EU-rahastot yhdessä tukemaan paikallista kehittämistä

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen eli Leader-toimintatavan (CLLD, community-led local development) asiantuntijoita kokoontui lokakuussa Sloveniaan pohtimaan eri EU-rahastojen mahdollisuuksia maaseudun paikallisessa kehittämisessä. Monirahastoisen mallin vahvistamiseksi tarvitaan hyvää yhteistyötä ja mieluiten eri rahastojen yhtä yhteistä säädöspohjaa sekä tietojärjestelmää. Eri rahastojen välinen koordinaatio on tärkeää niin EU:n kuin kansallisella tasolla. Monirahastoista CLLD:tä ei tunneta tarpeeksi hyvin. Tarvitaan tunnettuuden ja osaamisen lisäämistä sekä luottamusta paikallisiin toimijoihin.

Monia esimerkkejä monirahastoisista ratkaisuista

Työpajassa kuultiin yhteenveto monirahastoisesta CLLD:stä eri maissa ohjelmakausilla 2014-2020 ja 2021-2027. Tällä rahoituskaudella ainakin 10 EU:n jäsenmaata toteuttaa monirahastoista CLLD:tä, kukin omalla tavallaan. Puolassa, Saksassa, Itävallassa ja Ranskassa se on käytössä alueellisesti. Tsekissä, Sloveniassa, Virossa, Latviassa, Romaniassa ja Bulgariassa koko maassa.

Esimerkiksi Itävallan Tirolissa Leader-ryhmien käytössä on maaseuturahaston, Euroopan aluekehitysrahasto EAKR:n sekä kansainvälistä yhteistyötä edistävän Interregin varoja. Leader-ryhmien kautta toteutetaan EAKR:n tavoitetta vihreästä siirtymästä. Tšekissä monirahastoista Leaderiä toteutetaan maaseuturahaston, EAKR:n ja Euroopan sosiaalirahasto ESR+:n kautta. Ivana Kasparova Tšekin aluekehitysministeriöstä kertoi, että kaikkein tärkeintä on ollut poikkihallinnollinen yhteistyö ja sitä tukevat epäformaalit rakenteet ja henkilökohtaiset suhteet. Sloveniassa on laadittu kansallisella tasolla yksi yhteinen CLLD-lainsäädäntö, joka koskee kaikkia käytössä olevia kolmea rahastoa. Virossa otettiin tälle kaudelle käyttöön maaseuturahaston ja sosiaalirahaston yhteinen Leader kahden ministeriön yhteistyöllä. Opiksi otettavaa on myös Ruotsista, joka Leader-ryhmien harmiksi luopui monirahastoisuudesta yksinkertaistamiseen vedoten.

Leaderin lisäarvo on alhaalta ylös lähtevässä toiminnassa

Leader-periaatteet tekevät politiikasta erilaista – ne todella toimivat, totesi Tšekin aluekehitysministeriön edustaja. Myös komission edustajat nostivat esiin Leader-periaatteita ja yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen lisäarvoa eri politiikkasektoreilla. Aluekehityksen ja koheesiopolitiikan näkökulmasta CLLD tuo koheesiopolitiikkaa lähemmäs paikallistasoa. Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen eri rahastojen tukemana mahdollistaa monipuolisempia ja kokonaisvaltaisempia kehittämistoimia. CLLD tukee myös maaseutu-kaupunki yhteyden vahvistamista aluekehityksessä.

Euroopan sosiaalirahaston ESR+:n näkökulmasta CLLD lisäarvo on erityisesti kohderyhmien voimaannuttamisessa sekä sosiaalisten innovaatioiden ja kestävien muutosten aikaan saamisessa. Leader vahvistaa sosiaalista pääomaa ja luottamusta. Maaseuturahaston näkökulmasta Leader-toiminnan lisäarvoa kuvataan tavanomaisiin kehittämistoimiin verrattuna parempien tulosten, sosiaalisen pääoman lisääntymisen ja paikallisen kehittämisen paremman hallinnan (governance) näkökulmista. Monirahastoinen Leader mahdollistaa monialaisemmat kehittämistoimet, tuo mukaan uusia toimijoita ja osaamista ja tietenkin myös rahaa.

Monessa puheenvuorossa peräänkuulutettiin, että CLLD:n tulisi olla pakollinen myös rakennerahastoissa – tätä toivoivat erityisesti Leader-ryhmien edustajat. Jäsenmaat ja komissiokin ovat ymmärrettävästi varovaisempia kannoissaan, sillä joustavuutta pidetään tärkeänä, eikä ylhäältä määrättyjä tavoitteita tai rahoituksen kohdentamista hevillä esitetä lisää. Alue- ja kaupunkikehittämisessä on useita toimintatapoja, eikä CLLD:tä ole haluttu nostaa muiden edelle. Maaseudun kehittämisen näkökulmasta Leader-toimintatavan erityisyydelle on kuitenkin perusteensa. Toimintatapaa on kehitetty yli 30 vuotta ja se on osoittautunut toimivaksi välineeksi.

Lähdetään hakemaan mallia muualta – innostutaan yhdessä!

Suomi on ollut Leader-toiminnan mallimaa ja esimerkiksi kansainvälisten hankkeiden määrässä suomalaiset Leader-ryhmät ovat ylivoimainen ykkönen. Monirahastoisen CLLD:n osalta olemme kuitenkin edenneet hitaasti. Tälle on varmasti monia syitä ja hyviäkin perusteluja. Slovenian seminaarin monet puheenvuorot rahastojen välisestä hyvästä yhteistyöstä ja CLLD:n lisäarvosta saivat kuitenkin innostumaan – mekin pystyisimme parempaan! Meillä on matala hierarkia ja sujuvat yhteistyösuhteet niin eri ministeriöiden välillä, kuin myös vertikaalisesti paikallisen, alueellisen ja kansallisen tason toimijoiden kesken. Meillä on hyvät edellytykset luoda tulevaisuudessa entistä vahvempi yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen toimintamalli.

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen työryhmä suunnittelee opintomatkaa ensi vuodelle. Voisimme oppia itävaltalaisten asenteesta, tšekkiläisten mutkattomuudesta tai slovenialaisten kyvystä katsoa asioita paikallisten toimijoiden näkökulmasta. Lähden mukaan! Kootaan porukka kunnista ja kaupungeista, Leader-ryhmistä, maakuntaliitoista, ELY-keskuksista ja eri ministeriöistä. Lähdetään oppimaan uutta ja innostumaan yhdessä!

EU:n maaseutuverkoston ja Slovenian maatalousministeriön järjestämässä työpajassa oli 80 osallistujaa Leader-ryhmistä, eri ministeriöistä, kansallisista maaseutuverkostoista ja komissiosta maatalouden, aluekehityksen ja työllisyyden pääosastoilta. Suomesta osallistuivat Laura Jänis MMM:stä, Juha-Matti Markkola maaseutuverkostoyksiköstä ja Krista Antila Leader Pohjois-Satakunnasta.

Lisätietoja: Seminaarin verkkosivut https://eu-cap-network.ec.europa.eu/events/workshop-leader-and-multi-funded-clld_en

Laura Jänis