskustelemaan valmistajien ydinryhmien kanssa laitteista kasvokkain. Myös suomalaisia esittelijöitä ja näytteilleasettajia oli messuilla lukuisia. Asiakkaiden lisäksi he tapaavat tapahtumassa jälleenmyyjiä, komponenttivalmistajia ja kolleegoita ympäri maailmaa. Varaosa- ja huoltotarvikkeita oli tänä vuonna laajemmin esillä.

 

Alan haastava taloudellinen tilalle oli aistittavissa messuilla. Myyjät olivat erittäin aktiivisia ja keräsivät herkästi kiinnostuneiden yhteystietoja. Kahtena näyttelypäivänä ei tälläkään kertaa ehtinyt nähdä kaikkea kiinnostavaa. Toisaalta väkipaljouteen tottumattoman näyttelykiintiö ja asioiden omaksuminen tuli täyteen kahdessa päivässä. Siispä etukäteen tehty tarjonnan kartoitus ja uutuuslistojen läpiselailu on tärkeää onnistuneelle messumatkalle. Väkipaljoutta karttavalle on edelleen suositeltavaa valita ennakkopäivät, vaikka liput ovatkin kalliimpia. Ensimmäinen lehdistö- ja urakoitsijapäivä ei ainakaan tänä vuonna vaatinut mediakontakteja, joten jatkossa kyseinenkin päivä on hyvä vaihtoehto pohjoisesta matkaavalle.

 

Kansainvälisien trendien seuraaminen on edellytys pysyä kehityksessä mukana. Silloin on mahdollista poimia uudet tehokkaat ratkaisut omaan toimintaan. Ja jos investointitarpeita ei hetkellisesti olisikaan, uuden omaksuminen ja verkostoituminen omalla alalla antaa vähintään uutta energiaa arkiseen työhön.

 

Euroopan unionin osarahoittama

Teksti: Teemu Kangas ja Essi Saarinen Kpedu

Onko aika kypsä yhdistää maatalouden tutkimus, kehitys ja neuvontapalvelut?

Usein puhutaan, että tutkimus, kehitys ja neuvontapalvelumme ovat liian siiloutuneita verrattuna tiettyihin edistyksellisiin maatalousmaihin, joihin Suomea haluamme vertailla, esimerkiksi verrattuna Tanskaan ja Irlantiin. Nyt viisi vuotta toiminut AgriHubi-verkosto on ollut askel oikeaan suuntaan vähentämään tätä siiloutumista.

Selvitysmies Reijo Karhinen oli tästä huolissaan jo vuonna 2019 selvityksessään ”Uusi alku- maatalous on myös tulevaisuuden elinkeino”. Siinä hän ehdotti, että ”Luonnonvarakeskuksen  yhteyteen perustetaan maatilayrittäjyyden osaamis- ja palvelukeskus, johon kootaan kokonaisvaltainen osaaminen maatilayritysten johtamisen ja kehittämisen tueksi.”

Tavoitteeksi Karhinen esitti, että keskus on toimisi sillanrakentajan tutkimuksen, neuvonnan ja käytännön maatalouden välillä. Tutkimuksen ja neuvonnan lisäksi keskuksen on osallistuttava alan AMK – ja muun tason koulutukseen sekä sen kehittämiseen.

Tarve on vieläkin yhtä ajankohtainen, ja tätä varten AgriHubi on perustettu. On tärkeää, että on alan yhteinen taho, joka keskittyy juuri tiedon jakamiseen ja toimii siltana tuottajien ja tutkimuksen välillä sekä läheisessä yhteistyössä paikallisten neuvojien ja neuvontakeskusten kanssa.

Näin toimii esimerkiksi tanskalainen SEGES, joka on erikoistunut juuri tiedon jalkauttamiseen ja levittämiseen suoraan neuvojille ja tuottajille. Tärkeimmäksi tehtäväksi SEGES määrittää juuri neuvojien ajan tasalla pitämisen uusista tutkimustuloksista hyödyntämällä kehitettyjä tietokantoja tehokkaasti, mutta myös kyvyn nähdä uusia haasteita ja käydä niistä dialogia yliopiston tutkijoiden kanssa ja näin ohjata tutkimusta niin että se palvelee tuottajia mahdollisimman hyvin.

Meillä Suomessa tehdään paljon hyviä selvityksiä ja toimenpide-ehdotuksia, joihin mainittujen tahojen pitäisi yhdessä tarttua ja laittaa niitä paljon rivakammin toimeen. Esimerkiksi Karhisen selvityksen toimenpide-ehdotuksen osalta on vielä tekemistä – toimijat AgriHubissa ovat itsenäisiä organisaatiota ja on välillä epäselvää, kenen vastuulla minkäkin asian edistäminen on.

