Ilmastotieto vahvistuu ja vaihtuu vertaisryhmässä

Vertaisryhmät ovat oiva tapa uuden oppimiseksi sekä osaamisen syventämiseksi turvallisesti.

Kortit vaihtuvat ja nauru helähtelee huoneessa, kun astun sisään ProSoil ilmasto-osaamisen vertaistukiryhmän kokoukseen Seinäjoella. Käynnissä on yhteinen harjoitus asiakaskäynnillä tai työpajassa käytettävästä ”Photolanguage” menetelmästä. Ryhmä on valinnut tämän menetelmän testiin ”Farming for Climate” tietopankista, jota kehitetään osana mm. ClimateSmartAdvisors ja ClimateFarmDemo -hankkeita helpottamaan maatalousasiantuntijoiden ilmastotyötä tarjoamalla alustan työkaluille ja menetelmille maatalouden ilmastotoimenpiteiden toteuttamiseksi tai asiasta keskustelemiseksi asiakkaan tai muiden sidosryhmien kanssa.

Kokoontuminen on tämän ryhmän toiseksi viimeinen kahden vuoden yhteisen matkan aikana. Ryhmä on ClimateSmartAdvisors-hankkeen ensimmäinen vertaistukiryhmä (Community of Practice (CoP)), joita hankkeen aikana tulee olemaan kaikkiaan neljä Suomessa. ProSoil on keskittynyt maaperän hyvinvointiin ja sen parissa tehtäviin toimenpiteisiin ilmastonmuutokseen varautumisen ja hiilensidonnan näkökulmasta. Jokainen ryhmä keskittyy tiettyyn ilmasto-osaamisen osa-alueeseen, ja tässä ryhmässä aihe on ollut maaperän hyvinvointi. Ryhmät ovat pieniä 6-8 asiantuntijaa + ryhmänvetäjä, ”ilmastovalmentaja”, joka on koulutettu hankeen toimesta eurooppalaisten kollegoiden kanssa.

”Parasta ryhmään osallistumisessa on ollut eri alueiden kollegoihin tutustuminen ja yhteiset tapaamiset. Tapaamisissa meillä on ollut asiantuntijoita kertomassa eri aiheista liittyen maan kasvukuntoon. Olen oppinut paljon uutta, ja oppimista on tukenut se, että olemme päässeet käytännössä tekemään esim. havaintoja pellolla”, kertoo yksi ProSoil-ryhmän jäsenistä harjoituksen lomassa.

Seuraava ryhmä aloittaa huhtikuussa 2026 ja se tulee keskittymään täsmäviljelyyn ja sen vaikutuksiin ja mahdollisuuksiin ilmastotoimenpiteiden vauhdittajana. ”Ensimmäisen ryhmän aihe valikoitui hankkeessa tunnistetun osaamistarpeen ja ryhmän mielenkiinnon mukaan. Jokainen sai vaikuttaa ryhmän tavoitteiden muotoiluun sekä lisätä omia kiinnostuksen kohteitaan CoP-toiminnan sisältöihin”, kertoo Henna Latvala  ilmastovalmentaja ProAgria Etelä-Pohjanmaalta. ”Seuraava ryhmä tulee määrittelemään kahden vuoden yhteisen työskentelyn tavoitteet ja keskeiset oppimiskysymykset jälleen ensimmäisessä tapaamisessa. Olemme pyrkineet samaan mukaan asiantuntijoita ryhmiin niin, että ilmasto-osaaminen kehittyisi kaikilla alueilla, vaikka aihe vaihtuukin jokaisen ryhmän kohdalla.”, jatkaa Henna.

Kysyessäni osallistujilta kokemuksista vertaisryhmään osallistumisesta kaksi asiaa korostuu: asiantuntevaverkosto, jossa vaihtaa ajatuksia ja ideoita matalalla kynnyksellä sekä substanssiosaamisen vahvistuminen turvallisessa ympäristössä. ”Ryhmään osallistumisen myötä olen saanut välineitä ja rohkeutta tulkita erilaisia maaperän hyvinvointiin liittyviä asioita ja sitä myötä palvella asiakkaita yhä paremmin.” toteaa yksi osallistujista.

Ryhmät kytkeytyvät Euroopan laajuiseen asiantuntijaverkostoon, sillä sama toimintamalli on käytössä lähes kaikissa EU-maissa. Hankkeen päätyttyä noin 1 500 asiantuntijaa osallistuu CoP-ryhmätoimintaan 260 CoP-ryhmän kautta 27 maassa. Ajatuksena ei toki ole jättää osaamista vain ryhmien jäsenten hyödyksi vaan tietoa on tarkoitus monistaa myös ryhmien ulkopuolelle ilmastoasiantuntijoiden kotiorganisaatioissa sekä koulutettujen ilmastovalmentajien toimesta laajemminkin sekä luonnollisesti asiakkaille työnohessa.

Suomessa kaksi viimeistä ryhmää ajoittuu vuosille 2027-2030 ja niiden aiheet tarkentuvat tulevan vuoden aikana tunnistettujen tarpeiden ja sidosryhmäkeskusteluiden kautta. Tämä toimintamalli vaikuttaa olevan todella vaikuttava tapa lisätä osaamista halutuista aiheista toiminnan ollessa tarpeeksi rajattua, tapaamisten määrän ollessa kohtuullinen (8 tapaamista/2 vuotta) ja ryhmän koon hallittavuuden näkökulmasta. ”Oppiminen ehtii kypsyä ja syventyä tapaamisten välissä, mutta ei liian pitkään niin että asia pääsisi unohtumaan”, toteaa Henna Latvala.

Maria Suomela, projektipäällikkö ProAgria Keskusten Liitto