AKIS Itävallan malliin – mitä tuomisia saimme Suomeen?

Suomen maatalouden ja maaseudun kehittämisen innovaatioverkoston (AKIS) toimijat vierailivat Tirolin alueella 7.-9. lokakuuta. Lue, mitä oivalluksia ja oppeja matkasta jäi käteen.

Maaseutuverkostoyksikkö toteutti yhteistyössä AgriHubin kanssa opintomatkan Itävallan Tiroliin Suomen maatalouden ja maaseudun kehittämisen innovaatioverkoston (AKIS) ja yhteisöllisen paikallisen kehittämisen (YPK) toimijoille lokakuussa. Matkalle osallistui yhteensä 25 maatalouden, maaseudun tai paikallisyhteisön kehittämisen toimijaa – hallintoa, tutkijoita sekä neuvonnan, oppilaitosten ja maatalouden edunvalvontaorganisaatioiden edustajia. 

Matkaohjelma oli osittain yhteinen, mutta molemmille ryhmille oli myös räätälöityä ohjelmaa. Matkaseurueen keskinäinen verkostoituminen nähtiin myös tärkeäksi ja tutustumisen ja verkostoitumisen paikkoja tarjoiltiin mm. bussimatkojen aikana.

Kokemusten vaihtoa ja hyviä käytäntöjä

AKIS-opintomatkan tavoitteena oli erityisesti tutustua Itävallan AKIS-järjestelmään ja miten se toteutuu liittovaltiossa. Liittovaltion tasolla Itävallassa on kansallinen AKIS-koordinaatio, jota tuetaan vahvasti julkisen sektorin puolelta. Itävallassa maatalouden tiedon ja osaamisen kehittämisen toimintatapa on rakentunut menneiden vuosikymmenten aikana yhtenäiseksi ja tiedon liikkumista tukevaksi malliksi. Suomessa emme vielä ole aivan samalla tasolla, joten Itävalta olikin kiinnostava kohde, josta ottaa oppia. AgriHubin vetämässä kansallisessa AKIS -työryhmässä on jo aiemmin todettu tärkeäksi vaihtaa kokemuksia ja hyviä käytäntöjä muiden maiden edustajien kanssa. Esimerkiksi syksyllä 2023 saimme Ruotsin AKIS-teemaryhmän vierailulle Suomeen.

Opintomatka keskittyi Tirolin alueelle. Matkan aikana: 

• tapasimme Tirolin alueen hallintoviranomaisia ja eri kehittäjäorganisaatioiden edustajia
• kuulimme Itävallan AKIS-järjestelmästä, maaseudun kehittämisestä monirahastoisesti, aikuis- ja täydennyskoulutuksesta sekä neuvontapalveluista ja tutustuimme HBLFA Tyrol maatalousoppilaitokseen Rotholzin kampuksella
• tutustuimme erilaisiin kehittämishankkeisiin, joiden toteuttamisessa on hyödynnetty eri rahastoja
• kävimme keskustelua Itävallan ja Suomen toiminnan eroista ja yhteneväisyyksistä sekä tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksista

Vahvalla osaamisella kohti tehokasta tiedon liikkumista

Maatalousalan koulutus on hieman erilainen rakenteeltaan ja rahoitusmalliltaan kuin Suomessa, Itävallassa on muutamia maatalousministeriön alaisia oppilaitoksia, joissa opiskellaan noin viisi vuotta. Kyseinen koulu antaa valmiudet opiskelijalle suunnata erilaisille jatkokoulutuspoluille valmistumisen jälkeen, mutta myös valmiudet toimia alkutuotannon yrittäjänä. HBLFA Tyrol oppilaitos Rotholzin kampuksella toimii osin sisäoppilaitoksena, aivan kaikki koulun opiskelijat eivät pysty koululla majoittumaan. Itävallassa on strategisesti päätetty yhdistää kouluja tutkimuslaitoksiin. Rotholzissa yhdistämispäätös tehtiin jo 2015, minkä seurauksena tehtiin myös päätös uuden kiinteistökokonaisuuden rakentamisesta ja yhden uuden tutkintokokonaisuuden aloittamisesta. Uusi koulurakennus on valmistunut vuonna 2020 ja ensimmäiset opiskelijat alkavat valmistua.

Koulun opetusinfrastruktuuri on hyvin moderni ja sisälsi myös kaksi juustolaa, kokeilumittakaavan juustolan sekä täysimittaisen tuotantojuustolan. Elintarvikealalle suuntautuvat opiskelijat hyödynsivät näitä osana opintojaan. Alueen yrittäjille tiloja ei vuokrattu, mutta koulu mahdollisti yrittäjien toimeksiantojen toteuttamisen opiskelijavoimin. Oppilaitoksella oli tiivis yhteistyö alueen maatalouskamarin täydennyskoulutuspalveluiden kanssa. Maatalouskamarin täydennyskoulutus kattoi hyvin monimuotoisesti erilaisia aihealueita aina maataloustukien edellytyksenä olevista koulutuksista maaseudun asukkaiden harrastustoimintaan saakka.

Matkalla emme päässeet tutustumaan Wienissä toimivaan Hochschule für Agrar- und Umweltpädagogik -korkeakouluun, joka vastaa Itävallassa maatalousalan opettajien ja neuvojien koulutuksesta https://www.haup.ac.at/en/. Oppilaitokseen kuitenkin viitattiin useita kertoja vierailumme aikana. Korkeakoulu tarjoaa sekä kandidaatin että maisterin tutkintoja ja antaa valmistuville opiskelijoille pätevyyden toimia maatalousalan opettajina tai neuvojina.