Kyse on monta kertaa myös resursseista toimia yhteisen verkoston eteen. AgriHubi tarjoaa hyvän alustan tavanomaiselle tiedonvaihdon yhteistyölle, mutta uusia toimintamalleja pitää myös uskaltaa kehittää.  Tässä tietenkin myös maataloushallinnolla, maa- ja metsätalousministeriöllä  on tärkeä rooli  alan yhteistyön edistäjänä ja rahoittajana käyttää porkkanoita, joilla saadaan eri toimijat yhteen.

Opit eri EU-maiden AKIS  (Agricultural Knowledge and Innovation Systems) osaamis- ja innovaatioverkostojen toiminnasta Suomen kannalta on arvioitu tuoreessa selvityksessä. Siinä todetaankin, että opit meidän järjestelmämme kehittämiseksi ovat etenkin seuraavat: tarve pitkäjänteiselle koordinaatiolle ja selkeä vastuunjako, neuvojien jatkuva osaamisen kehittäminen ja laadunvalvonta, käytännönläheinen tiedonvälitys ja soveltamiskeskukset, digitalisaation hyödyntäminen ja yhtenäinen tietojärjestelmä. Näihin kehittämistarpeisiin on helppo yhtyä.

Rikard Korkman
asiamies, SLC

Maatilojen neuvontapalveluilla on suuri merkitys osaamisen ylläpitämisessä ja uuden tiedon viemisessä käytäntöön

Hakeutuessaan neuvojaksi maatilojen neuvontapalveluihin neuvoja sitoutuu toimimaan osana AKIS-järjestelmää. AKIS-toiminnan (Agricultural Knowledge and Innovation System) perimmäisenä tarkoituksena on maatalouden ja maaseudun tiedon liikkumisen ja innovaatioiden edistäminen.

Neuvojilla on tässä työssä keskeinen rooli, sillä erityisesti juuri he toimivat tiedon ja taidon välittäjinä maatilojen ja muiden sidosryhmien välillä. Heillä on usein myös paras tietämys oman toimialueensa ja erikoisosaamisensa sen hetkisestä kokonaiskuvasta sekä lähitulevaisuuden kehityssuunnista. Juuri sen vuoksi AKIS-toiminnalla ja neuvontakorvauksella korvattavalla neuvonnalla on vahva kytkös. Näin mahdollistetaan paremmin uuden tiedon ja innovaatioiden jalkauttaminen tilatasolla ilman, että tiedonhankinnan taloudellinen kustannus nousee maatilalla suureksi.

Ja tämä on jo näkynyt käytännössä. Esimerkiksi ohjeistusta innovointiin ja digitaalisen teknologian käyttöön on annettu jo yli 8 300 neuvontatapahtuman yhteydessä. Nykyaikaiseen maatalousteknologiaan, tuotekehitykseen ja yritystoiminnan kehittämiseen sekä innovatiiviseen maataloustoiminnan käynnistämiseen on neuvontaa annettu yhteensä jo lähes 400 kertaa.

AKIS-toiminta asettaa kuitenkin niin neuvojille kuin heidän taustaorganisaatioilleen myös painetta oman osaamisen ylläpitoon ja jatkuvaan kehittämiseen. Erityisesti se korostuu näinä aikoina, kun niin drooniteknologia kuin tekoälykin ovat tuoneet oman mausteensa myös maataloussektorille ja niihin nojaava teknologia kehittyy hurjaa vauhtia.

Eikä siinä vielä kaikki. Tiedon ja tietämyksen lisäksi korostuu myös kyky välittää tietoa siten, että viesti on samalla sekä ymmärrettävä että riittävän tarkka ja yksilöllinen. Tämä on tärkeää, jotta neuvonnan saaja voi saada neuvonnasta parhaalla mahdollisella tavalla irti sen tiedon mitä on hakenut ja mieluiten vielä niin, että se pysyvällä tavalla kehittää myös neuvonnan saajan tietotaitoa ja osaamista.

Neuvojilla onkin siis suuri rooli AKIS-järjestelmässä. Neuvojilla on vastuullinen taakka kannettavana, jotta AKIS-toiminta onnistuu alussa mainitun perimmäisen tarkoituksensa toteuttamisessa, eli maatalouden ja maaseudun tiedon liikkumisen ja innovaatioiden edistämisessä. Jotta neuvojat tässä vaativassa tehtävässä onnistuvat parhaansa mukaan, tulee kuitenkin taustaorganisaatioiden ja muiden sidosryhmien pitää huoli siitä, että heillä on paras mahdollinen perusta tämän taakan kantamiseen. Neuvoja on kuin Atlas, joka kannattelee AKIS-palloa, ja meidän muiden toimijoiden tehtävä on huolehtia, että hartiat ovat tehtävään riittävän leveät.

