Mikä on opiskelijoiden mielestä paras keino jalkauttaa maankäyttösektorin ilmasto-osaaamisen tietoa käytännön toimijoille?
KOMIO (Maankäyttösektorin ilmasto-osaaminen)-hankkeessa teetettiin opiskelijoille kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää, mikä on opiskelijoiden mielestä paras keino jalkauttaa maankäyttösektorin ilmasto-osaamisen tietoa käytännön toimijoille, kuten opiskelijoille ja maatalousyrittäjille. Suomenkieliseen kyselyyn vastasi 111 opiskelijaa viidestä eri ammattikorkeakoulusta: Hämeen -, Jyväskylän -, Lapin – Savonia – tai Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluista. Ruotsinkieliseen kyselyyn vastasi 34 opiskelijaa Yrkeshögskolan Noviasta. Alla käsitellään suomenkielisen kyselyn tuloksia.
Vastaajista 52% oli monimuoto-opiskelijoita ja 48% lähiopiskelijoita. Opiskelutapaa haluttiin kysyä, koska monimuoto-opiskelijat voivat usein olla jo esimerkiksi yrittäjiä tai muuten mukana työelämässä.
Vain kolmannes vastaajista oli kuullut ennen maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta (MISU), jolloin yli puolet vastaajista ei ollut kuullut siitä. Puolet vastaajista tietää, mitä maankäyttösektorin ilmastotoimilla tarkoitetaan, 25% ei tiedä ja 29% ei osannut sanoa. On hieman yllättävää ja ehkä huolestuttavaakin, että maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma on niin monille opiskelijoille vieras asia. Valtioneuvosto hyväksyi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman vasta kesällä 2022, joten kyseessä on melko uusi asia eivätkä vieraat termit ole voineet tulleet esimerkiksi opiskelijoille toisaalta tutuiksi, jos niiden kanssa ei ole ollut tekemisissä.
Opiskelijoilta kysyttiin, millaista ilmasto-osaamista opiskelija kokee tarvitsevansa nyt ja tulevaisuudessa. 40% vastaajista koki tärkeimmäksi tiedoksi peltojen hiilensidonnan, 38% turvepeltojen ilmastokestävän käytön sekä suometsien ilmastokestävän käytön ja hoidon. Seuraavaksi tärkeimmäksi koettiin erilaiset peltokokeilut ja tiedon välittäminen pellonpiennarpäivissä esimerkiksi ammattikorkeakoulujen hanketoiminnan ja erilaisten koulutus- tai kehittämishankkeiden avulla sekä metsäkadon ehkäisy. Opiskelijoiden vastaukset heijastavat eniten mediassa esillä olleita teemoja, mitkä ovatkin ensiarvoisen tärkeässä asemassa, kun pyritään vähentämään maankäytön päästöjä ja vahvistamaan nykyisiä hiilinieluja. Toisaalta esimerkiksi hiilensidonnasta, turvepeltojen ja suometsien käytöstä kaivataan edelleen lisää tietoja, vaikka sitä onkin jo nykyään saatavilla.
Tulevaisuudessa opiskelijat kaipaavat osaamista hieman eri teemojen ympäriltä. Vastauksien mukaan opiskelijat tulevat tarvitsemaan tietoa valuma-aluesuunnittelusta, suometsien ilmastokestävästä hoidosta ja käytöstä sekä teknologian hyödyntämisestä, esimerkiksi täsmäviljelymenetelmistä tai maaperä- ja kasvustoskannauksesta. On ilahduttavaa huomata, että opiskelijat kokevat tulevaisuudessa tarvitsevansa entistä enemmän teknologiaa ja sen tuomia hyötyjä.
KOMIO-hankkeessa on tuotettu oppimateriaalia maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman mukaisista teemoista, ja kyselyssä selvitettiin myös, millaista oppimateriaalia opiskelijat käyttävät mieluiten. Vastaajista 69% piti mieluiten valmiista ppt-esityksistä tai pdf-materiaaleista. Reilu puolet vastaajista käyttää opiskeluun mielellään videoita ja 53% verkkoluentoja. Vastauksien perusteella huomataan, että perinteisten oppimateriaalien rinnalle ovat nousseet erilaiset multimediamateriaalit. Videoiden etu opetuksessa on esimerkiksi se, että videon voi tarvittaessa keskeyttää ja palata katsomaan myöhemmin uudelleen, jos jokin asia jäi mietityttämään. Tietokortteja (32% vastaajista) ja podcasteja (25% vastaajista) pidettiin myös hyvinä oppimateriaaleina. Muihin oppimismateriaaleihin oli vastattu esimerkiksi koulun oppitunnit, erilaiset oppimistehtävät ja projektit, tutkimustieto, kirjat ja testit. Erilaiset oppimismenetelmät ja -materiaalit tukevat tosiaan myös opiskelijoiden mielestä.
