Blogi
23.01.2025

Intoa, rohkeutta ja ylpeyttä paikallisesta tekemisestä Tirolissa

Vaikuttavaa monirahastoisuutta! Tämä oli yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen työryhmämme yksimielinen arvio opintomatkalla Itävallan Tiroliin lokakuussa 2024. Tirolissa käytössä oleva monirahastoinen Leader-malli, eli Community Led Local Development (CLLD), herätti erityistä kiinnostusta.

Paikalliset Leader-ryhmät nähdään Itävallassa tehokkaana tapana toteuttaa sekä EU:n että kansallisia tavoitteita, ja tuottaa laajempaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Meille uutta ja innostavaa oli myös Itävallan ja Italian rajat ylittävä strateginen Leader-toiminta Interreg-rahoituksella. Voisiko sama toimia meillä Ruotsin kanssa Lapissa?

Itävallassa on kaudella 2023–2027 83 Leader-ryhmää ja ne kattavat 97,5 % maaseutualueista ja 55,6 % väestöstä. Maaseuturahaston CAP-rahoitus Leaderiin on yhteensä 210 miljoonaa euroa, josta EU:n osuus on 62 % ja kansallinen 38 %. Tämä tekee keskimäärin noin 2,5 miljoonaa euroa per Leader-ryhmä. Suomessa Leader-ryhmien käytössä on yhteensä 230 miljoonaa euroa CAP-rahoitusta, eli keskimäärin noin 4,4 miljoonaa per Leader-ryhmä, ja erona Itävaltaan myös kunnat osallistuvat Leader-rahoitukseen merkittävällä 20 %:n osuudella.

Kylämaisema Tirolissa
Kylämaisema Tirolissa

Pitkäjänteistä ja strategista monirahastoisen Leaderin kehittämistä

Tirolin osavaltiossa Leader-toiminta on erityisen vahvaa: siellä toimii 10 Leader-ryhmää, joiden rahoitus on keskimäärin 7,8 miljoonaa euroa. Paikallista kehittämistä rahoitetaan Maaseuturahaston lisäksi myös Euroopan aluekehitysrahaststa (EAKR), rajat ylittävän yhteistyön Interreg-ohjelmasta sekä kansallisista rahoituslähteistä, jotka tukevat aluetaloutta, vapaaehtoistyötä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Myös Euroopan sosiaalirahastoa (ESR) hyödynnetään yhteistyötoimien kautta, vaikka sitä ei ole suoraan osoitettu Leaderin rahoituskehykseen.

Tirolissa monirahastoista paikallista kehittämistä on edistetty pitkäjänteisesti. Jo edellisellä rahoituskaudella 2014–2022 Leader-strategioiden toteuttamiseen osoitettiin varoja eri rahoitusvälineistä, ja paikallisissa kehittämisstrategioissa oli oma lukunsa EAKR:lle. Haasteina olivat rahastojen erilaiset säännöt, ja vaikka hakumenettely oli yhteinen, eroja oli muun muassa seurannassa ja valvonnassa.

Nykyisellä kaudella monirahastoisuutta on vahvistettu ja yksinkertaistettu. Maaseuturahasto toimii päärahastona, ja sen säännöillä mennään. Eri rahastoilla on yksi yhteinen tietojärjestelmä. Valmistelu ei ollut mutkatonta, vaan vaati viranomaisten vakuuttamista siitä, että tämä on mahdollista ja tuo lisäarvoa. Seurantaan oli haasteellista yhdistää kaikki tarvittava data ja järjestelmän koodaus ei ollut helppoa. Prosessiin osallistui paljon ihmisiä ja se vaati aikaa. Myös EU:n suunnasta pyydettiin komissiolta ennakkovarmistusta, että suunniteltu malli on hyväksyttävä.

Opintomatkalla saatiin erityisesti uutta oppia Interregin hyödyntämisestä ja siitä innostuttiinkin kovasti. Tirolissa neljällä Leader-ryhmällä on rajan ylittävä Leader-strategia ja yhteinen Leader-ryhmän hallitus, jossa on jäseniä sekä Itävallan että Italian puolelta. Itävallassa rajan läheisyydessä olevia pienimpiä Leader-ryhmiä ei olisi voitu rahoittaa ja hyväksyä Leader-ryhmiksi ilman Interregin tuomaa lisäresurssia.

