Kaupallisen sisävesikalastuksen saalisilmoitukset – digiratkaisujen käytön lisääminen

Miten saada ikääntyvät kaupalliset kalastajat mukaan digiloikkaan – vai uhkaako alaa digikuilu? Vastauksia tähän tarjoaa juuri valmistunut opinnäytetyö, jossa pureudutaan sisävesikalastuksen saalisilmoitusten digitalisointiin ja siihen, mitä esteitä matkalla on yhä ylitettävänä.

Tarjoan yritykseni kautta sivutoimisesti kalatalouden asiantuntijapalveluita ja lisäksi työskentelen kalatalouden alalla. Viimeiset kaksi vuotta olen kaiken tämän keskellä suorittanut ylempää ammattikorkeakoulututkintoa (YAMK Tradenomi) ja näiden opintojen opinnäytetyön tein kalatalouteen 2024–25 aiheella: Kaupallisen sisävesikalastuksen saalisilmoitukset – digiratkaisujen käytön lisääminen.

 

Toimeksiantajana Ruokavirasto

Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Ruokavirasto ja lisäksi opinnäytetyön osalta yhteistyötä tehtiin Maa- ja metsätalousministeriön ja VarEly:n kanssa. Opinnäytetyön tavoitteet voi jakaa kahteen osaan. Sisävesikalastuksen parissa työskentelevien viranomaisten osalta pyrittiin selvittämään, miten paljon paperilomakkeen kautta saapuvat saalisilmoitukset työllistävät heitä, miten viranomaiset ovat järjestäneet digitukea nykyisessä toimintaympäristössä ja miten sitä kannattaisi järjestää tulevaisuudessa sekä muita kokonaisuuden kipukohtia. Opinnäytetyön kaupallisille sisävesikalastajille suunnatun osuuden tarkoitus oli tutkia sitä, miten kaupalliset sisävesikalastajat saataisiin lakisääteisten saalisilmoitusten osalta siirtymään paperilomakkeen käytöstä digitaalisten ratkaisujen pariin, millaista digitukea he kaipaavat tai esimerkiksi millaisia koulutustarpeita heillä on kokonaisuuden osalta. Sisävesikalastuksen digitaaliset järjestelmät tässä opinnäytetyössä olivat Sisaalis-järjestelmä (web-käyttöliittymä) sekä Järvikala-sovellus (Android-laitteille).

 

Uhkaako kaupallisia kalastajia digikuilu?

Suomessa kaupallisten kalastajien keski-ikä on korkea. Tämä oli tiedossa jo opinnäytetyötä tehdessä ja tämä osaltaan ohjasi hakemaan opinnäytetyön teoriaa digiosaamisen kehittämisen kautta. Korkea ikä voi olla osaltaan myös vaikuttamassa henkilön digitaitoihin tai motivaatioon käyttää digitaalisia järjestelmiä, joten teoriaa syvennettiin tutustumalla digitaaliseen syrjäytymiseen ja jopa digi-kuiluun. Lisäksi teoriassa tutustuttiin maaseudun palveluiden digitalisoimiseen sekä kestävän kehityksen näkökulmiin.

 

Tiedonhankintaa Webropol – kyselyjen kautta

Varsinainen tutkimus opinnäytetyön osalta toteutettiin tapaustutkimuksena ja sen menetelminä oli kaksi webropol-kyselyä. Viranomaisille tehtiin oma kyselynsä ja kaupallisille kalastajille omansa ja näin kyselyjen kysymykset ja lähestymiskulmat olivat erilaisia. Kyselyt toteutettiin maalis-huhtikuussa 2025. Viranomaiskysely lähetettiin 52 henkilölle (Ruokavirasto, MMM, ELY-keskus & LUKE) ja siihen vastasi 23 henkilöä (44%). Kaupallisten sisävesikalastajien kysely lähetettiin 1132 henkilölle ja vastaus saatiin 397 henkilöltä (35%). Seuraavissa kappaleissa on esitelty tärkeimmät johtopäätökset kyselyjen osalta.

