Biotalousalan korkeakoulutuksen arvioinnin yhteenveto

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on toteuttanut arvioinnin biotalousalan korkeakoulutuksen tilasta. Blogitekstissä kerrotaan vuoden 2024 julkaistun raportin tuloksista.

Arvioinnin toteutus ja tavoitteet

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on toteuttanut arvioinnin biotalousalan korkeakoulutuksesta vuosina 2022–2024. Tavoitteena oli tarkastella vahvuuksia ja kehittämiskohteita suhteessa tutkintojen tuottamaan osaamiseen, työelämärelevanssiin sekä jatkuvaan oppimiseen.

Viime vuonna suoritettiin itsearviointikysely biotalousalan koulutuksille ja taustakysely koulutuksille, sekä kuulemisia. Tänä vuonna, 2024, on toteutettu haastattelut korkeakoulujen ja työelämän edustajien kanssa sekä kehittämiswebinaari toukokuussa. Saatuja tuloksia on esitelty arviointiraportissa.

Arviointiryhmä

Arvioinnin on tehnyt arviointiryhmä, johon kuuluu useita asiantuntijoita eri organisaatioista. Ryhmään kuuluu maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitton puheenjohtaja ja koulutusjohtaja Susanna Aro, Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelija Antti Paunonen, Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan varadekaani Janna Pietikäinen, Hämeen ammattikorkeakoulun bio- ja luonnonvara-alan yksikön johtaja Mona-Anitta Riihimäki, dosentti Mervi Seppänen Yara Suomesta, Itä-Suomen yliopiston osastonjohtaja Jukka Tikkanen, sekä Karvista projektipäällikkö Marja-Liisa Saarilammi ja arviointiasiantuntija Niina Nurkka.

Biotalousalan koulutuksen saatavuus

Biotalousalan korkeakoulutuksia on tarjolla eri puolilla Suomea 10 ammattikorkeakoulussa ja 2 yliopistossa, ja saatavilla kolmella eri kielellä: suomi, englanti ja ruotsi. Tämä tekee koulutukset saavutettaviksi ja houkutteleviksi kaikille, jotka pyrkivät parantamaan taitojaan tai hankkimaan uutta tietoa tällä alalla. Seurauksena ammattikorkeakoulujen biotalousalan hakijamäärissä on nähty positiivista kasvua vuosina 2019–2023.

Koulutusten vahvuudet

Raporttiin oli merkitty vahvuudeksi biotalousalan koulutusten jatkuva reagoiminen toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Koulutusten jatkuva reagointi muutoksiin ja uusiin tarpeisiin antaa opiskelijoille ajankohtaista tietoa alastaan, mikä tekee heistä kilpailukykyisiä työmarkkinoilla ja saa heidät kokemaan koulutukset merkityksellisinä. Sen lisäksi korkeakoulujen yhteistyö monien yritysten kanssa työelämässä on aktiivista, mikä antaa biotalousalan korkeakoulutuksesta valmistuville hyvät työelämän vaatimat tiedot ja taidot.

Kestävyysosaaminen on keskeinen vahvuus biotalouden koulutuksissa, ja se näkyy myös opiskelijoiden kiinnostuksen kohteissa. Sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa opiskelijat ovat osoittaneet suurta kiinnostusta juuri kestävyyteen ja monimuotoisuuteen, jotka nousevat esiin tärkeimpinä jatkuvan oppimisen teemoina.

Biotalousalan koulutusten kehittämisehdotukset

Arvioinnin mukaan on esitetty keskeisiä suosituksia parannuksille, kuten biotalousalan koulutusten on tärkeää sisällyttää opetukseen huoltovarmuutta, ruokaketjuajattelua ja digivihreitä teknologioita. Koulutusohjelmien tulee myös tarjota opiskelijoille mahdollisuuksia osallistua työelämään suuntautuneisiin tutkimus- ja innovaatiohankkeisiin. Yhteistyön tiivistäminen eri ohjelmien välillä vahvistaa niiden vaikutusta yhteiskunnalliseen keskusteluun ja auttaa tarjoamaan tutkimukseen perustuvia ratkaisuja ajankohtaisissa kysymyksissä. Tulevaisuuden työmarkkinoilla tarvitaan yhä enemmän laaja-alaisia asiantuntijoita biotalousalalla.

Lue koko biotalousalan arviointiraportti osoitteessa: www.karvi.fi

Alina Martjanova, AgriHubi / Hämeen ammattikorkeakoulu