Uusiutuvan energian edelläkävijät ja maaseudun innovaatioverkostot

Vierailimme Wipptalin alueella Trinsin kunnassa, jossa on kehitetty energiayhteisön toimintaa jo yli kymmenen vuotta. Alueen yksityistaloudet ovat investoineet pääasiassa aurinkovoimaan ja myyvät tuotetun sähkön energiayhteisön käyttöön. Yhteisön jäsenet hyötyvät paikallisesta edullisemmasta sähköstä. Tulevaisuuden kehitysaiheina energiayhteisö mietti myös akkuvarastoja sähkön lyhytaikaiseen varastointiin.

Kävimme myös Hilber Solar –yrityksen koekentällä, jossa oli useita erilaisia aurinkopaneeliratkaisuja. React EU -rahoituksella oli toteutettu marja- ja hedelmäpuutarha, jonka päälle oli kehitetty uudenlainen aurinkopaneelikate sadevedenkeräysjärjestelmällä. Tälle nähtiin potentiaalisia sovelluskohteita myös Suomen puutarhataloudessa.

Matkan päätteeksi saimme kuulla Kitzbühelin alueen innovaatioverkoston toiminnasta, jota rahoitetaan Itävallan CAP-suunnitelman uudella toimenpiteellä. Rural Innovation Networks on toimenpidekokonaisuus, johon on haettu mallia EIP-hankemuodosta. Toimenpiteen tavoitteena on vahvistaa paikallista innovaatiokapasiteettia ja luoda innovaatiokulttuuria niin maaseutualueiden paikallistoimijoille kuin maaseudun yrityksille. Toimenpidettä toteutetaan vähintään kahden toimijan yhteistyönä, ja sen on vastattava alueella tunnistettuun haasteeseen. Toimenpidettä voi toteuttaa kolmella tasolla: pienimuotoisella sidosryhmien yhteisellä ideointiprosessilla, kahden toimijan verkostoyhteistyöllä tai laajemmalla tutkimuspainotteisella innovaatiokumppanuudella. Kitzbühelin innovaatioverkosto on kehittänyt useita innovaatiotoimintaa tukevia menetelmiä alueen toimijoiden ja yritysten käyttöön, mm. erilaiset pitchausillat, lasten ongelmanratkaisu- ja innovaatiotaitoja kehittävät haasteet sekä ideamatkat.

Oppeja ja oivalluksia – Mitä matkalta jäi käteen?

AKIS-opintomatkalle osallistunut ryhmä pureksi päivien antia viimeisenä matkapäivänä yhteisellä aamiaisella. Yhtenä isona havaintona nousi Itävallan mallista esiin maataloussektorilla tietoa käytäntöön vievien henkilöiden osaamisen kehittäminen määrätietoisesti. He saavat pedagogisen koulutuksensa samassa oppilaitoksessa ja myös heidän täydennyskoulutuksensa tapahtuu samassa korkeakoulussa. Suomen osalta on tunnistettu yhteiset täydennyskoulutustarpeet neuvojille ja kouluttajille ja tässä on tarve edetä määrätietoisesti ja tavoitteellisesti, jotta tarve muuttuu konkreettiseksi toiminnaksi.

Itävallassa toimijoilla tuntui olevan selkeät roolit, jokainen tiesi oman tehtävänsä maatalouden tiedon liikuttamisessa eri suuntiin ja yhteistyö on tiivistä. Tämä taustalla on pitkään tehty määrätietoinen työ ja ministeriön ohjaus. Suomessa toimijoita on runsaasti maatalouden tiedon ja osaamisen parissa ja vaikka jokaisella on omat päätehtävänsä, ovat rajat myös hieman sekoittuneet. Se voidaan nähdä paitsi vahvuutena, myös haasteena ja kilpailuasetelmien rakentumisena. Kuitenkin yhteisenä tavoitteena kaikilla on kestävästi kannattava maatalousyrittäjyys Suomessa.

Näiden lisäksi Itävallassa on kiinnostavalla tavalla rakennettu toimintatapoja monirahastoisuuteen ja yksityisen rahoituksen tuomiseen osaksi EIP -hankkeita. Koska iso osa kehitystyöstä tapahtuu myös Suomessa erilaisin kehittämishankkeiden kautta, on monirahastoisuus kiinnostava mahdollisuus kaventaa kuilua eri rahoitusinstrumenttien välillä.

Tiivistettynä muutama tärkeä havainto ja toimenpide Suomeen tuotavaksi:

• Kouluttajille ja neuvojille enemmän yhteisiä täydennyskoulutuksia – näin lisätään myös keskinäistä tuntemusta, luottamusta, tiedonvaihtoa ja yhteistyötä.
• Tarvitsemme avoimen keskustelun ja yhteisen tavoitteiden asetannan eri rahoitusinstrumenteille, jotta monirahastoisuus saadaan laajasti käyttöön myös Suomessa ja voidaan tehokkaasti vaikuttaa monimuotoisiin haasteisiin.

Kiitos kaikille mukana olleille Suomen AKIS-järjestelmän kehittämiseen omaa työ- ja ajatusaikaansa panostaneille! Matkan keskustelut olivat antoisia ja veivät yhteistä ymmärrystämme isoilla loikilla eteenpäin. Työ jatkuu ja nyt tulemme ottamaan tehot irti erilaisista AKISia kehittävistä hankkeista.

Susanna Lahnamäki-Kivelä, Tuija Kallio