Blogi
09.10.2024

Fake it till you make it – nuoren aktivaattorin tunnustuksia

Millaista on tulla kalatalousalalle nuorena henkilönä ja miltä tulevaisuus näyttää? Kainuun ja Koillismaan Kalaleaderin Tea Nousiainen avaa kalatalousverkoston lukijoille tuntojaan.

Olen työskennellyt 2,5 vuotta Kainuun ja Koillismaan kalaleaderin aktivaattorina. Tänä aikana mielipiteeni alasta sekä tulevaisuudesta on muuttunut monta kertaa. Aloittaessani keväällä 2022 olin kauhuissani sekä innoissani: olin valmis hyppäämään mukaan työelämään, tekemään osani Suomen taloudelle ja astumaan aikuisuuteen. Samaan aikaan en tiennyt aktivaattorin työstä tai koko kala-alasta muuta kuin mitä yliopistossa oli opetettu. Tietoni olivat siis varsin hatarat ja teoreettiset näinkin käytännönläheiselle alalle. Kalastuksesta tiesin vain, miten mato-ongitaan ja miten heitellä virvelillä. Vesiviljelystä kokemusta oli hieman enemmän – kiitos kolmen kuukauden harjoitteluni kalankasvatuksen parissa.

Ensimmäinen vuosi – hyppy tuntemattomaan

Opeteltavaa oli todella paljon. Varsinkin alussa tuntui, että olin hypännyt suoraan syvään päähän, pohja oli kaukana ja siellä odotti kasa teräviä kiviä. Täytyi siis vain toivoa, että pysyn pinnalla. Suurta apua ja tukea sain muilta aktivaattorikollegoiltani. Ilman heitä tuskin olin tässä kirjoittamassa tätä. Onnekseni aloitin työt EMKVR-kauden alussa, jolloin iso osa asioista oli epäselvää myös kokeneemmille työkavereille, ja pääsimme opettelemaan asiat yhdessä. Uskon, että apua tilanteeseen olisi tuonut paljonkin jo se, että olisin tiennyt kalaleaderien olemassaolosta ennen töiden alkua. Tässä olisi auttanut sopiva ammattikorkeakoulututkinto tai jonkin tasoinen kurssi yliopistossa, jossa EMKVR-rahastoa olisi edes sivuttu.

Ensimmäinen vuoteni ei ollut mitenkään hohdokas, sillä jatkuva epävarmuus vaivasi ja ajan tuoma kokemus puuttui. Koulutuksestani ei ollut aktivaattorin työssä juuri apua ja tämä luonnollisesti oli iso isku jo valmiiksi rakoilevalle egolleni. Mielikuva ankasta, joka ui järvessä sopinee tähän – järven pinnalla näkyy vain elegantisti lipuva ankka, mutta pinnan alla jalat sätkivät kaoottisesti. Vaikeuksia tuotti myös alan ukkoutuminen: nuori ja uransa alussa oleva nainen ei tuntunut vakuuttavan, ainoa pelastukseni oli luoda illuusio osaavasta asiantuntijasta.  Ikävä kyllä huomaan tämän ilmiön edelleen, mutta en läheskään niin usein kuin urani alussa.

Toinen vuosi – syke tasaantuu ja realiteetit paljastuvat

Adrenaliinin täytteinen paniikki alkoi helpottaa toisen vuoden alussa. Kun kaikki ylimääräinen oli karissut pois, näin alan karun tilanteen. Nuoria ala ei kiinnosta ja työntekijöiden keski-ikä kohoaa, eikä uutta työvoimaa tule tilalle. Iktyonomikoulutuksen lopettamisen jälkeen ei alalle ole tullut montaa osaavaa, korkeakoulutettua nuorta. Itsekin totean eksyneeni alalle puolivahingossa.

Samaisena vuotena perustettiin kansallinen kalatalousverkosto, johon manner-Suomen 10 aktivaattoria osallistuu osa-aikaisella työpanoksella. Klassisesti ensimmäinen vuosi oli varsin sekava eikä kukaan oikein tuntunut tietävän mitä verkosto tekee ja miten. Kuluva vuosi on verkoston ensimmäinen kokonainen, ja opeteltavaa on edelleen paljon.

