Kalojen hyvinvoinnin taustaselvitys valmistui – tavoitteena vastuullisempi ja eettistä tarkastelua kestävä kalatalous

Kalojen hyvinvointi ei ole yksittäinen toimenpide vaan kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa yhdistyvät tutkimus, käytännön osaaminen ja eettiset arvot. Uusi raportti ja politiikkasuositus muodostavat vankan perustan pitkäjänteiselle kehitystyölle – ja kutsuvat kaikki toimijat mukaan rakentamaan vastuullisempaa kalataloutta.

Kalojen hyvinvoinnin kehittämisessä otettiin merkittävä askel, kun laaja ”Taustaselvitys kalojen hyvinvointiohjelman pohjaksi: Kalojen hyvinvoinnin nykytila ja kehitystarpeet” -raportti valmistui maaliskuussa. Raportti kokoaa yhteen ajankohtaisen tiedon kasvatettujen ja kalastettujen kalojen hyvinvoinnista Suomessa ja esittää konkreettisia kehitysehdotuksia koko toimialalle.
Raportin pääkirjoittajana toimi Jenni Westerback Ruokavirastosta, ja se on laadittu tiiviissä yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Luken ylläpitämän Eläinten hyvinvointikeskuksen asiantuntijoiden kanssa. Työtä rahoitti maa- ja metsätalousministeriö osana kotimaisen kalan edistämisohjelmaa.

Raportin ohella julkaistiin myös politiikkasuositus, jossa on nostettu esiin sidosryhmien ja työryhmän tärkeimmiksi tunnistamia teemoja kalojen hyvinvoinnin edistämiseksi. Nämä suositukset tarjoavat tiekartan sekä viranomaisille että elinkeinolle hyvinvoinnin kehittämistyön jatkamiseen.

Miksi kalojen hyvinvointi on nyt erityisen ajankohtaista?

Kuluttajien kiinnostus vastuullisesti tuotettuun ruokaan kasvaa jatkuvasti. Kalojen hyvinvointi on osa eettistä ja kestävää kalankasvatusta – ja samalla myös yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaassa ja kilpailukykyisessä tuotannossa. Aihe nousi hiljattain myös julkiseen keskusteluun Ylen MOT-ohjelman myötä. Vaikka yksittäiset ongelmat eivät edusta koko toimialaa, ne osoittavat tarpeen kehitykselle ja avoimelle vuoropuhelulle.

Raportissa on tunnistettu keskeisiä kehityskohteita, jotka luovat selkeän suunnan kalojen hyvinvoinnin edistämiselle Suomessa. Näihin kuuluvat muun muassa henkilöstön osaamisen vahvistaminen, kalaterveyden parantaminen, tainnutusmenetelmien optimointi, kasvatuksen virikkeellistäminen, sekä uusien teknologioiden – kuten tekoälyn ja konenäön – hyödyntäminen hyvinvoinnin seurannassa. Lisäksi korostetaan tarvetta kansallisesti sovitettujen ohjeistusten ja soveltuvien hyvinvoinnin mittaristojen luomiselle. Kalojen hyvinvointi ei ole vain eläineettinen kysymys, vaan se liittyy kiinteästi tuotannon tehokkuuteen, kuluttajien luottamukseen ja kalatalouden ekologiseen kestävyyteen. Esimerkiksi parempi kalankäsittely voi nostaa saaliin laatua ja vähentää vapautettavien sivusaaliiden stressiä, mikä tukee sekä eläinten että vesiekosysteemien hyvinvointia.

Suosituksilla suunnataan tulevaisuuteen

Uusi politiikkasuositus toimii tiekarttana kalojen hyvinvoinnin edistämisessä. Mukana on suosituksia tainnutusmenetelmien kehittämisestä, kirjolohen virikekasvatuksesta, lainsäädännön tarkentamisesta sekä uuden teknologian ja tutkimustiedon käytännön soveltamisesta. Suosituksilla tuetaan paitsi kalankasvattajia, myös viranomaisia ja tutkijoita yhteisessä tavoitteessa: entistä vastuullisemmassa kalantuotannossa.

Tutkimus ja yhteistyö avainasemassa

Blogissaan helmikuussa aiheesta kirjoittanut Jouni Vielma (Luke) muistuttaa, että kalojen hyvinvointi on noussut keskeiseksi teemaksi tutkimus- ja kehitystyössä. Yhteistyö viranomaisten, tutkijoiden ja yritysten välillä on ollut ratkaisevaa – ja jatkossa sitä tarvitaan entistä enemmän.

Jo nyt kasvattajat ovat ottaneet käyttöön tutkimukseen perustuvia parannuksia, kuten kalojen rokottamista ja hiilidioksiditainnutuksesta luopumista. Teknologiset ratkaisut tarjoavat tulevaisuudessa entistä tehokkaampia tapoja seurata ja parantaa kalojen hyvinvointia.

Lue raportti Luken julkaisupalvelusta Taustaselvitys kalojen hyvinvointiohjelman pohjaksi: Kalojen hyvinvoinnin nykytila ja kehitystarpeet

Lue Jounin blogi Kalojen hyvinvointi on tärkeää kasvattajille ja kuluttajille

Kuvassa Jenni Westerback, joka piti tilannekatsauksen kalojen hyvinvoinnin edistämisestä Kalapäivillä 2025.

Ella Hellström, elinkeinokalatalouden tutkija, Luonnonvarakeskus. Kuvassa Jenni Westerback, joka piti tilannekatsauksen kalojen hyvinvoinnin edistämisestä Kalapäivillä 2025