 

Viranomaiskyselyn tulokset

Tärkeimmät johtopäätökset viranomaiskyselyn osalta olivat, että paperilomakkeiden kautta saapuvat saalisilmoitukset työllistävät edelleen paljon niitä käsitteleviä tahoja. Näissä ilmoituksissa on myös puutteellisia tai virheellisiä tietoja esimerkiksi kirjoitusvirheet. Edellä mainittujen syidenkin takia kaupallisia sisävesikalastajia pitäisi saada ohjattua tekemään saalisilmoitukset digiratkaisujen kautta, mikä vähentäisi viranomaisten työmäärää ja parantaisi datan laatua. Kyselyn tulosten perusteella viranomaiset ovat tunnistaneet sen, että tämä muutos ei tapahdu itsestään ja kaupallisille sisävesikalastajille pitäisi järjestää esimerkiksi käyttäjäkoulutuksia sekä erilaisia digituen muotoja saalisilmoitusten digitaalisten kanavien osalta.

Toimivimpana käyttäjäkoulutuksien järjestäjänä nähtiin ELY-keskus tai taho, joka puhuttelee kalastajia ja osaa kommunikoida kalastajien kanssa esimerkiksi kalaleaderit tai alan yritykset. Koulutuksien osalta olisikin oiva mahdollisuus tehdä yhteistyötä viranomaisten ja kalatalouden toimijoiden kanssa. Käyttäjäkoulutukset tai digituki ei itsessään kuitenkaan ratkaise ongelmaa, sillä kyselyn osalta nousi esiin myös viranomaisten huomio kaupallisten sisävesikalastajien vanhoista tavoista ja tottumuksista. Näiden asenteiden muuttamiseen motivaatio lähtee kalastajasta itsestään.

 

Kaupallisten kalastajien kyselyn tulokset

Tärkeimmät johtopäätökset kaupallisten sisävesikalastajien kyselyn osalta esitellään tässä, mutta ensin on huomioitava, että kysely sai merkittävän määrän vastaajia ympäri Suomea (397 henkilöä). Kysely myös vahvisti kaupallisten sisävesikalastajien korkeaan keski-ikään liittyvää tietoa, sillä yli puolet vastaajista olivat yli 60-vuotiaita.

Kyselyyn vastanneiden kaupallisten kalastajien ikä (n = henkilömäärä).

Kyselyn osalta 32 % vastaajista käytti ensisijaisena saalisilmoituskanavana paperilomaketta ja muut Sisaalis-järjestelmää tai Järvikala-sovellusta. Paperilomakkeen käytön osalta syinä nousi esiin helppous sekä käyttäjän puutteelliset digitaidot. Näiden käyttäjien osalta puutteelliset digitaidot johtavat myös siihen, etteivät he itsenäisesti välttämättä osaa etsiä digitukea järjestelmien osalta ja näin kynnys digitaalisten kanavien käyttöön voi olla käyttäjälle liian korkea itsestään ratkaistavaksi. Muutokseen tarvittaisiin koulutuksia sekä myös niiden vanhojen tapojen ja tottumusten murtamista.

Samalla on huomioitava, että ne kaupalliset sisävesikalastajat, jotka jo käyttävät digitaalisia kanavia saalisilmoitusten tekoon, eivät juurikaan kaipaa digitukea tai koulutuksia. Tämä seikka auttaa kohdentamaan digitukea tai mahdollisia koulutuksia oikeille käyttäjäryhmille. Myös kalastajien mielestä suosituimmaksi koulutustahoksi nousi ELY-keskus ja lisäksi kannatusta sai kalaleaderit tai kalastusalan yritykset koulutustahoina.

Eineksiä alan kehittämiseen

Opinnäytetyön tuloksina nousi esiin useita johtopäätöksiä ja kehitysehdotuksia, jotka on tarkemmin kuvattu juuri julkaistussa opinnäytetyössä. Alalle tarvitaan lisää eri tahojen yhteistyötä, viestintää sekä tiedottamista ja opinnäytetyö antaa paljon evästyksiä alan kehittämiseen. Toivottavasti opinnäytetyö päätyy oikean tahon pöydälle ja näitä evästyksiä aletaan toteuttamaan alan hyödyksi, eikä tehty työ painu unholaan! Valmiin opinnäytetyön pääset kokonaisuudessaan lukemaan alla olevan linkin kautta:

https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052716674

 

Kesän jatkoa toivotellen,

Matti Ryhänen

Kalliolahden Kala Oy

Matti Ryhänen