Lypsylehmien huono hedelmällisyys on yksi yleisimmistä syistä poistaa lehmä karjasta, ja hedelmällisyyshäiriöitä hoidetaankin terveysongelmista eniten tiloilla. Hedelmällisyyteen vaikuttaa lukemattomia eri tekijöitä perimästä olosuhteisiin, ja lehmän hormonitoiminta voi häiriintyä helposti esimerkiksi sairauksien tai epäonnistuneen ruokinnan vuoksi.
Kautian tilalla Viitasaarella lehmien hedelmällisyyttä ja tiinehtymistä pyritään parantamaan monin tavoin. Tilaa isännöi Juho Kinnunen puolisonsa Tiina Paanasen kanssa. Yhden robotin maitotilalla tehtiin omistajanvaihdos viime vuoden alussa, ja ensimmäiseen vuoteen mahtui paljon positiivista – nurmi- ja maissisadot onnistuivat ja lehmien keskituotostakin saatiin nostettua. Navetassa lypsää pääosin holstein-karja ja lypsyn hoitaa Lelyn robotti.
Tilalla jalostus on lähellä sydäntä. Oman karjan aktiivisen jalostuksen lisäksi tilan isäntä on perustanut jalostusalan yrityksen, World Wide Sires Finlandin. Yritys tarjoaa lehmien jalostussuunnitelmapalveluita ja maahantuo niiden pakastespermaa. Jalostus onkin yksi asia, jonka Juho nostaa esille hedelmällisyydestä puhuttaessa – esimerkiksi sonnit tiineyttävät eri tavalla, joten sonnin valinnassa tähän kannattaa kiinnittää huomiota. Lisäksi karjaan kannattaisi mahdollisuuksien mukaan jättää kasvamaan hyvin tiinehtyvien lehmien jälkeläisiä, ja tehdä tiukempaa valintaa huonosti tiinehtyvien kohdalla.
Tiinehtymisen kannalta myös siemennysajankohta on tärkeä, ja optimaalista ajoitusta voi olla haastava löytää silmämääräisellä kiimantarkkailulla. Kautian tilalla optimaaliseen siemennysajankohtaan osuminen on helpompaa lehmillä käytössä olevien aktiivisuusantureiden ansiosta, joiden avulla kiiman alkaminen tiedetään tarkemmin. Juho keinosiementää tilan eläimet itse, ja vaikeasti tiinehtyville on siementäjäksi kasvamassa tilasonni. Sonni tulee hyvästä lehmäperheestä ja on eri sukuinen kuin tilan omat eläimet tai tilalla aiemmin käytetyt sonnit. Tilasonnin avulla pyritään vähentämään tiinehtymisvaikeuksista johtuvia poistoja, ja sonni koetaan myös kannattavana sijoituksena. Yksikin tiinehtyvä lehmä maksattaa jo sonniin käytetyn rahan takaisin – eikä pidä myöskään unohtaa sonnista saatavaa teurastilitystä. Tilalta kuitenkin muistutetaan, että sonnia varten tulee olla olemassa fiksut tilat ja ennalta mietityt toimintatavat, jotta toimiminen on turvallista ja vältytään jopa hengenvaarallisilta uhkatilanteilta.
Jalostus ei kuitenkaan ole ainoa tiinehtyvyyteen vaikuttava tekijä. Korkeatuottoisessa karjassa rehustuksen energiapitoisuus on tärkeä huomioida, sillä riittämätön energiansaanti voi vaikeuttaa tiinehtymistä. Kautian tilalla tämä tiedostetaan, ja ruokinnan energiapitoisuuteen panostetaan. Tilalla nurmi- ja maissipitoiset säilörehut pyritään korjaamaan mahdollisimman energiapitoisena, ja lisäksi ruokinnassa on käytössä erilaiset energiapitoiset väkirehut ja -liuokset.
Tiloilla käytössä oleva teknologia kerää paljon dataa, jota pystytään hyödyntämään tilan arjessa. Näin on myös Kautian tilalla, mutta isäntä toivoisi vielä saavansa nykyisestä datasta erityyppistä tietoa hedelmällisyyden seurannan tueksi. Suomessa perinteinen tapa seurata karjan hedelmällisyyttä on poikimavälin perusteella, kun Yhdysvalloissa tiinehtyvyyttä seurataan tiinehtymisprosentin avulla. Tämä mittari kertoo, kuinka suuri osa kaikista mahdollisesti tiinehtyvistä lehmistä on saatu tiineeksi yhden kiimakierron aikana. Tällöin karjan tilannetta voidaan tarkastella lyhyemmällä aikavälillä, ja näin saadaan realistisempi kuva tämän hetken tilanteesta menneen vuoden sijaan.
Teknologiasta ja sen keräämästä datasta voidaan saada paljon apuja käytännön työn tueksi, mutta usein muutokset vaativat silti pitkäjänteisyyttä ja asioiden tarkempaa tarkastelua. Pelkkä teknologian tarjoama tieto lehmän optimaalisesta siemennysajankohdasta ei riitä, jos muut osatekijät tekevät tiinehtymisestä vaikeaa. Teknologian ja käytännön soveltamista yhteen mahdollistetaan muun muassa Kestävä keskisuomalainen maatila -hankkeen kautta muiden teemojen ohella, joten ota hanke seurantaan, ja toivottavasti nähdään tilaisuuksissa!
Teksti on julkaistu alunperin Tarvaalan tarinoita -blogissa.
Lisätietoa hankkeesta, tulevista tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista löytyy Maaseutuverkoston hankekortilta ja tapahtumista. Hankekortti löytyy osoitteesta: https://maaseutuverkosto.fi/hankkeet/kestava-keskisuomalainen-maatila/. Hankkeen perustiedot löytyvät myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun sivuilta.
Teksti: Heli Turpeinen, harjoittelija, Kestävä keskisuomalainen maatila -hanke, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kestävä keskisuomalainen maatila -hanke toimii ajalla 1.5.2024 -31.5.2026.
Hanketta toteuttavat Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja ProAgria Keski-Suomi.
Hanketta rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus ja Euroopan maaseuturahasto 2023-2027.
Lähteet:
Hellberg, T. 2024. Tuotosseurannan tulokset 2023. Viitattu 23.1.2025. https://www.proagria.fi/uploads/Lypsykarjan-tuotosseurannan-tulokset-20231.pdf
Kinnunen, J. 2025. Kautian tila. Haastattelu 22.1.2025.
Perasto, S. 2024. Hyvä hedelmällisyys on monen tekijän summa. ProAgrian Ruokintapöydällä blogi. Julkaistu 6.5.2024. Viitattu 23.1.2025. https://www.proagria.fi/blogit/ruokintapoydalla/hyva-hedelmallisyys-on-monen-tekijan-summa
Vahlsten, T. 2024. Terveystarkkailun tuloksia 2023. Viitattu 23.1.2025. https://www.proagria.fi/uploads/Terveystarkkailun-tuloksia-21032024.pdf
Heli Turpeinen
Vain kirjautuneet käyttäjät voivat kommentoida
Kirjaudu sisään Luo uusi tili