Ilmasto- ja ympäristötoimet maanomistajan ulottuville

Miten ilmasto- ja ympäristöteemat saadaan parhaalla tavalla mukaan maaseudun kehittämiseen? Tätä pohdittiin ja suunniteltiin maaseutuverkoston fokusryhmässä.

Keväällä 2024 aloitti erityinen fokusryhmä, jonka tehtävä oli kehittää maaseutuverkoston toimintaa ilmasto- ja ympäristöteemoissa.

Teemat ovat maaseudulla oleellisia. Hiiltä sitovat, monimuotoisuutta ylläpitävät ja vesistöjen laatua parantavat ekosysteemit sijaitsevat maaseudulla. Suurelta osalta ne ovat maa- ja metsätalouden käytössä. Ilmastoon sopeutuminen on näiden alojen elinehto.

Ilmasto- ja ympäristökysymykset ovatkin vahvasti mukana maaseudulla ja maataloudessa. Laajalle viljelijöiden joukolle ne tulevat CAP:in ympäristöohjelman kautta. Meijereiden, teurastamoiden ja sopimustuotannon kumppaneiden vastuuohjelmat ohjaavat tilojen toimintaa. Monet kehittämishankkeet kohdistuvat tai vähintään liittyvät maatalouden ilmasto- ja ympäristötyöhön. Teemat ovat myös yleisesti mukana maaseudun keskusteluissa, maaseutupolitiikassa ja maaseutua käsittelevässä mediassa.

Fokusryhmäläisiä yhdisti yleisesti myönteinen ja toiveikas näkemys maaseudusta ja maataloudesta ruuan, raaka-aineiden ja muiden ekosysteemipalveluiden tuottajana sekä kestävyyssiirtymän toteuttajana. Tämä oli jo itsessään hyvä syy osallistua porukan työhön. Fokusryhmäläisiltä löytyy tietoa erilaisista hyvistä käytännön esimerkeistä ja rahoituksen mahdollisuuksista. Joukossa on helppo löytää perspektiivi, jossa ilmasto- ja ympäristöratkaisujen tarjoaminen on suomalaisen maaseudun vahvuus.
Samaan aikaan ilmasto- ja ympäristövaatimukset kuormittavat monia maaseudun toimijoita. Maataloudessa on suuria ongelmia kannattavuuden kanssa. Pelloilla tuotetaan muitakin hyötyjä kuin ruokaa, mutta maksetaanko niistä? Ja kuka maksaa?

Monet ilmasto- ja ympäristötoimet kannattavat myös viljelyn näkökulmasta. Maan kasvukunnon parantaminen voi samaan aikaan kasvattaa satoja ja viljelyvarmuutta sekä sitoa hiiltä ja vähentää ravinteiden huuhtoutumista. Synergioista huolimatta näiden hyötyjen toteutuminen vaatii rahaa, osaamista ja pitkäaikaista sitoutumista. Maaseutuverkoston haaste ja yhteiskunnan etu on tuoda nämä toimet mahdollisimman hyvin viljelijöiden ulottuville.

Maan kasvukunnosta huolehtiminen kuuluu viljelyyn ja viljelijöiden ammattitaitoon. Osa ilmasto- ja ympäristötoimista on kauempana viljelyn arjesta ja totutusta toiminnasta. Esimerkiksi turvepeltojen vettäminen voi olla monelle viljelijälle jo periaatteessa kaukainen ajatus. Käytännössä mahdollisuus etääntyy entisestään, jos vettämisestä ei makseta menetettyjä tuloja ja toteutuneita kustannuksia vastaavasti.
Maaseutuverkoston toimijoiden tehtävä on omalta osaltaan edistää sitä, että maanomistajat saavat ratkaisujensa avuksi käyttökelpoisen tiedon ja palvelut. Vettämiseen liittyvä kiinnostus ja markkinatilanne selkeytyy vasta, kun vaihtoehto tuodaan kunnolla tarjolle.

Maaseudulle on tarjolla isoja tehtäviä kestävyyssiirtymässä. Haasteena on pilkkoa ja muotoilla näistä tehtävistä tartuttavia ja ratkaistavia palasia niiden toteuttajille. Toivottavasti osaamme vastata tähän haasteeseen maaseutuverkostossa.

Fokusryhmässä maaseudun ilmasto- ja ympäristötyön asetelmia sai työstää hyvässä porukassa. Kiitos järjestäjille ja mukana olleille!

Harri Hakala
Hiilestä kiinni -yhteisön koordinaattori
ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö

Jari Rouvinen
Toiminnanjohtaja
MTK Pohjois-Karjala

Mitä ovat maaseutuverkoston fokusryhmät?

Maaseutuverkostossa on toiminut vuonna 2024 kaksi fokusryhmää, joista toinen on keskittynyt ilmasto- ja ympäristöasioihin ja toinen ruotsinkieliseen yhteistyöhön. Ryhmien jäsenet valittiin avoimella haulla. Fokusryhmien tavoitteena on ollut edistää näiden tärkeiden teemojen parissa tehtävää verkostotyötä sekä hahmotella ja hioa maaseutuverkoston toimintasuunnitelmaa. Lisäksi fokusryhmät ovat pureutuneet vaikuttavuuteen ja verkostoituneet muiden maaseudun kehittäjien kanssa.

Harri Hakala, Jari Rouvinen