Rattoisaa joulunaikaa ja menestystä uudelle vuodelle 2026!

KoneAgriassa arvokkaita kohtaamisia ja inspiraatiota!

Olimme mukana KoneAgrian Innovaatiotorilla Carbon Action -pisteellä, missä jaoimme maaperän kasvukunnon ja luonnon monimuotoisuuden ilosanomaa. Innovaatiotori on yhteismessuosasto, joka kokoaa yhteen maatalouden uusimpia ratkaisuja. Tänä vuonna Maaseutuverkostoyksikkö toteutti Innovaatiotorin yhteistyössä AgriHubin ja Työtehoseuran Vertaistekno-hankkeen kanssa.

Baltic Sea Action Groupin ja Ilmatieteen laitoksen perustama Carbon Action tukee viljelijöitä uudistavan maatalouden polulla, jossa päämääränä on maaperän hyvän kasvukunnon myötä parempi viljelyn kannattavuus, satovarmuus ja ympäristön tila.

Yhteismessuosasto toimi hyvin uusien ratkaisujen esittelypaikkana viljelijöille. Osastolla kävi paljon ihmisiä ja tavoitimme myös paljon uusia tuttavuuksia, Innovaatiotorin muu toiminta, kuten opastetut kierrokset ja lava ohjelma toivat myös lisää uusia ihmisiä meidän pisteellemme. Erityisesti lavaohjelma tarjosi hyvän mahdollisuuden tavoittaa suurempaa yleisöä. Carbon Action -viljelijä Jari Eerola sekä BSAG:n projketipäällikkö Anne Antman osallistuivat paneeliin, jossa pohdittiin maan kasvukunnon parantamista uusien työkalujen avulla.

BSAG:n pisteellä oli esillä syyskuussa lanseerattu Uudistaja – maatilan kehitystyökalu, joka herätti paljon kiinnostusta messu vieraissa. Viljelijät pohtivat, miten Uudistajaa voi käyttää omassa arjessaan niin, että se tukee konkreettisesti tilan toimintaa. Samalla nousi esiin mahdollisuus käyttää Uudistajaa erilaisissa koulutuksissa ja oppilaitoksissa. Jaoimme myös BSAG:n tuottamia oppaita maatilan kehityksen tueksi. Erityisesti tuore Maan kasvukunto -julkaisu herätti paljon kiinnostusta. Julkaisu kokoaa yhteen tutkittua tietoa ja käytännön menetelmiä maan kasvukunnon parantamiseen.

Keskeinen teema peltojen kasvukunnon parantamisessa on vuokrapeltojen tilanne, jota pyrimme työllämme parantamaan. Olemme käyneet matkan varrella monia arvokkaita keskusteluja sekä viljelijöiden että maanomistajien kanssa. Innovaatiotorilla tavoitimme myös heitä, jotka eivät aiemmin ole olleet tekemisissä toimintamme kanssa. Saamamme palaute oli erityisen tärkeää. Yhteinen halu vahvistaa vuokraviljelijöiden ja maanomistajien välistä yhteistyötä nousi toistuvasti esiin, ja pohdimme yhdessä keinoja, joilla aiheesta voisi viestiä heille nykyistä paremmin. Tätä kehitystyötä tukee osaltaan Vuokrapellot kuntoon -hanke.

BSAG toimii maatalouden lisäksi metsätalouden vesistövaikutusten parissa. Metsätiimi oli mukana messuilla ja tavoitti paljon vesistökysymyksistä kiinnostuneita metsäalan tekijöitä. Vuonna 2025 käynnistynyt KOPPI-hanke, jossa vesistöystävällisiä toimintatapoja tuodaan koneenkuljettajien arkeen, herätti paljon keskustelua. Esille nousi erityisesti se, että vesiensuojelu metsätaloudessa on koko ketjun yhteinen vastuu. Kuljettajien vaikutusmahdollisuudet maastossa ovat rajalliset, jos vesiensuojelua ei ole mahdollistettu muualla toimintaketjussa jo ennen varsinaisia hakkuita. Myös metsäsuunnittelijoille suunnattu Vesiosaajat-hanke sekä Saaristomeren valuma-alueelle kohdistuva Metsistä merelle-hanke olivat esillä KoneAgriassa.

Uusia sovelluksia kehitteillä

Kiinnostusta herätti yhteistyökumppanillamme HAMKissa PUNURMIO-hankkeessa kehitteillä oleva automaattinen menetelmä nurmisadon määrän arviontiin ja ennustamiseen. Projektissa kehitetään sovellusta ja menetelmää, jossa viljelijä voi FarmerApp sovelluksessa valokuvaamalla nurmikasvustoja saada koneoppimiseen perustuvan mallin kautta ennusteen nurmisadon määrästä ja sen kehityksestä. Toinen mainittava erityisen kiinnostavana hankkeena ja uutena tuttavuutena oli Peltomappi -hanke, jossa kehitettävä sovellus kuulosti lupaavalta työkalulta pellon salaojituksen laskuaukkojen kartoittamiseen ja niiden toimivuuden seuraamiseen.

