EIP AGRIn metsätuhoryhmä mahdollisti paluun juurille

Lähde suomalaisen asiantuntijan matkaan EU:n EIP AGRI -työryhmään, jossa pureudutaan yhdessä uusiin ja nopeasti yleistyviin metsätuhoriskeihin.

EU:n maa-alasta on metsää noin 40 % eli metsillä on tärkeä merkitys maanosalle. Ilmaston lämpenemisen myötä metsien kasvu paranee. Samalla kuitenkin erilaisten metsätuhojen pelätään yleistyvän. Lisäksi maanosaan voi tulla uusia metsätuholaisia eli hyönteisiä ja puiden sienitauteja. Muutama vuosi sitten pelättiin aasianrunkojäärän tuloa Suomeen puupakkausten mukana.

EU:n EIP AGRI -verkoston osana käynnistyikin erityinen työryhmä metsätuhoriskien varalle. Englanniksi sen nimi on ”Forestry and Forest Health: new and emerging pests and diseases”.

Kesäkuussa työryhmään oli avoin haku. Tulin valituksi työryhmään Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Saadun tiedon mukaan Suomesta oli paljon hakijoita. Yksi syy tähän on se, että EU kattaa osan näiden EIP AGRI -ryhmien matkakuluista.

MTK:n kenttäpäällikkö Mikko Syri Seinäjoelta sekä Luonnonvarakeskuksen Jan-Peter George Helsingistä ovat myös mukana Suomen edustajina. Kaikkiaan työryhmässä on noin 20 alan asiantuntijaa eri EU-maista. Työryhmässä on mm. tutkijoita sekä metsähallinnon, metsänomistajien ja metsäalan yritysten edustajia.

Ensimmäinen kokous Belgian Leuvenissa

Työryhmän ensimmäinen kokous oli 19.-20.11.2025 Belgian Leuvenissa. Ensitapaamisessa syntyi alan verkosto paitsi EU-tason varautumissuunnitelman laadintaan, myös tulevia EU:n hankehakuja varten. Leuvenissa verkostoiduttiin lisäksi muun muassa lounailla ja työillallisella.

Ensiksi kokouksessa taustoitettiin EU:n metsiä ja metsätuhotilannetta. Ilmastonmuutos itsessään on haaste. Myrskyt ja maastopalot ovat vakavia metsäntuhojen aiheuttajia. Myrskytuhojen seurauksena kuusen kaarnakuoriaiset ja varsinkin kirjanpainaja ovat vakavia EU:n metsätuhohyönteisiä. Saarnensurma-niminen sienitauti tappaa saaripuita muun muassa Ruotsissa. Lounaisessa Suomessa tavattu etelänversosurma voi tappaa mäntyjä.

Vakavilla metsätuhoilla on laajempi merkitys

Myös kansalaiset kokevat metsätuhot vakavina. Metsäsaarnien lisäksi saarnensurma tapaa puistopuita. Ruskomäntypistiäinen iskee myös pihapuihin. Jos keskisessä Euroopassa tuoreisiin myrskypuihin iskeytyvä kirjanpainaja tappaa kuusikon pystyyn, kyse ei ole vain metsätalouden ja puunmyyjän ongelmasta. Asia on lopulta yhteiskunnallinen, kun metsän lisäksi menetetään maisema, biodiversiteettiä, hiilivarastoja ja ekosysteemipalveluita. Kun metsä menetetään vuoristoisella seudulla, voivat maanvyöryt ja lumivyöryt tuhota laaksossa olevan alppikylän.

EU:n metsätuhotilanteen ja taustoituksen jälkeen Leuvenin kokouksessa tarkasteltiin varautumissuunnitelman tavoitteita ja laatimista seuraavan puolen vuoden aikahorisonttiin. Ryhmätöissä pohdittiin alan suurimpia haasteita ja ongelmia sekä suunniteltiin erillisten minipapereiden sisältöjä. Seuraavan puolen vuoden aikana laadittavat suunnitelmat eivät ole tiederaportteja, vaan tiiviitä ohjekirjoja käytännön metsätaloudelle.

Pääsi työryhmään mukaan paitsi alan tutkijana ja opettajana, myös käytännön metsätalouden tuntemisen kautta ja metsänomistajan roolissa. Sain tehtäväksi koordinoida mini-paperin kirjoittamisen kirjanpainajan torjunnassa boreaalisella ja hemiboreaalisella vyöhykkeellä. Mukana kirjoittamisessa on Suomen, Viron ja Portugalin edustajia. Paperin tekoa jatketaan mm. Teams-alustalla sekä seuraavassa tapaamisessa keskisessä Euroopassa maaliskuun 2026 alkupäivinä.

EIP AGRIn myötä paluu juurille

Ruokavirastolle ja Maaseutuverkostolle parhaimmat kiitokset kannustuksesta hakea EIP AGRI -työryhmiin. Metsänomistajan rooli oli tärkeä meriitti työryhmään pääsemiseksi, kun hakijoista merkittävä osa kai oli tutkijoita.

EIP AGRI merkitsee minulle paluuta juurille. Joensuun yliopistolla suoritin aikaan metsätuhokurssit. Rottiakin sain leikellä yliopiston Biologian laitoksella. Kasvitieteen harjoituksista muistan myös Hassisen koneen saksofonistin, Antti Sepon.

Keväällä 1988 opiskelin metsätuhoja Ruotsin maatalousyliopistossa Uppsalan Ultunassa. Joensuun yliopistossa olin metsätuhotutkijana jo yli 35 vuotta sitten. Lisensiaattityöni käsitteli rikkidioksidin vaikutusta mäntyjen kasvuun. Metsäntutkimuslaitoksen Kannuksen ja Parkanon tutkimusasemilla olin metsätuhoyhdyshenkilönä. Ähtärin Tuomarniemellä opetin metsätuhoja tuleville metsätalousinsinööreille.

Parhaillaan olen projektipäällikkönä EU:n osarahoittamassa TULIMYRSKY-hankkeessa, joka välittää eteläpohjalaisille maatiloille tietoa maastopaloihin ja myrskytuhoihin varautumisesta. TULIMYRSKY-hanketta rahoittavat myös EU:n maaseuturahasto ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.