Inspiraatiota Virumaalta

Benchmarking-matkalla pohjustettiin Kaakon luonto- ja kulttuurikeskuksen suunnittelua.

Toukokuun lopussa järjestimme osana Kaakon luonto- ja kulttuurikeskus -hankkeen toimijoiden kanssa Viroon suuntautuvan benchmarking-matkan, jonka aikana tutustumme Länsi- ja Itä-Virumaan alueella sijaitseviin luonto- ja kulttuurikohteisiin.

Kolmipäiväinen matka tarjosi meille ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua alueen laadukkaisiin ja moderneihin luonto- ja kulttuurikohteisiin, joiden toteutuksista huokui luovuus, yhteisöllisyys ja pitkäjänteinen kehitystyö. Matkan tavoitteena oli kerätä ideoita ja hyviä käytäntöjä Virolahdelle suunnitteilla olevan Kaakon luonto- ja kulttuurikeskuksen konseptointityöhön – ja sitä todella saimme.

Luontoa, historiaa ja elämyksiä

Matkamme alkoi Lahemaan kansallispuistosta, jossa sijaitsevat Oandun luontokeskus ja Sagadin kartanoalue näyttivät, miten historia ja nykyaikaiset toiminnot voivat sulautua saumattomasti yhteen. Oandun monipuoliset näyttelyt ja osallistavat sisällöt herättivät ajatuksia siitä, miten näyttelytiloissa voisi yhdistää luovasti luontoinformaation sekä vierailijoiden osallistamisen toisiinsa. Nämä elementit voisivat toimia erinomaisesti myös Kaakon luonto- ja kulttuurikeskuksessa.

Sagadin metsämuseo ja luontokoulu puolestaan toivat esiin, kuinka tärkeää on tarjota tieteellisesti korkeatasoista, mutta käytännönläheistä opetusta – erityisesti lapsille ja nuorille. Näyttelyesineistön lisäksi metsämuseo tarjoaa myös monenlaisia oivaltavasti toteutettuja interaktiivisia näyttelyitä metsän merkityksestä eri aikakausilla.

Luontokoulun kantavana ideana on solmia ystävyyssuhde luonnon kanssa, mikä tarkoittaa luonnon tuntemista, vaalimista ja siitä huolehtimista sekä ymmärrystä siitä, että ihminen on osa luontoa. Perusajatuksena on tarjota tieteellisesti korkeatasoista opetusta, jossa kaikki oppaat ovat oman alansa asiantuntijoita. Luontokoulutyyppinen toiminta sopisi myös hyvin osaksi Kaakon luonto- ja kulttuurikeskuksen toimintoja, mikä tukisi myös osaltaan Harjun oppimiskeskuksen toiminnan perusajatusta.

Modernia teknologiaa ja rohkeita visioita

Peipsijärven rannalla sijaitseva Alutagusen kansallispuiston vierailukeskus hurmasi modernilla arkkitehtuurillaan ja digitaalisilla näyttelyillään. Keskus osoitti, että teknologia voi tukea luontokokemusta, kun se on toteutettu harkitusti ja sisällöllisesti rikkaasti. Tämä on tärkeä huomio myös Kaakon keskuksen suunnittelussa – digitaalisuus ei ole itseisarvo, vaan väline elämyksellisyyden ja saavutettavuuden lisäämiseen.

Aidun vesiurheilukeskus puolestaan osoitti, miten entisestä kaivosalueesta voi kehkeytyä kansainvälisen tason virkistyskohde, kun taustalla on selkeä visio ja pitkäjänteinen rahoitusmalli. Keskuksen kehittäminen on ollut vuosien työ, jossa yhdistyvät ympäristön ennallistaminen, uusiutuvan energian hyödyntäminen ja matkailupalveluiden rakentaminen. Tämä oli konkreettinen esimerkki siitä, miten myös Kaakon luonto- ja kulttuurikeskuksen perustamisessa ja kehittämisessä voidaan hyödyntää vaiheittaista, hankkeisiin perustuvaa etenemismallia.

Elämyksellisyys, yhteisöllisyys ja paikallisuus

Kaivosmuseon autenttinen kierros, Orun puiston virtuaalinen aikamatka ja Aegviidun vaellusfestivaalin yhteisöllinen tunnelma toivat esiin, kuinka tärkeää on tarjota vierailijoille mieleenpainuvia elämyksiä. Erityisesti kaivosmuseon opas Juri, joka oli entinen kaivosmies, toi kierrokseen autenttisuutta ja lisäarvoa. Tämä oli hyvä muistutus siitä, että paikallinen asiantuntemus ja tarinankerronta ovat korvaamaton osa matkailukokemusta.

Aegviidun vaellusfestivaali tarjosi hyvän käytännön esimerkin siitä, miten tapahtumat voivat toimia yhteisöä kokoavana voimana. Tämä herätti lisää ajatuksia myös mahdollisista uusista tapahtumayhteistyön muodoista Harjun hovin alueella.

Opit Kaakon luonto- ja kulttuurikeskuksen suunnitteluun

Matkan aikana näkemyksemme vahvistui siitä, että Kaakon luonto- ja kulttuurikeskuksen tulee olla monipuolinen, osallistava ja alueellisesti verkottunut kokonaisuus. Keskuksen sisällöt voivat yhdistää historiaa, luontoa, tutkimusta, opetusta ja yrittäjyyttä – aivan kuten Virumaalla on onnistuneesti tehty. Harjun hovin kartanomiljöö ja sen historiallinen tallirakennus näyttäytyvät nyt entistäkin vahvempina vaihtoehtoina uuden keskuksen sijainniksi.

Keskuksen tiloissa on myös huomioida tilojen muunneltavuus ja olemassa olevien resurssien uudelleenkäyttö.  Tallirakennus tarjoaa tähän erinomaiset puitteet, ja alueella on myös muita tiloja, joita on mahdollista hyödyntää keskuksen toiminnan kehittyessä. Seuraavaksi keskitymme luonto- ja kulttuurikeskuksen konseptin kiteyttämiseen ja jalostamiseen yhdessä FCG:n kanssa. Tavoitteena on luoda eheä ja vetovoimainen kokonaisuus, joka palvelee niin paikallisia kuin matkailijoitakin – ja tuo uutta kaivattua elinvoimaa Kaakonkulmalle.

 Teksti ja kuvat: Mikko Kiirikki, Cursor Oy

Mikko Kiirikki, projektipäällikkö