Oli hienoa nähdä, miten kehityshenkinen ja tulevaisuuteen katsova ilmapiiri messuilla vallitsi. Keskustelut viljelijöiden, asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kanssa vahvistivat käsitystä siitä, että maataloudessa on vahva halu kehittyä ja viedä alaa kohti kestävämpää tulevaisuutta. Innovaatiotori edisti verkostoitumista muiden toimijoiden kanssa ja saimme hyvän katsauksen siihen millaisia tekemistämme tukevia ja toisaalta täydentäviä innovaatioita on tekeillä.

Kosteikko-osaaminen kasvuun – hae mukaan kosteikkosuunnittelun koulutukseen 18.1.2026 mennessä!

Kosteikkosuunnittelun pilottikoulutus toteutetaan helmi-marraskuussa 2026

Kosteikko-osaaminen kasvuun -hanke järjestää osallistujille maksuttoman kosteikkosuunnittelun koulutuksen monimuotototeutuksena helmi-marraskuussa 2026. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Suomen riistakeskuksen ja SOTKA-kosteikot-hankkeen kanssa.

Kosteikkosuunnittelun koulutuksen monipuolinen sisältö valmisteltiin osaamistarvekartoituksen tulosten ja laajasti käytyjen yhteistyökeskustelujen pohjalta. Koulutuksen kokonaislaajuus on 190 tuntia, joka sisältää 135 tuntia etä- ja lähiopetusta, 10 tuntia muita yhteisiä osioita sekä 45 tuntia itsenäistä työskentelyä. Sisältö on jaettu kahdeksaan eri laajuiseen kokonaisuuteen:

  • Kosteikkokohteiden tavoitteet, sijainnin kartoittaminen ja valinta
  • Paikkatietoaineistojen ja -ohjelmistojen hyödyntäminen valuma-alue- ja kosteikkosuunnittelussa
  • Kosteikkokohteiden monipuoliset ympäristövaikutukset ja luonnonmukaiset vesienhallinnan keinot
  • Rahoitusmuodot ja tukiehdot, lupa-asiat, sidosryhmäyhteistyö
  • Kosteikkorakenteet ja tekninen suunnittelu (sis. hydrologiset mitoitukset ja kosteikon mitoittamisen)
  • Toteutus ja työmaaohjaus
  • Seuranta ja hoitotoimenpiteet (sis. tarvittavat korjaustoimenpiteet)
  • Yrittäjyys ja liiketoiminta

Koulutuksen hyväksytysti suorittaneet saavat todistuksen, jossa kuvataan koulutuksen sisällöt ja laajuus. Koulutuksen aikana kehitetään myös uutta kosteikkosuunnittelun osaamismerkistöä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on myöntää koulutuksen hyväksytysti suorittaneille todistuksen lisäksi osaamismerkki tai -merkkejä. Lisäksi pilotoidaan opintopisteyttämättömän koulutuksen tuoman osaamisen sisällyttämistä osaksi tutkinto-opintoja yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa.

Lisätietoja koulutuksen sisällöstä ja osaamistavoitteista, laajuudesta ja aikataulusta sekä kohderyhmistä ja opiskelijavalinnan perusteista löydät koulutuksen verkkosivulta. Hae mukaan koulutukseen 18.1.2026 mennessä hakulomakkeella (Webropol)!

Kosteikkourakoinnin koulutusta valmistellaan

Ensi vuonna toteutetaan myös kosteikkourakoinnin koulutus, josta julkaistaan lisätietoja alkuvuonna 2026. Sen valmistelussa pilotoidaan toimintamallia, jossa kosteikkourakoinnin palveluja tuottavat ja hankkivat toimijat määrittelevät yhdessä osaamistavoitteet ja suunnittelevat koulutuksen sisältöjä. Samalla kehitetään kosteikkourakoinnin osaamismerkistöä.

Mikä on osaamismerkki ja mihin sitä tarvitaan?

Digitaalinen osaamismerkki eli Open Badge on konkreettinen todiste merkin saajan osaamisesta. Se tarjoaa tavan tunnistaa ja tunnustaa osaamista sekä tehdä se näkyväksi. Osaamismerkkiä voidaan hyödyntää esimerkiksi tarjouskilpailutuksissa.

