Kalassa on kasvunvaraa!

Tulevaisuudessa elinvoimaiset kalakantamme tulevat nousemaan suureen arvoon maailmalla. Mutta vanhan viidakon sananlaskun mukaan ”kehitys loppuu tyytyväisyyteen”. Onko meille käynyt niin?

Kirjoittajat: Johanna Möttönen, Janne Niemimäki, Pekka Sahama. Artikkelin pääkuvassa verkkokalastusta Keiteleellä, kuva: Jorma Ronkainen ”Mielestäni juuri kunnissa on lähdettävä muutoksen tielle jo peruskoulun tasolta. Olisi saatava ymmärrys kunnissa olevista vesistöjen resursseista. On opittava taas oikeasti kalastamaan ja kalaa käsittelemään niin kuin meidän sukupolvi oppi sen kotona elämäntaidoissa. Sota oli silloin vielä meidän vanhempien mukana ja huoltovarmuus oli aina puhtaassa vedessä. Nyt on tämä oman maan rikkaus unohdettu vallan markkinatalouden ja helpon tuontikalan varaan.” -Jouko Sirkkala, kaupallinen kalastaja Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n ja EU:n ilmastopalvelu Copernicuksen mukaan Euroopasta on tullut maailman nopeimmin lämpenevä maanosa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät ehkä täällä kotoisessa, viileässä pohjolassa tunnu vielä kovin konkreettiselta (jos kesäisiä ”käristyskupoleita” ei lasketa), mutta asian laita voi muuttua tulevina vuosikymmeninä hyvinkin radikaalisti. Keskilämpötilan nousu, rehevöityminen ja pula makeasta vedestä voivat asettaa vakavia haasteita globaalille ruoantuotannolle ja myös kalataloudelle.  Eikä huoltovarmuuttakaan tulee näinä aikoina missään nimessä unohtaa. Tulevaisuudessa puhtaat vesistömme, elinvoimaiset kalakantamme ja hyvälaatuinen, hiilijalanjäljeltään pieni, tuore kala tulevat nousemaan suureen arvoon maailmalla. Tämän ymmärtää pienen tuumailutauon myötä aika nopeasti. Mutta vanhan viidakon sananlaskun mukaan ”kehitys loppuu tyytyväisyyteen”. Onko meille käynyt niin? On selvää, että kalatalouteen tulee panostaa jatkossa yhä vahvemmin: Elinkeinokalatalous tulee olemaan tulevaisuudessa yhä tärkeämpi meidän, ja kenties koko Euroopan ruokahuoltoa.  Esittelemme tässä artikkelissa muutaman innostavan esimerkin siitä, miten Suomen kunnissa on panostettu kalatalouden kehittämiseen. Pirkanmaalla valmistaudutaan kasvuloikkaan Kuha-Suomen Kalaleaderin alueella on 157 kaupallista kalastajaa, joista kolmisenkymmentä on päätoimisia. Vastoin alan yleistä ikärakennetta, Lappajärven, Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueen kaupallisten kalastajien keski-ikä on verrattain matala ja kehittämisintoa riittää. Kuhan verkkokalastus muodostaa toiminnan kivijalan, mutta viime aikoina on panostettu erityisesti pienen ahvenen ja särkikalojen kalastukseen, sekä pyydyskehitykseen. Virtain ja Ähtärin alueella kalatalouden mahdollisuudet otetaan tosissaan. Kaupunkien elinvoimatoimesta oli edustus mukana Suomenselän kalatalousalueen hankkeessa, jossa selvitettiin elinkeinokalatalouden ja kalastusmatkailun kehittämisnäkymiä. Tuoreessa loppuraportissa todetaan, että alueelle tarvitaan yhteiset ja toimialan kokoavat kalankäsittely- ja jakelutilat. Kuha-Suomen Kalaleaderin rahoittama hanke poikii lähitulevaisuudessa jatkoselvityksen vaadittavista tiloista ja liiketoiminnan mahdollisuuksista.  