Huumorin suurena ystävänä, arvostan myös ironiaa, ja tämä onkin, miten näen oman tilanteeni verkostossa. Kollegani yllättivät minut täysin, kun ehdottivat minua verkoston vetovastuuvuoroon vuonna 2025. Tilanteen vielä yllättäen muuttuessa pääsin ja/tai jouduin aloittamaan verkoston johdossa jo kesäkuussa 2024. Tämä aiheutti jälleen pienen epäuskon ja hieman isomman paniikin: Onko tosiaan niin, että nuorin ja lyhimmän ajan alalla ollut on valmis vetämään kansallista kalatalousverkostoa? Vastaus, omaksi päänvaivaksi, on kyllä. Pääsin taas opettelemaan paljon uusia asioita tiiviillä tahdilla.

Pidän itseni haastamisesta, ja arvostan mahdollisuutta kehittyä. Pieni pelko kuitenkin minulla on, että jokin asia jää huomaamatta varsinkin näin alussa kokemuksen puutteen vuoksi. Tässäkin onneksi kokeneemmat kollegani ovat luvanneet auttaa. Tavoitteeni on hoitaa kunnialla saamani pesti loppuun ja siirtää kapula seuraavalle tammikuussa 2026.

Kaoottisesta sätkimisestä eleganttiin lipumiseen

Tulevaisuuteni tämän jälkeen on vielä arvoitus. Todennäköisesti jatkan työskentelyäni aktivaattorina, katson 2021–2027 ohjelmakauden loppuun ja valmistelen Kainuun ja Koillismaan Kalaleaderin uuden kauden käynnistymisen. Siinä vaiheessa luultavasti esitän itselleni kysymyksen, olenko jo kala-alan asiantuntija ja haluanko jatkaa aktivaattorina vai tahdonko sittenkin haastaa itseni jollain uudella tavalla ja katsoa muita mahdollisuuksia?

Onko tulevaisuuteni yhtä murskaava kuin raakkujen? En sanoisi näin. Selviäminen jo parista seuraavasta vuodesta tulee vaatimaan paljon hikeä ja kyyneliä sekä mahdollisesti muutaman hermoromahduksen. Uskon silti, että tulen pärjäämään ja kehittymään asiantuntijana sekä työskentelemään kala-alalla myös jatkossa. Mielikuvani ankka tulee uimaan myös jatkossa elegantisti.

 

Kajaanissa 27.9.2024

Tea Nousiainen

Kainuun ja Koillismaan aktivaattori

 

I’ve seen it all – senioriaktivaattorin kannustuspuhe

Meitä kalatalousaktivaattoreita on Suomessa tusina. Alkuperäisiä, vuodesta 2008 saakka yhtäjaksoisesti mukana olleita on jäljellä enää yksi. Muut ovat aloittaneet edellisellä tai nykyisellä ohjelmakaudella. Itse olen ollut remmissä vajaa yhdeksän vuotta, mutta tavalla tai toisella mukana elinkeinokalatalouden kehittämistehtävissä jo lähes 30 vuotta. Olen nähnyt kaiken, myös paljon sellaista, mitä en olisi välittänyt nähdä tai kuulla. Loppujen lopuksi kokemusteni summa on kuitenkin plussan puolella.

Olen ylpeä meidän nuorista aktivaattoreistamme! Heillä ei välttämättä ole paljon kokemusta, mutta heillä on ennakkoluulotonta ja raikasta näkemystä. Ja intoa! Olen toki ylpeä vanhemmistakin kollegoistani. Kaikkia meitä yhdistää palo tehdä työtä kalatalousalan hyväksi.

Kalatalouden kehittäminen on ennen kaikkea kestävyyslaji. Itselläni matkaväsymys alkaa jo tuntua jaloissa. Vuodet tuntuvat myös yläpäässä. Työ kalatalousalalla on usein pään hakkaamista kiviseinään. Toisilla enemmän ja toisilla vähemmän. Itse olen porilainen, joten lukuisten arpien lisäksi päässäni sykkii aina tuore kuhmu.

Kalatalousala ei ole helppo ala nuoren naisen tulla. Luottamuksen rakentaminen vie aikaa, ja kenttä vaatii näyttöjä. Tea, näytit kykysi meille aktivaattorikollegoillesi nopeasti. Johtaja-ainesta sinussa on roppakaupalla! Uskon, että sinulla on loistava tulevaisuus alalla, jos näin haluat. Matkalla tulevaisuuteen pidä kiinni pienistäkin hyvistä hetkistä ja onnistumisista, ja vaali niitä. Kuuntele alan yrittäjiä, koska sillä tavalla opit enemmän kuin oppikirjoista, joita toki niitäkin kannattaa lukea. Toimi niin kuin sinusta on oikein.

Maria Saarinen

kalatalousaktivaattori

Saaristomeren Kalaleader