Kohti kestävää tulevaisuutta

Poimintoja Nurmeksessa Maaseutuparlamentissa järjestetystä erätaukokeskustelusta, jonka tavoitteena oli vaihtaa ajatuksia ja saada inspiraatiota maaseudun kestävyyskeskusteluun ja kestävyystyöhön.

Maaseututoimijoiden osallisuus kestävyystyössä

Aktiivisen osallisuuden edellytyksenä on kestävän kehityksen käsitteistön omaksuminen ja hallinta. Paikallistoimijoiden on kenties vaikea tarttua aiheeseen, jos siitä puhutaan kankein termein. Monet käsitteet vaativat yhä avaamista, selkiyttämistä ja arkipäiväistämistä. Leader-toiminnan puitteissa on havaittu, että paikallisen käytännön tekemisen kautta on hyvä lähteä liikkeelle ja samalla on mahdollista avata laajempaa näkökulmaa. On myös helpompi tavoittaa uusia henkilöitä pilkkomalla isot teemat pienemmiksi.

Kestävyystyön eteenpäin viemiseksi erilaisten organisaatioiden ja ihmisten osallistaminen nousee keskiöön. Toiminnassa on tärkeää kutsua mukaan heitä, jotka eivät lähtökohtaisesti ole samaa mieltä sekä olla valmis laajentamaan näkökulmia ja yhteistyön mahdollisuuksia. Tämä lähestymistapa kiteytyy ajatukseen: ”tuoda enemmän vääriä ihmisiä oikeisiin pöytiin”.

Toimijuus olisi kenties käsitteenä parempi kuin osallisuus/osallistaminen. Se tuo myös ajatukset lähemmäksi konkreettista tekemistä. Maaseutuympäristössä esimerkiksi talkoot ovat hyvä ja konkreettinen tapa toimijuudelle. Tässä haasteeksi nousee: kuinka tunnistamme ja löydämme ne ihmiset, jotka eivät jo ole aktiivisesti mukana?

Toimijuudelle ja osallisuudelle luonteva tila on esimerkiksi paikallisyhteisöjen hanketoiminta. On tärkeää, että jo toiminnan suunnittelussa huomioidaan kestävät valinnat ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Kestävän kehityksen indikaattorit olisi saatava helpommin käyttöön hanketoimijoille.

Kuva: Keskustelijoiden spontaaneja ajatuksia sanaparista ”kestävyyssiirtymä ja maaseutu”.

Alueellinen tasa-arvo kestävyyssiirtymässä

Tulisiko kestävyyttä mitata kulutus- eikä tuotantopohjaisesti? Toisiko tämä havainto uusia näkökulmia yhteiskunnalliseen keskusteluun ja arjen valintoihin? Maaseudulla mm. ruoan tuotanto ja maatalous tuottavat merkittäviä päästöjä ja myös energia tuotetaan pääosin maaseudulla. Kuitenkin suuri osa siitä mitä maaseudulla tuotetaan, kulutetaan kaupungeissa. Kaupunkien talouksissa kuluttaminen on myös keskimäärin maaseutua suurempaa. Toisaalta maaseudulla oma auto on usein välttämättömyys julkisen liikenteen puuttuessa, ja julkisten palveluiden yhä heiketessä ajomatkat pitenevät. Ketään ei tulisi syyllistää asuinpaikkansa vuoksi. Kestävyyssiirtymäkeskustelua tulisi käydä ensisijaisesti heidän kanssaan, joihin päätökset vaikuttavat. Ihmiset haluavat saada äänensä kuuluviin.

Julkisessa keskustelussa esiin tulevat mielikuvat maaseudusta ja maaseudun asukkaista ovat yhä osittain vanhentuneita ja kliseisiä. Medialla on vastuu monipuolistaa tätä kuvaa sekä nostaa enemmän esille maaseudun arjen ja kehittämisen myönteisiä näkökulmia.

 

Tiedonvälitys kestävyyssiirtymän paikallisesta toteutuksesta ja vaikutuksista

Maaseutua tutkitaan melko paljon ja tutkimuksen myötä näkökulmat laajenevat, mutta on tarve tutkimustiedon kääntämiseksi arkikielelle, tämä koskee myös hanketyötä. Maaseutukehittämisen ja -tutkimuksen tulokset hautautuvat helposti arkistoihin. Tarvitaan lisää käytännön vuoropuhelun mahdollistajia tutkijoiden ja kehittäjien sekä paikallistoimijoiden kesken. Myös kaksikielisen maaseudun haasteet ja mahdollisuudet olisi huomioitava paremmin.

Paikallistoimijoilla ei ole sellaista osaamista, joilla kestävyyssiirtymän toteuttamista ja vaikutuksia voisi määrällisesti mitata, tähän tarvitaan tukea ja osaamista sekä valmiita työkaluja. Toiminnan seuranta tulisi saada luontevaksi osaksi arkea. Aina on mahdollisuus luoda myös uutta, tästä esimerkkinä on kestävän kehityksen viikko -toiminta. Miten voisimme hyödyntää nykyistä paremmin globaaleja tai valtakunnallisia tavoitteita ja mittareita, kuten Agenda 2030 -ohjelmaa?

Keskustelun toteutti maaseutupoliittinen KERÄ-verkosto – för hållbara landsbygder och en rättvis omställning – oikeudenmukaisen siirtymän ja kestävien maaseutujen puolesta.
Maaseutupolitiikka.fi | KERÄ – För hållbara landsbygder och en…

Tiina Saaresranta