Lähitulevaisuudessa julkaisemme hankkeesta oman artikkelin, joten kannattaa pysyä tutkalla! Myös Ikaalisten kaupungin kehittämisyhtiö on järjestänyt alueen kaupallisille kalastajille kaksi keskustelutilaisuutta. Keskusteluissa on noussut esille muun muassa jäähileasemien, pakastus- ja käsittelytilojen tarve. Kunnassa suunnitellaan parhaillaan esiselvityshankkeen käynnistämistä. Onko kylpyläkaupunki tulevaisuudessa myös merkittävä kalatalouden klusteri Pirkanmaalla? Päijät-Hämeessä on jo vauhti päällä Päijät-Hämeessä kala osataan jo huomioida osana maakunnan elintarviketoimintaa. Asikkalan kunnassa ei ole ollut riittäviä tiloja kaupallisille kalastajille. Viime syksynä käynnistyneessä esiselvityshankkeessa selvitettiin elinkeinokalatalouden kehittämistoimenpiteitä, jonka jatkona keväällä 2024 myönnettiin rahoitus Euroopan meri-, kala- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) jäähileasemalle ja purkupaikan kehittämiseen. Asikkalan Kirkonkylälle, koulutuskeskus Salpauksen rannalle on rakentumassa kokonaisuus, joka palvelee jatkossa kaupallisia kalastajia. Päijänteen rannalle nousee jäähileasema, joka palvelee kalastajia. Lisäksi alueen pintoja ja valaistusta parannetaan. ”Yhteiset fasiliteetit helpottavat kalastajien toimintaa. Ei ole mahdollista, eikä taloudellisesti järkevää, että jokainen kalastaja hankkii omat jäähilekoneet”, toteaa Asikkalan kunnan elinvoima-asioiden projektipäällikkö Kirsi Vuollet. Päijät-Hämeen alueella on paljon muutakin kala-alan kehitystyötä meneillään. Lahden Niemen satamaan rakentuu kalan lajitteluasema, jonka myötä hoitokalastussaaliista saadaan enemmän elintarvikekäyttöön. Padasjoen kalasatamaa kehitetään vastaamaan nykypäivän tarpeita, joka vahvistaa alueen ammattikalastajien toimintaedellytyksiä. Kaikki nämä hankkeet tukevat toisiaan ja lisäävät alueen kalaelinkeinon vetovoimaa. Lisäksi huoltovarmuus, omavaraisuus ja lähikalan saanti paranevat. Syksyllä päättyvässä Asikkalan seudun kalatalouden liiketoimintaedellytykset -esiselvityshankkeessa on selvitetty kalastajien toimintaedellytyksiä sekä mahdollisen yhteisen kalan logistiikkakeskuksen sijoittumista Asikkalan seudulle. Hanke on saanut EMKVR-rahoitusta Sisä-Suomen Kalaleaderistä. ”Hankkeen avulla on jo lisätty kalastajien ja jalostajien yhteistyötä sekä selvitetty kala-alan liiketoimintapotentiaalia. Hienointa on, että innostus kala-alaa kohtaa näkyy”, kertoo Vuollet tyytyväisenä. Itä-Suomi on kaupallisen kalastuksen edelläkävijä Itä-Suomen kalatalous ja kalastusmatkailu ovat kehittyneet koko viimeisen vuosikymmenen hyvin ja uusia yrittäjiä on viime vuosina tullut tasaisesti alalle. Kalastajarekisterin mukaan Itä-Suomessa I-ryhmän kaupallisia kalastajia on 122 ja noin 630 muuta myyntiin kalastavaa II-ryhmän kaupallista kalastajaa. Yrittäjät ovat investoineet oman toiminnan kehittämiseen merkittävästi ja elintarvikelaatuisen kalan vaatima infra jäähile- ja alkukäsittelylaitoksineen Itä-Suomessa on kohtuullisessa kunnossa.  Kalastuksen kestävyyteen kaikilla sektoreilla panostetaan osallistumalla mm.  kestävyyden osoittavan järjestelmän kehittämiseen, yritysten tuotekehitykseen ja osaamiseen sekä yhteistyön tiivistämiseen eri toimijoiden kesken. Itä-Suomen Kalaleaderin kehittämisstrategian tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken ja saada heidät osallistumaan aktiivisesti lähivesistöjen kalatalouden, toimintaympäristön ja ympäristön kehittämiseen. Hyvänä esimerkkinä tästä on Hirvensalmen Kala Oy:n hanke ”Ammattikalastuksen elinvoiman lisääminen ja kalan alkukäsittelyn osaamistason nostaminen”, jossa yhteistyössä osakaskuntien kanssa etsitään uusia kalastajia hyödyntämään osittain alikalastettuja kalakantoja ja vahvistamaan uuden kalasataman ja koko tuotantoketjun toimintaa.