Kyselyssä selvitettiin myös, kuinka usein opiskelijat käyttävät itseopiskelumateriaaleja. Vastaajista 45% käyttää oppimismateriaaleja useamman kerran viikossa ja 40% vastaajista kertoi sen riippuvan opiskeltavasta aiheesta, joskus enemmän ja joskus vähemmän. Tulos on positiivinen yllätys. Se kertoo myös ehkä siitä, että kiinnostavista aiheista ollaan valmiita etsimään tietoa ja myös käyttämään sitä. On hienoa nähdä, että opiskelijat hyödyntävät olemassaolevia materiaaleja jo tehokkaasti.
Opiskelijoiden mielestä toimivin tapa jakaa ilmasto-osaamisen tietoa maatalousyrittäjille ja muille alan toimijoille ovat ammattilehdet. Sen jälkeen toimivimmiksi listattiin webinaarit ja lyhyet tietoiskut. Vastaajista 44% piti myös pellonpiennarpäiviä tai muita tapahtumia hyvinä tapoina. Vastaukset eivät oikeastaan yllätä, sillä ne heijastavat myös nykyisin tarjolla olevia tietoa. Eri mediat pyrkivät aktiivisesti jakamaan tietoja ilmastokestävästä viljelystä, webinaareja on tarjolla laajasti ja myös live-tapahtumia järjestetään taas aktiivisesti.
Kyselyssä haluttiin selvittää hieman tarkemmin opiskelijoiden mielipiteitä koulutuksellisista podcasteista eli äänitallenteista. 54% vastaajista on kuunnellut podcasteja ja 42% vastaajista pitää sopivan pituisena 10-20 minuuttia kestävää podcastia. 45-60 minuutin pituista podcastia piti hyvänä vain 8% vastaajista. On luonnollista, että lyhyempiä podcasteja pidetään mielekkäämpinä. Ne ehtii yleensä kuuntelemaan kerralla, jolloin käsiteltävä aihekin jää paremmin mieleen.
Opiskelijoilta kysyttiin, minkä takia ei ole kuunnellut podcasteja. Vastaajat kertoivat yleisimmiksi syiksi, että ei ole ollut aikaa tai ei ole löytynyt kiinnostavia aiheita. Osa koki myös, että ei ole löytänyt sopivia podcasteja tai osannut hakea niitä opiskelumielessä. On totta, että luonnonvara-alan podcasteja tarjotaan useassa eri kanavassa, jolloin voi olla vaikea poimia niitä esimerkiksi jonkin organisaation sivuilta. Uusista podcasteista viestitään yleensä aktiivisesti, joten kannattaa olla kuitenkin valppaana erilaisissa alan kanavissa. Maaseutuverkoston AgriHubin alustalle on koottu myös luonnonvara-alan podcasteja. Nykyään podcastit ovat usein kuunneltavissa ilmaiseksi eivätkä vain maksullisissa suoratoistopalveluissa.
Opiskelijoiden vapaan sanan vastauksissa nousevat esiin kiinnostus hiilensidontaa kohtaan niin pellolla kuin metsässä. Toisaalta todettiin, että koko aihetta voisi opettaa enemmän kaikelle kansalle: opiskelijoille, tuottajille ja kuluttajille. Myös podcasteja toivottiin enemmän.
Opiskelijat kommentoivat, että maankäyttösektorin ilmasto-osaaminen on tärkeä aihe, josta olisi hyvä saada lisää tietoa myös opinnoissa. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että aihetta esiteltäisiin myös kuluttajille. Koettiin myös, että nyt jo tehtäviä luonnonvara-alan ilmastotoimenpiteitä pitäisi nostaa enemmän esille. Vastakkainasettelua pidettiin turhana, ja toivottiin, että alkutuotannon toimijat, päättäjät ja myös kuluttajat saataisiin tekemään sujuvaa yhteistyötä.
KOMIO-hanke päättyy syyskuussa 2024, mutta opiskelijoille suunnattu kysely tarjoaa hyviä ajatuksia pureskeltaviksi myös myöhempiä hankkeita tai oppimateriaalin tuottamista varten. On hienoa huomata, että asioita tehdään jo oikein: oikeanlaista oppimateriaalia on jo saatavilla, ja se osataan myös löytää. Uusiakin näkökulmia saatiin, ja keneltäpä niitä olisi parempi tiedustella kuin luonnonvara-alan tulevaisuuden tekijöiltä.
Blogiteksti on tuotettu KOMIO-hankkeessa, jossa koostetaan opintomateriaaleja ammattikorkeakoulujen luonnonvara-alan TKI-toiminnan, erityisesti Hiilestä kiinni -kokonaisuudesta rahoitettujen hankkeiden tuloksista. Hanke rahoitetaan Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni- maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuudesta ja sitä toteuttavat yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulu SeAMK (projektin vetäjä), Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK, Karelia-ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia, Oulun ammattikorkeakoulu OAMK ja Savonia-ammattikorkeakoulu.
Reetta Vähä-Heikkilö
Vain kirjautuneet käyttäjät voivat kommentoida
Kirjaudu sisään Luo uusi tili