Etelä-Savon maatilayritykset kantavat vastuun ruoantuotannosta, mutta samalla alueen maatilayrittäjät ovat kestävän kehityksen edelläkävijöitä. Mervi Ukkosen YAMK-opinnäytetyö Vastuullisuuden näkökulma alkutuotantoon ja sen sovellettavuus eteläsavolaisissa maatilayrityksissä keskittyi tutkimaan, miten vastuullisuus käytännössä toteutuu paikallisissa maatilayrityksissä.
Keskeiset alueelliset strategiat
Etelä-Savon alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2023–2027 ja Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelma (JÄSMY) 2020–2027 painottavat molemmat kestävän ja vastuullisen maatalouden kehittämistä paikallisella tasolla. Molemmissa ohjelmissa korostetaan ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin sopeutumista, kuten uusiutuvien energialähteiden käyttöä, hiilensidonnan edistämistä ja ravinteiden kierrätystä. Näiden toimenpiteiden avulla pyritään turvaamaan elintarviketurva ja säilyttämään maaseudun elinvoimaisuus.
Erityisesti luonnon monimuotoisuus on keskeinen tavoite kummassakin strategiassa. Etelä-Savon alueellinen kehittämissuunnitelma korostaa ekosysteemipalvelujen edistämistä ja luomutuotannon kasvattamista, kun taas JÄSMY-ohjelma painottaa maatalousympäristöjen hoitoa ja perinnebiotooppien ylläpitoa. Tavoitteena on varmistaa, että alueen luonnon monimuotoisuus säilyy ja vahvistuu tulevaisuudessa.
Ruokaketjun kehittäminen on niin ikään tärkeässä roolissa. Etelä-Savon alueellisessa maaseudun kehittämissuunnitelmassa painotetaan vastuullisuuden ja kilpailukyvyn parantamista edistämällä omavaraisuutta ja kehittämällä uusia kumppanuusmalleja. JÄSMY-ohjelma täydentää tätä keskittymällä ruokajärjestelmän resurssitehokkuuteen ja ympäristövaikutusten minimointiin koko elintarvikeketjussa.
Luomutuotanto vahvuutena
Etelä-Savo on tunnettu vahvasta ja pitkät perinteet omaavasta luomutuotannostaan. Tästä osoituksena on, että Etelä-Savo palkittiin EU:n parhaana luomualueena 23.9.2024. Voitto on ensimmäinen suomalaisten toimijoiden saama tunnustus EU:n luomupalkintokilpailussa, joka on koko Euroopan laajuinen.
Monet eteläsavolaiset maatilat ovat siirtyneet luomuviljelyyn, joka tukee luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja vastaa kuluttajien kasvaviin toiveisiin ekologisista ja puhtaista tuotteista. ProLuomun teettämän Luomun kuluttajabarometrin 2023 mukaan Etelä-Savossa luomun käyttö on erityisen aktiivista. Maakunnan asukkaista 40 % ostaa luomutuotteita vähintään kerran viikossa, mikä on korkein osuus Suomessa. Peräti 57 % aikoo lisätä luomuelintarvikkeiden käyttöä seuraavan kahden vuoden aikana. Etelä-Savo oli ainoa maakunta, jossa kukaan ei raportoinut luomun käytön vähentyneen. Vastuullisuuden näkökulmasta luomutuotanto ei ole vain ympäristöteko; se myös vahvistaa alueen maatalouden kilpailukykyä.
Konkreettisia askelia kohti vastuullisuutta
Opinnäytetyö toi esille, että Etelä-Savon maatilat ovat jo ottaneet merkittäviä askeleita vastuullisuuden edistämisessä. Esimerkiksi ravinteiden kierrätys, viljelykierto ja energiatehokkuuden parantaminen ovat keinoja, jotka edistävät sekä taloudellista että ympäristövastuullisuutta.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) LCAFoodPrint-hankkeen uudet laskentaohjeet auttavat maatiloja hiilijalanjäljen hallinnassa ja ympäristövaikutusten mittaamisessa. Tällaiset työkalut antavat viljelijöille paremmat valmiudet kehittää toimintaa entistä vastuullisemmaksi.