Turvemaiden ja kosteikkoalojen kestävän käytön osaamista kehitetään valtakunnallisessa yhteistyössä

Kosteikkosuunnittelun ja -urakoinnin koulutusten lisäksi turvemaiden ja kosteikkoalojen kestävän käytön osaamista kehitetään laajasti valtakunnallisessa Restoration Economy Shift -kokonaisuudessa. Kokonaisuudesta vastaavat Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusteri, TUKKA – Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin aktivointi- ja koordinaatiohanke ja Kosteikko-osaaminen kasvuun -hanke.

Koulutuksen kehittäjät kokoontuivat ensimmäisen kerran 22.8.2025 lähityöpajaan, joka sai osallistujilta erinomaisen palautteen. Seuraava tilaisuus järjestetään etäyhteydellä 5.2.2026 – tervetuloa mukaan Turvemaiden ja kosteikkoalojen kestävän käytön osaamisen kehittämisen työpajaan rakentamaan nopeasti kehittyvän ja kasvavan alan koulutustarjontaa!

Monipuolisia maankäyttömahdollisuuksia, monimuotoisuutta maatiloille, sidosryhmäyhteistyötä ja kokonaisvaltaista projektijohtamista

Syyskaudella järjestettiin useita tapahtumia yhteistyössä muiden EU:n osarahoittamien hankkeiden ja ELY-keskusten valtakunnallisen ilmastoyksikön kanssa. Monipuoliset turvemaat: Kestäviä ratkaisuja ja mahdollisuuksia maanomistajille -tapahtuma tarjosi eväitä turvemaiden vaihtoehtoisiin maankäyttömuotoihin 1.10.2025. Monipuoliset turvemaat: Kosteikot ja biohiili -tutustumisvierailu täydensi tapahtuman antia käytännönläheisillä kohdevierailuilla 2.10.2025. Tutustumisvierailun ensimmäisenä kohteena oli Kosteikko-osaaminen kasvuun -hankkeen pilottikosteikko, jonka rakentaminen dokumentoitiin tiedonlisäämistä ja -levitystä varten yhteistyössä kosteikon suunnitelleen ja työmaaohjauksesta vastaavan Kosteikkomaailman Juha Siekkisen sekä Joutsenkosken Luomutilan maa- ja metsätalousyrittäjä Kimmo Piipon kanssa. Kestäviä ratkaisuja ja mahdollisuuksia maanomistajille -tapahtuman esitysmateriaalit löydät tästä tietokortista ja tutustumisvierailun lisätiedot tapahtumasivulta.

Tapahtumatarjontaa jatkettiin 12.11.2025 Tekoja, tukea ja tulevaisuutta – Monimuotoisuutta maatiloille -tilaisuudella, jonka esitysmateriaalit ovat tässä tietokortissa. Marraskuun Ilmastokahveilla 18.11.2025 syvennyttiin sidosryhmäyhteistyöhön ja projektin johtamiseen kosteikkokohteissa: Vesienhoidon ylitarkastaja Elina Sorvalin (Pirkanmaan ELY-keskus) ja suunnittelija Holtti Hakosen (Suomen riistakeskus) esitysmateriaalit löydät tapahtumasivulta.

Lisätietoja:


Maaseuturahoituksella rannat kuntoon

Maisemanhoito

Kyläyhdistykset ovat hyödyntäneet investointirahoitusta yhteisten rantojen kunnostuksessa. Huhtaan kyläyhdistys kunnosti Entun lavan lammen rannan palvelemaan paremmin uimareita. Samalla poistettiin vesikasvillisuutta sekä ohjattiin ojavesiä lammen vedenlaadun parantamiseksi. Toinen lammen kunnostushanke toteutettiin Tammelassa, jossa Susikkaan kyläyhteisö ry:n kylätalon edustan lampi ruopattiin ja ranta maisemoitiin. Virkistyskäytön mahdollistamiseksi myös uimaranta sai uuden laiturin ja rantahiekan.

Kylän yhteisen uimarannan kunnostus voi alkaa myös ihan nollasta. Lehijärven Pelkolan kylän asukkaat halusivat kunnostaa ränsistyneen uimarannan ja ensitöikseen perustivat Pelkolan kyläyhdistyksen. Leader-rahoituksen hakemisen jälkeen he järjestivät rannan raivaus- ja siivoustalkoot yhteistyössä Hattulan nuorten remppaleiriläisten ja VIIVI-hankkeen kanssa, jonka jälkeen hankerahalla rakennettiin laituri, uimakoppi, veneenlaskupaikka, hiekkaranta kiveyksineen sekä grillipaikka. Tällaiset asukkaiden yhteiset projektit vahvistavat kylien yhteisöllisyyttä ja viihtyisyyttä.

