Ilmastoviisaat koulutus- ja neuvontapalvelut – mitä opimme Seinäjoen työpajassa?

Ilmastoviisasviljely ei ole enää kaukainen tavoite, vaan arjen välttämättömyys. Samalla herää kysymys: miten varmistamme, että koulutus ja neuvonta todella tukevat tätä muutosta? Tätä rakensimme yhdessä, kun ilmastoAKIS-teemaryhmä kokoontui Seinäjoelle 20. marraskuuta ensimmäiseen työpajaansa.

Tilaisuus oli merkityksellinen monella tavalla. Se ei ollut vain työpaja, vaan ensimmäinen ilmastoaiheinen AKIS-teemaryhmä, joka kokoaa saman pöydän ääreen neuvojat, viljelijät, opettajat, tutkijat, viranomaiset ja kehittäjät. Siinä missä älymaatalouden teemaryhmä on toiminut jo vuosia hanketoiminnan ohessa, ilmastoAKIS rakentaa nyt omaa, pysyvää yhteistyöalustaansa – paikkaa, jossa eri toimijat voivat oppia toisiltaan ja etsiä ratkaisuja yhdessä.

Työpajassa tunnistetut esteet – ja niiden tarjoamat oppimiskohdat

Työpajassa työskenneltiin tunnistaaksemme eri toimijoita koskevia näkökulmia ilmastotyöhön. Osallistujat nostivat esiin hyviä käytänteitä ja vahvuuksia kuten innostuneet ja osaavat toimijat, olemassa olevat verkostot, hyvät työkalut ja hankkeet sekä oppilaitosten kiinnostus ja aktiivisuus ilmastotyössä.

Toisaalta tunnistettiin myös tekijöitä, jotka hidastavat muutosta: epäselvät termit, pirstaleinen tieto, politiikan ja käytännön välinen kuilu, resurssipula ja kiire. Lisäksi ilmastoasioihin liittyvä epävarmuus tai etäisyys vaatii uudenlaisia tapoja innostaa – kuten positiivisia esimerkkejä, havainnollistamista ja konkreettisia hyötyjä.

Nämä eivät kuitenkaan ole pelkkiä ongelmia, vaan suuntaviivoja kehittämiselle. Ne osoittavat, mihin panostamalla voimme edetä.

Kolme työpajassa kirkastunutta teemaa

Yhteinen kieli ja selkeytetty tieto
Ilmastoviisauden edistäminen vaatii selkeitä käsitteitä ja jaettua ymmärrystä. Työpajassa kävi ilmi, että terminologia on vielä hajallaan, ja se tekee keskustelusta tarpeettoman vaikeaa. Osallistujat toivoivat yhteistä termipankkia ja helposti löydettävää, kohderyhmittäin muokattua tietoa. Kun tieto on ymmärrettävää ja saavutettavaa, siitä tulee myös käytettävää.
Käytännönläheiset oppimismahdollisuudet
Ilmastohaasteita taklataan arjen toiminnoilla. Siksi käytännön esimerkit, tilavierailut, maatalousharjoittelut ja pioneeritilojen kokemukset koettiin tärkeiksi. Niiden avulla ilmastovaikutukset ja ratkaisut muuttuvat abstrakteista käsitteistä konkreettisiksi teoiksi. Tämä on erityisen tärkeää opiskelijoille, joilla on paljon kilpailevia kiinnostuksen kohteita – käytännön kokemukset innostavat ja juurruttavat osaamista. Toisena tärkeänä kohderyhmänä tunnistettiin virkahenkilöt, jotka monesti joutuvat tekemään poliittisia linjauksia ilman kontaktia tilojen todelliseen arkeen.
Verkostot ja yhdessä tekeminen
Ilmastoviisasviljely vahvistuu yhteistyöstä. Työpajassa korostui tarve sparraukselle, vertaistuelle ja toimiville viestintäkanaville. Neuvojien vertaisryhmät, tilojen ja oppilaitosten kumppanuudet sekä avoin tiedonvaihto auttavat siirtämään hyviä käytäntöjä eteenpäin. Kun toimijat kohtaavat, syntyy ratkaisuja, jotka ovat sekä realistisia että toteutuskelpoisia.

Mitä seuraavaksi?

Ilmastoviisaiden neuvonta- ja koulutuspalveluiden kehittäminen edellyttää selkeää tietoa, yhteisiä työkaluja, käytännön oppimisympäristöjä ja eri toimijoiden jatkuvaa vuoropuhelua. Työpajan perusteella ilmastoAKIS voi toimia kokoavana voimana, joka tuo nämä palaset yhteen. Haastena ei ole osaamisen puute, vaan sen parempi hyödyntäminen ja linkittäminen – juuri sitä varten ilmastoAKIS-verkosto on nyt olemassa.

Tämä oli vasta alku. Nyt kutsumme sinut mukaan jatkamaan keskustelua ja rakentamaan yhdessä ilmastoviisaan tulevaisuuden. Tilaisuus järjestettiin ClimateSmartAdvisors ja EVECSA -hankkeiden sekä Maaseutuverkoston yhteistyönä.

Jos haluat mukaan keskusteluun tai seuraaviin kokoontumisiin pyydä pääsyä ilmastoAKIS-ryhmään Agrihubin alustalla: https://maaseutuverkosto.fi/keskusteluryhmat/ilmastoakis/