Paikallista tekemistä on tuettava ja vahvistettava EU:ssa

Tirolilaisten selkeä johtopäätös oli, että paikallisen toiminnan merkitys kasvaa tulevaisuudessa ja sen vahvistamiseen tarvitaan välineitä ja tukea. Myös EU:n merkitys paikallisella tasolla kasvaa. Paikallisesti pystytään ottamaan paremmin huomioon ”pehmeät” hankkeet, joissa yhteistyö ja kehittäminen ovat vahvemmin esillä. Paikallisen toiminnan kautta pystytään kehittämään paremmin osaamista ja kyvykkyyksiä.

Rahastojen yhteisvaikutuksella on Tirolissa saatu lisäarvoa – hankaluuksista huolimatta. He korostivat, että  tarvitaan selkeä hallintojärjestelmä, koska eri rahoitukset ja säädökset ovat monimutkaisia. Tarvitaan tukea kansalliselta tasolta, jotta paikallisella tasolla voidaan toimia parhaalla mahdollisella tavalla. Ollaan kiinnostuneita enemmän tuloksista kuin sen vahtimisesta, miten asioita tehdään. Itävaltalaiset näkivät, että monirahastoisen paikallisen kehittämmisen edistämiseksi on kaksi vaihtoehtoa: joko yksi EU-tasoinen ohjelma, tai pakolliset CLLD-rahoitusosuudet kaikkiin eri EU-ohjelmiin.

Minkälaista alue- ja paikallisen kehittämisen mallia tarvitsemme Suomessa tulevaisuudessa?

Opintomatka oli erinomaisen onnistunut niin uuden oppimisen kuin verkostoitumisen kannalta. Hiukan jäi kateellinen olo siitä, miten päämäärätietoisesti paikallista toimintaa Itävallassa vahvistetaan, ja miten rohkea ja strateginen kehittämisote siellä näihin asioihin on. Suomalaisen Leaderin vahvuutena puolestaan näyttäytyi vahva alhaalta ylös -ote ja miten meillä Leader-hallitukset todella edustavat paikallisia toimijoita ja ovat Leader-työn sydän.

Matkalle osallistunut Päivi Pylkkänen Ruralia Instituutista summasi matkan antia hyvin: Muistetaan, että meillä oli juuri monirahastoinen Leader ensimmäisellä rahoituskaudella 1996–1999! Laajempi rahoituspohja tuo volyymia, mutta vielä kiinnostavampi puoli on, että se avaa uutta ajattelua, uutta tekemistä. Kysymys kuuluukin, että onko lisäarvo suurempi kuin sen aiheuttama hallinnollinen kiusa.

Toisaalta Itävalta on Tirolissa jo koeponnistanut monirahastoisen paikalliskehittämisen toimintatavan, jolla on Komission hyväksyntä, ja jonka voisimme tuoda myös Suomeen.

Opintomatka innosti jatkamaan yhteistä pohdintaa: Minkälaista alue- ja paikalliskehittämisen mallia tarvitsemme Suomessa tulevaisuudessa? Mitä ratkaisuja CLLD voisi tarjota? Ottaen huomioon EU-rahastot tulevaisuudessa, aluehallintouudistuksen, kuntien roolin muutoksen, yrityspalvelujen muutoksen jne. Mitä alue ja paikallistason toimijat näkevät tarpeelliseksi? Näitä kysymyksiä pohditaan YPK-työryhmän yhdessä ministeriöiden kanssa järjestämässä työpajassa helmikuussa.

Erityisasiantuntija ja YPK-työryhmän sihteeri Laura Jänis, MMM

Maaseutuverkosto järjesti opintomatkan yhdessä Itävallan kumppaneiden kanssa 8.-10.10.2024. Matkalla oli 25 osallistujaa, joista puolet CLLD-ryhmää ja puolet AKIS-ryhmää (Agricultural Knowledge and Innovation Systems). Matkalla vierailtiin Leader-ryhmässä ja tutustuttiin paikalliseen toimintaan, kylätaloon, energiayhteisöön, maatilaan ja aurinkovoimalan pilotointiin.

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen työryhmä vahvistaa yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen periaatteisiin nojaavia toimintatapoja sekä lisää paikalliskehittäjien sekä maaseutu-, kaupunki- ja saaristotoimijoiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Työryhmän ovat asettaneet kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä ja maaseutupolitiikan neuvosto vuosille 2021–2025. Työryhmässä on noin 20 jäsentä edustaen hallintoa eri tasoilta, järjestöjä ja tutkijoita.