Vesienhoito

Investointirahoitusta voi hakea oman lähijärven kunnostus- ja hoitotoimiin. Tammelan Oksjärvellä tyhjennettiin täyttynyt laskeutusallas lietteestä ja samalla rakennettiin talkoilla rankanippusuodattimia altaaseen. Myös Lopen Särkijärvellä on käynnissä laskeutusaltaan tyhjennys ja biohiilisuodattimen asennus. Hankkeessa myös korjataan vanha pohjapatosarja ja rakennetaan uusi lasketusallas pidättämään valuma-alueelta tulevaa kiintoainesta.

Rehevöityneen järven hoito on pitkäjänteistä työtä. Lintumaan- ja Kallijärven kyläyhdistys on jo vuosien ajan tehnyt käsivoimin niittoa hillitäkseen järvien umpeenkasvua. Lisäapua hoitotoimiin saatiin Leader-rahoituksena ja ensi kesänä järvillä toteutetaan koneellista niittoa ja pienimuotoista ruoppausta veden vaihtuvuuden parantamiseksi.

Vieraslajit

Kanta-Hämeen vesillä mm. vieraslaji isosorsimo vaikeuttaa virkistyskäyttöä ja syrjäyttää alkuperäistä rantakasvillisuutta. Hämeen ELY-keskus rahoitti Katumajärven suojeluyhdistyksen ja Matkolammen suojeluyhdistyksen yhteishanketta, jossa poistettiin koneellisesti isosorsimokasvustoja molemmilta järviltä. Suurimmat poistokohteet sijaitsivat järviin tulevien ojien suissa sekä uimarantojen läheisyydessä. Myös kitkentätalkoot ovat tärkeä osa isosorsimon torjuntaa etenkin sellaisilla järvillä, jonne kasvi on vasta levinnyt. Talkootyö luetaan osaksi hankkeen omarahoitusosuutta.

Lisätietoa rahoituksesta

Täältä löydät apua ja vinkkejä Maaseuturahaston investointihankkeiden hakemiseen: https://maaseutu.fi/kehittajalle/ymparisto-ja-ilmasto/ Tukea hankkeiden ideointiin ja hakemuksen täyttöön saat myös VIIVI-hankkeelta: https://www.vanajavesi.fi/tietoa-meista/hankkeet/vauhtia-vesistoinvestointeihin/

Pidetään yhdessä huolta vesistämme!

VIIVI-hankkeen toteuttajia ovat Hämeen ammattikorkeakoulu ja Vanajavesikeskus. Hanke toteutetaan Hämeen ELY-keskuksen myöntämän Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2023-2027 rahoituksen turvin.

Meidän polkumme kohti kestävämpää tulevaisuuden maaseutua

Tulevaisuuden maaseutu rakennetaan yhdessä, vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Me Aktion Österbottenilla uskomme, että yhdistystoimijoilla on tässä työssä keskeinen rooli. Tämän rahoituskauden strategiassa määritimme, että haluamme olla majakan valo, joka ohjaa alueemme asukkaita, yhdistyksiä ja yrityksiä valoisampaan tulevaisuuteen. Siitä syystä halusimme lähteä kehittämään myös omaa vastuullisuus- ja ympäristötyötämme. Ei siksi, että meidän olisi ollut pakko, vaan siksi että haluamme omalla esimerkillämme osoittaa, että näin kuuluu tehdä.

Laatiessamme kuluvan rahoituskauden 2023 – 2027 paikallista kehittämisstrategiaa otimme YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteet vahvasti osaksi sitä. Strategiatyön aikana määritimme oman toimintamme kannalta keskeisimmät tavoitteet, joiksi tunnistimme:

  • Tavoite 3: Terveyttä ja hyvinvointia
  • Tavoite 4: Hyvä koulutus
  • Tavoite 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
  • Tavoite 9: Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja
  • Tavoite 11: Kestävät kaupungit ja yhteisöt
  • Tavoite 15: Maanpäällinen elämä

Haluamme edistää omalla toiminnallamme ja rahoittamillamme hankkeilla laajasti kestävää kehitystä ja sen tavoitteita. Agenda 2030 tavoitteiden ottaminen osaksi omaa strategiaamme perustui myös siihen, että halusimme auttaa myös hanketoimijoitamme huomaamaan, miten paikalliset kehittämistoimet voivat samalla edistää myös globaaleja tavoitteita.