Muikkuja savustusvalmiudessa. Kuva: Janne Niemimäki Kalastuspääkaupunki Pello hakee kalastajia Napapiirille – tositarkoituksella Pellon kunnan elinkeinoyhtiö Pellon Kehitys Oy käynnisti keväällä 2023 kalastajien rekrytointihankkeen yhdessä alueen kaupallisten kalastajien kanssa.  Komeaa nimeä kantavan ”Napapiirin helmiä ruokalautaselle” -hankkeenperustavoite on selkeä – kaupallisten kalastajien määrän lisääminen. Alueelle pyritään hankkeen avulla saamaan kokonaan uusia ryhmän I ja ryhmän II kaupallisia kalastusyrittäjiä sekä auttamaan nykyisiä II-ryhmän kalastajia kehittämään toimintaansa. Fasiliteetit ovat Pellossa kohdillaan. Sirkkakosken vene- ja kalasatamassa sijaitseva, seitsemän vuotta sitten täysin uudistettu laitoshyväksytty kalankäsittelyhalli, sosiaalitiloineen, pyydysvarastoineen ja pakastekontteineen ovat esimerkkejä, että Miekojärvellä ja Pellon kunnassa uskotaan kalastuselinkeinojen tuovan tulevaisuudessakin työtä ja toimeentuloa sekä uusia asukkaitakin alueelle. Kalasatamahallia on määrätietoisesti kehitetty koneineen ja laitteineen ja se täyttää tiloiltaan tämän päivän laatuvaatimukset ja on myös kalanostoliikkeiden auditoima. Viimeisimmät investoinnit ovat kohdentuneet energian säästöön ja työturvallisuusasioihin. ”Puitteet ovat täällä vähintäänkin hienot kaupalliselle kalastukselle ja kalastusmatkailulle. Tyhjiä asuntojakin löytyy lähialueelta kohtuullisen mukavasti ja hinnat ovat todella sopivia uuden alkamiseen”, kertoo kuudennen sukupolven kaupallinen kalastaja Jouko Sirkkala. Sirkkalalla on myös painava viesti kuntien ruokahankinnoista päättäville: ”Yksi tärkeistä asioista kunnissa on ottaa myös lähikalat ruokalautaselle mahdollisimman useasti. Lapsien saadessa herkutella hyvää ravinteikasta lähikalaa koulussa, osaavat he vaatia sitä myös kotona. Yleensä vedotaan siihen, että lähikala on niin kallista – siinä on suuri laskentavirhe. Mikäli laskettaisiin oikeasti proteiinit, vitamiinit ja hivenaineet ruokalautaselta niin loppuisi se epäterveellisten hiilihydraattipommien ostaminen kunnissa, jotka sitten täydennetään pillereinä ja kapseleina sekä isoina sairauskuluina sekä työstä poissaoloina.” Myös Kansallinen kalatalousverkosto kannustaa kaikkia ottamaan kalatalouden tosissaan! Suomen 10 kalaleader-ryhmää rahoittavat mielellään edellä mainitun kaltaisia selvityshankkeita. Helpoiten asiassa pääsee liikkeelle ottamalla yhteyttä lähimpään kalatalousaktivaattoriin. Yhteystiedot löydät täältä: Kalaleader-ryhmät

Johanna Möttönen, Janne Niemimäki, Pekka Sahama