Kalatalous on jatkuvassa murroksessa – uusin tulokas muuttujien joukossa on merituulivoima

Kalastus on vajaan 4 000 kalastajan elinkeino. Osalle heistä se on työpaikka, osalle rakkain työ maailmassa. Miten navigoida jatkuvan murroksen keskellä? Tätä pohtii Nina Helenius Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Kirjoittaja: Nina Helenius, kalatalouspalveluiden yksikönpäällikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Silakan ja lohen kiintiöihin tuli alkuvuodesta rajoituksia. EU:n yhteisen kalastuspolitiikan valvonta on tiukentunut ja tiukentuu edelleen. Inflaatio nosti kalan hintoja merkittävästi, ja kysyntä laski. Ja kaiken tämän lisäksi merituulivoimahankkeita on käynnissä ennennäkemätön määrä. Tällaisia otsikoita me olemme saaneet lukea alkuvuoden ajan. Toimialalla huolestutaan, ja synkkiä tulevaisuuden kuvia on maalailtu niin toimijoiden, tutkijoiden kuin toimittajienkin kynästä.

Merituulivoimaa tulee arvioida myös kalatalouden näkökulmasta

Merituulivoiman tarve on todellinen. Me tarvitsemme kotimaista uusiutuvaa energiaa, jolla osaltaan voimme hillitä ilmastonmuutosta ja auttaa saavuttamaan hiilineutraaliustavoitteet. Merituulivoiman rakentamisen ei kuitenkaan tulisi haitata merien muita toimijoita ja tästä olemme huolissamme. Onko sijoittelussa otettu huomioon kalastuselinkeino? Merialueille rakennettavien merituulivoimapuistojen ei tule estää troolareita kalastamasta merkittävintä elintarvikekalalajiamme, silakkaa. Silakkaa kalastetaan troolaamalla, joka on sen merkittävin pyyntimuoto. ”Troolikäytävät” taasen määräytyvät merenpohjan profiilin mukaan, eivätkä ne ole siirrettävissä. Lisäksi tulee myös huomioida, että tuottavia troolialueita on vähän. Meriin tulee mahtua sekä siellä jo olevat toimijat että sinne tulevat uudet toimijat, kuten merituulivoima, mutta myllyjä ei tule rakentaa siten, että ne estävät kalastuksen niillä alueilla, jotka ovat ydinasemassa.

Merituulivoiman vaikutusta kalastoon ei vielä tiedetä, se selvinnee ajan kanssa. Rakentamisvaiheesta aiheutuu oletettavasti suurempi haitta, mutta todennäköisesti luonto sopeutuu, kun voimalat ovat valmiit ja aikaa kuluu. Vaikutuksia ja mahdollisia haittoja arvioidaan jo nyt, kun yksikössämme kirjoitetaan merkittävä määrä lausuntoja merituulivoimaloista, joita suunnitellaan rakennettavaksi sekä Suomen talousvyöhykkeelle että Ruotsin puolelle. Varsinkin Pohjanlahti on merkittävässä asemassa. Sinne on suunnitteilla huomattava määrä merituulivoimaa, mutta se on myös ydinasemassa Suomen kalatalouden ja siihen liittyvän huoltovarmuuden näkökulmasta.

Toimialojen yhteensovittaminen

Kalatalous on osa luonnonvarataloutta, ja se asettaa toiminnalle ehdot. Lyhyellä ajanjaksolla tarkasteltuna muutokset esimerkiksi kiintiöissä ja valvonnassa tuntuvat kyseenalaisilta ja helposti toimialalla nähdään vain se haitta, minkä uudet rajoitukset ja säännöt aiheuttavat. Tavoiteltuja vaikutuksia tulee kuitenkin tarkastella pitkällä ajanjaksolla. Muutosten tavoitteena on varmistaa kestävät kalakannat ja kestävä kalastus.

Myös merituulivoima tulee olemaan osa ekosysteemiä, ja sitäkin tulee tarkastella pitkällä ajanjaksolla. Aikanaan, toivottavasti, luonto on sopeutunut 300 metrisiin myllyihin, kalakannat voivat hyvin ja toimijat, mm. kalatalous sekä energiatalous, ovat tyytyväisiä. Siihen asti on selvää, että muutokset huolestuttavat ja tulevaisuus voi vaikuttaa epävarmalta. Kalastus on vajaan 4 000 kalastajan elinkeino. Osalle heistä se on työpaikka, osalle rakkain työ maailmassa. Mutta vaikka kalastukseen ei liittyisi minkäänlaisia intohimoja, on selvää, että yhden toimijan tavoitteet eivät voi estää toisen toimijan tavoitteita. Vain yhden edun huomioiminen ei ole ekosysteemissä toimimista, eikä se edistä kestävää kehitystä. Uusiutuva energia vähentää fossiilisten polttoaineiden tarvetta, kalastettu kalakilo vähentää merestä ravinteita. Kalatalous on uudistuvaa ja vastuullista, kala ravintona on ekologinen valinta.

Kirjoitus on uudelleenjulkaisu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen uutiskirjeestä. 

Nina Helenius