Vuoden 2025 alussa lähdimme rakentamaan omaa Ekokompassi-ympäristöjärjestelmää osana Landsbyggare för föreningar -hanketta. Hankkeen tavoitteena on tuoda näkyväksi, miten maaseudulla toimivat yhdistykset voivat konkreettisesti edistää ympäristövastuuta ja kestävää kehitystä. Me uskomme, että tulevaisuuden maaseutu rakentuu paikallisten toimijoiden vastuullisuudesta ja sen näkyväksi tuomisesta. Monet alueen yhdistystoimijat tekevät jo paljon hyvää ympäristö- ja vastuullisuustyötä, mutta viestivät siitä vain vähän. Meidän mielestämme Ekokompassi, tai mikä tahansa muu ympäristösertifikaatti, on hyvä keino kartoittaa omat ympäristövaikutukset, mutta tuoda myös näkyväksi sitä työtä, jota jo muutenkin tehdään kestävän tulevaisuuden hyväksi.

Ekokompassi – työkalu tulevaisuuden rakentamiseen

Ottaessamme kestävän kehityksen tavoitteet osaksi tämän rahoituskauden strategiaa, oli selvää, että meidän on otettava ne myös vahvemmin osaksi omaa toimintaamme. Niinpä kartoitimme erilaisia mahdollisuuksia kehittää omaa vastuullisuus- ja ympäristötyötämme.

Ekokompassi valikoitui työkaluksi, jonka avulla olemme voineet kehittää ympäristötyötämme järjestelmällisesti ja tuoda vastuullisuutemme näkyväksi asiakkaille ja muille sidosryhmille. Vaikka oman toimintamme suorat ympäristövaikutukset ovat melko vähäisiä, koemme, että meillä on merkittävä rooli vaikuttajina ja viestijöinä. Luonnollisesti voimme ohjata hankehakijoita vastuullisimpaan tulevaisuuteen myös rahoituslinjausten kautta. Uskomme, että Ekokompassin avulla osaamme sanoittaa paremmin sen, mitä jo teemme ja myös kehittää toimintaamme entistä vastuullisemmaksi ja vaikuttavammaksi.

Ekokompassin yhtenä kriteerinä on, että organisaatio laatii ja julkaisee ympäristölupauksen. Meidän ympäristölupauksemme kiteyttää ympäristöohjelmamme tavoitteet:

Haluamme olla kestävä työyhteisö, jossa voidaan hyvin, tehdään kestäviä valintoja ja edistetään kestävyyttä viestimällä ja vaikuttamalla. Kestävässä työyhteisössä kiinnitetään huomiota henkilöstön hyvinvointiin, ei syrjitä ja ollaan avoimia. Tuetaan fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Kannustetaan hankkimaan tuotteita mahdollisimman läheltä, niin että ne ovat laadukkaita ja mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia ja uusiutuvia materiaaleja sisältäviä. Liikkumiseen kiinnitetään huomiota suosimalla kimppakyytejä, julkista liikennettä ja vähentämällä lentomatkoja. Pyrimme vähentämään jätteen määrää ja parantamaan toimistollamme jätteen kierrätystä. Viestinnässä nostamme esiin rahoittamiamme hankkeita, jotka toimivat Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttamiseksi ja vaikutamme siihen, että kestävän kehityksen huomioiminen näkyisi yhä enemmän asiakkaidemme ja henkilökuntamme arjessa.

Miten yhdistyksen ympäristöjärjestelmä rakennetaan?

Ekokompassin rakentaminen alkoi alkukartoituksella, jossa arvioimme toimintamme nykytilaa ja tunnistimme keskeiset ympäristövaikutukset. Painopisteeksi nousivat erityisesti viestintä ja vaikuttaminen, mutta nostimme ympäristöohjelmaan mukaan myös hankinnat, liikkumisen, energian ja luonnon monimuotoisuuden.

  • Hankinnat: vastuullisten ja ympäristömerkittyjen tuotteiden suosiminen
  • Liikkuminen: liikkumisen päästöjen vähentäminen kimppakyytien ja lentomatkojen tarkoituksenmukaisuuden harkinnan kautta.
  • Vaikuttaminen: yhteistyö ympäristöjärjestöjen kanssa ja Agenda 2030 -tavoitteiden edistäminen
  • Energia: energiankulutuksen vähentäminen ja siirtyminen ympäristöystävällisempään sähköön
  • Luonnon monimuotoisuus: luonnon monimuotoisuuden edistäminen oman hanketoiminnan kautta.

Laadimme ympäristöohjelman, jossa jokaiselle osa-alueelle määriteltiin tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit. Ohjelmaa päivitetään vuosittain ja sen toteutumista seurataan Oma Ekokompassi -alustalla.

Ekokompassin 10 kriteeriä Aktion Österbottenilla

Ekokompassi-ympäristöohjelmalla on kymmenen kriteeriä, joiden kaikkien on toteuduttava, jotta organisaatio voi saada sertifikaatin.

1. Ympäristöasioiden hallinnan nykytilan kartoittaminen
Teimme alkukartoituksen Ekokompassin lomakkeella yhteistyössä meidän  Ekokompassi-asiantuntijamme kanssa ja tunnistimme kehityskohteet erityisesti viestinnässä, hankinnoissa ja liikkumisessa.