Kehittämisalueet opinnäytetyön tulosten perusteella
Vaikka Etelä-Savon maatiloilla on vahvuuksia, opinnäytetyö nosti esiin myös selkeitä kehittämisalueita:
- Työhyvinvointi: Työmäärien hallinta, ergonomia ja työajan tasapaino kaipaavat kehittämistä. Panostukset yrittäjien ja työntekijöiden jaksamiseen voivat parantaa työtehokkuutta ja lisätä alalla pysyvyyttä.
- Taloudellinen vastuullisuus: Kannattavuuden parantaminen edellyttää parempaa suunnittelua ja kustannustehokkuuden lisäämistä. Investoinnit uusiutuvaan energiaan ja kierrätysratkaisuihin voivat samalla vähentää kustannuksia ja parantaa kestävyyttä.
Reilumpi tulonjako elintarvikeketjussa: Miten turvataan viljelijöiden toimeentulo?
Opinnäytetyö nosti esiin myös elintarvikeketjun rakenteellisen haasteen – epätasaisen tulonjaon. Maatilayrittäjät kantavat merkittävän osan tuotannon riskeistä ja kustannuksista tuotantopanosten hintojen nousun ja sääolosuhteiden vaihteluiden vuoksi, mutta eivät usein saa työlleen oikeudenmukaista korvausta.
Pellervon taloustutkimuksen (PTT) raportin mukaan elintarvikeketjun hintamuutoksista puhdistettu rahavirta kasvoi vuosina 2013–2022 vain keskimäärin 0,5 % vuodessa. Tämän vaisun kasvun seurauksena lisäarvoa kertyy epätasaisesti ketjun eri osille, ja erityisesti alkutuottajien osuus pysyy matalana. Tämä epätasapaino uhkaa alkutuotannon elinvoimaisuutta ja maatalouden taloudellista kestävyyttä.
Edellä mainittu epätasapaino korostaa tarvetta kehittää politiikkatoimia ja sopimusmalleja, jotka varmistavat reilun tulonjaon kaikille elintarvikeketjun sektoreille. Taloudellisen vastuullisuuden parantaminen vaatii rakenteellisia muutoksia, kuten läpinäkyvämpiä hinnoittelumalleja ja tuottajahintojen turvaamista.
Yhdessä kohti kestävää tulevaisuutta
Etelä-Savon maatilayritykset ovat osoitus siitä, kuinka vastuullisuus voi olla keskeinen osa maatalouden arkea. Alueen vahvuudet, kuten luomutuotanto, tarjoavat vankan pohjan kehitystyölle. Haasteiden ratkaiseminen vaatii kuitenkin yhteistä ponnistelua niin maatilayrittäjiltä kuin elintarvikeketjun muilta osapuolilta. Osallistumalla aktiivisesti kehitystyöhön voimme varmistaa, että Etelä-Savo jatkaa kestävyyden ja vastuullisuuden edelläkävijänä.
Lue lisää:
Vastuullisuuden näkökulma alkutuotantoon ja sen sovellettavuus eteläsavolaisissa maatilayrityksissä (theseus.fi)
Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelma (doria.fi)
Etelä-Savon alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma (ely-keskus.fi)
EU:n luomupalkinto Etelä-Savoon (maaseutu.fi)
ProLuomun Kuluttajabarometri 2023 (proluomu.fi)
PTT:n raportti 289 Elintarvikeketjun rahavirtojen kehitys (ptt.fi)
Mervi Ukkonen, maaseutuasiantuntija, Etelä-Savon ELY-keskus
Vain kirjautuneet käyttäjät voivat kommentoida
Kirjaudu sisään Luo uusi tili