2. Merkittävimmät ympäristövastuun osa-alueet
Pisteytimme osa-alueet ja nostimme ohjelmaan ne, joissa vaikutus on suurin: hankinnat, liikkuminen, vaikuttaminen, energia ja luonnon monimuotoisuus.

3. Ympäristölainsäädäntö
Laadimme lakilistan ja kemikaaliluettelon, otimme käyttöön paristojen omavalvonnan ja ohjeistimme vaarallisten jätteiden käsittelyn.

4. Ympäristöasiat toimintatavoissa
Kehitimme jätehuoltosuunnitelman, lisäsimme kierrätysastioita ja ohjeistimme henkilöstön lajitteluun ja kemikaalien käsittelyyn.

5. Ympäristöohjelma
Laadimme ohjelman, jossa on selkeät tavoitteet, toimenpiteet, vastuuhenkilöt ja mittarit. Ohjelma elää ja päivittyy vuosittain.

6. Jatkuva ylläpito ja raportointi
Päivitämme mittarit ja toimenpiteiden tilan Oma Ekokompassi -alustalle, joka toimii myös raportoinnin työkaluna.

7. Johto sitoutuu ympäristötyöhön
Organisaatiolle on nimitetty Ekokompassi-yhteyshenkilö ja johto on sitoutunut ympäristölupaukseen ja sen toteuttamiseen.

8. Sisäinen viestintä
Laadimme sisäisen viestinnän suunnitelman ja perehdytämme henkilöstön ympäristöasioihin koulutuksin ja materiaalein.

9. Ulkoinen viestintä
Viestimme ympäristötyöstä verkkosivuilla, somessa ja tapahtumissa. Nostamme esiin hyviä käytäntöjä ja Agenda 2030 -tavoitteita tukevia hankkeita.

10. Auditoinnit ja toiminnan kehittäminen
Valmistaudumme ensimmäiseen ulkoiseen auditointiin ja toteutamme sisäisiä auditointeja vuosittain.

Sanoista tekoihin

Ympäristöohjelmaan määritetään tavoitteita ja toimenpiteitä, joista osaa olemme jo lähteneet toteuttamaan ja osa on vielä suunnittelun tasolla. Ympäristöohjelma ei kuitenkaan voi olla vain kauniita sanoja kestävyyden puolesta, vaan suunnitelma on vietävät tekojen tasolle. Tähän mennessä olemme lisänneet kierrätysastioita toimistolle, laatineet luettelon käyttämistämme kemikaaleista, aloittaneet paristojen käytön omavalvonnan ja ympäristöasioista viestimisen kanavissamme. Olemme aloittaneet myös lentobudjetin laatimisen. Sähkösopimus tullaan kilpailuttamaan ja siirtymään ekosähköön mahdollisimman pian. Ja vaikka verkostomme ovat laajat, tunnistimme sen, että alueen ympäristötoimijoiden kanssa meidän tulisi tehdä nykyistä tiiviimmin yhteistyötä.

Henkilöstö on perehdytetty ympäristöohjelmaan ja seuraavana vuorossa olisikin auditointi. Työ ei tietenkään pääty siihen, ympäristötyö on jatkuvaa oppimista, kehittämistä, viestimistä ja vaikuttamista.

Viesti muille yhdistyksille: Tule mukaan

Ympäristöjärjestelmä ei ole vain meidän sisäinen työkalu, se auttaa meitä viestimään myös muille ympäristötyön tärkeydestä. Haluammekin omalla esimerkillämme kannustaa myös muita yhdistystoimijoita kehittämään omaa ympäristötyötä, sertifikaatilla tai ilman. Ekokompassi on vain yksi työkalu. Erilaisia ohjelmia ja viitekehyksiä on paljon. Ympäristötyötä voi tehdä myös täysin itsenäisesti. Silloin hyvä tapa aloittaa voisi olla se, että pysähdytään miettimään millaisia ympäristövaikutuksia omalla toiminnalla on ja tunnistetaan niistä ne, joihin vaikuttamalla voidaan saada aikaan suurin muutos. Ympäristövastuu kuuluu meille kaikille, myös maaseudun yhdistystoimijoille.

Tämä blogi on alunperin julkaistu kolmiosaisena blogitekstisarjana Aktion Österbottenin kotisivuilla. Blogissa kerromme Aktion Österbottenin Ekokompassi-matkasta. Jos haluat tietää lisää meidän ympäristötyöstämme, ole yhteydessä!

Ympäristöohjelmamme on laadittu osana Landsbyggare för föreningar-hanketta, joka on saanut osarahoitusta EU:lta.