Komission viesti maaseudun toimijoille: Ääni kuuluviin NYT!

Komission Leader-alatyöryhmän kokouksessa 5.-6.3.2025 kuultiin vahva viesti: rahastokauden 2028+ linjaukset valmistellaan nyt, ja maaseudun toimijoiden on saatava äänensä kuuluviin valmistelussa. Tulevaisuuden uumoilun lisäksi keskusteluissa olivat Leader-toiminnan arjen haasteet ja ratkaisut.

Mikä on maaseudun rooli EU:n maatalouspolitiikan visiossa?

Kokous oli kiinnostava ja hyödyllinen – vaikkakin tulevaisuus näyttää tässä vaiheessa kovin sumuiselta ja epävarmalta. Kokouksessa keskityttiin siihen, mikä on maaseutualueiden ja paikallisten toimien rooli EU:n visioissa. Komission maatalouden pääosaston (DG Agrin) virkamiehet avasivat maatalouden visiota, niin sanottua 100 päivän visiota. Vision valmistelu oli yksi von der Leyenin kakkoskomission 100 ensimmäisen päivän prioriteettihankkeista. Visio toimii tiekarttana EU:n maatalouden ja elintarvikealan tulevaisuudelle. Elinvoimaiset maaseutualueet on visiossa yhtenä neljästä painopisteestä. Yhteistyötoimet, kuten Leader ja älykkäät kylät, on mainittu vahvistettavina toimina.

Osallistujien puheenvuoroista välittyi kuitenkin huoli: miksi maaseutu nähdään vain maatalouspolitiikan linssien läpi? Tähän komissio vastasi rauhoittelemalla, että EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisio on myös edelleen olemassa, se ei ole kadonnut mihinkään. Ja maatalouden 100 päivän visiossa ovat mukana myös maaseudun toimintaohjelma ja maaseutusopimus, Rural Pact. Keskustelussa jäi kuitenkin avoimeksi, miten 100 päivän visio ja EU:n maaseutuvisio linkittyvät keskenään. Kuinka merkittävässä asemassa EU:n maaseudun pitkän aikavälin visio oikeasti on?

Komissio pyytää näkemyksiä EU:n rahoituskehyksen suuntaviivoista 6.5. mennessä

Toinen kuuma tulevaisuusaihe, joka kokouksessa nostettiin esille, oli komission juuri julkaistu ehdotus EU:n rahoituskehyksen suuntaviivoista 2028–2034. Ehdotus kertoo komission näkemyksen rahoituksen painopisteistä ja rakenteesta. Komissio on avannut sidosryhmille ja kansalaisille seitsemän julkista kuulemista. Ne ovat avoinna 6. toukokuuta 2025 saakka. DG Agrin edustajat kannustivat kaikkia aktiivisesti osallistumaan kuulemisiin ja kertomaan kantojaan.

Keskustelua heräteltiin myös siitä, mikä on maaseudun rooli muissa politiikkalohkoissa ja EU:n tavoitteissa. Johtopäätös oli muillakin sama, kuin mitä olemme Suomessa pohtineet: Vaikka maaseudun kehittäminen jää valitettavan paljon maatalouden varjoon, on maaseuturahoitus kuitenkin paremmassa turvassa kotipesässään DG Agrissa, kuin koheesiopolitiikan osana aluepolitiikan pääosastolla Regiossa.

Komission maaseutuvirkamiesten johdonmukainen viesti Leaderin osalta oli, että ollaan sitten missä tahansa, niin Leader-periaatteista sekä rahoituksen korvamerkinnästä täytyy pitää kiinni. Suomen kannalta on myös tärkeää, että maaseudun kehittäminen ei ole pelkästään Leader-työn varassa. Tarvitsemme tulevaisuudessakin maaseudun kehittämiseen rahoitusta ELY-keskusten (tulevaisuudessa elinvoimakeskusten) kautta.

Yhteistyö ja yksinkertaistaminen aina ajankohtaista

Yhteistyötä eri politiikkalohkojen välillä tarvitaan nyt joka tapauksessa enemmän kuin koskaan. Tähän esitimme komissiolle ja EU:n CAP-verkostolle toiveen, että tarvitsemme edelleen tukea monirahastoisen paikallisen kehittämisen (CLLD) edistämiseen. Yhteistyötä sen eteen tulisi lisätä niin EU:n tasolla kuin kansallisesti ja alueilla.

Komission edustajat korostivat tämän kevään tärkeyttä tulevaan politiikkaan vaikuttamisessa. Nyt on aika tuoda esiin maaseuturahaston tulokset ja Leaderin lisäarvo. Näiden asioiden tärkeydestä ei olla eri mieltä, mutta ne on pystyttävä sanoittamaan ja viestimään paremmin. Tässä olemme Suomessa hyvällä tiellä, kun olemme kehittäneet maaseuturahoituksen vaikuttavuusviestintää. Leader-ryhmien ”Mekin olemme EU-päättäjiä” kampanjamme keräsi kehuja kollegoilta muista maista.

Yksinkertaistetut kustannusmallit herättivät myös paljon keskustelua kuten aina, ja kertakorvauksen nimeen vannoivat monet, vaikka niiden toteuttamiseen osa kaipasikin lisää varmuutta ja rohkeutta.

Kansainvälisyydestä voimaa paikalliseen kehittämiseen

Leader-periaatteisiin kuuluu kansainvälisyys ja verkostoituminen, ja EU:n CAP-verkosto sai jäsenmailta runsaasti kiitosta siitä, miten he tukevat ja mahdollistavat tätä vuorovaikutusta EU:n tasolla. CAP-verkoston sivuilta löytyy paljon tietoa Leaderistä, muun muassa kaikkien Euroopan Leader-ryhmien tiedot, joita ryhmät voivat itse päivittää. Uusinta uutta ovat kansainvälisten hankkeiden partnerihaut, joista CAP-verkosto ylpeänä esitti ensimmäisen esimerkin – mistäpä muualta kuin Suomesta, Koillismaan Leaderistä.

Euroopan ja maailman tulevaisuutta haastavat monet ongelmat. Nyt päällä olevien turvallisuusuhkien, sodan ja taloudellisten haasteiden lisäksi meillä on kestävyyskriisi ja ilmastonmuutos. Itävallan kollega muistutti, että Leaderillä voi olla vahva rooli paitsi maaseudun kehittämisessä ja maatalouspolitiikan tukena, mutta myös laajemmin kestävyysmurroksessa.

Kaiken kaikkiaan eurooppalaisten kollegoiden ja koko Leader-verkoston tapaaminen kasvokkain teki jälleen hyvää. Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen on kansainvälistä ja sen parissa työskentelee motivoitunut joukko. Leader-ryhmien jäseniä on komission kyselyn mukaan ainakin 120 000! Kyllä tästä joukosta pitäisi ääntä lähteä. Pysykää kuulolla – Suomessa maaseutuverkostoyksikkö tulee auttamaan siinä, että mahdollisimman moni löytää tärkeiden kysymysten äärelle ja motivoituu kertomaan näkemyksensä.

Linkkejä:

Komission 100 päivän ohjelma

Komission tiedonanto EU:n rahoituskehyksen suuntaviivoista 2028–2034

Euroopan maaseutuverkoston kotisivujen (CAP Network) Leader-osio

Leaderin ja alueellisen kehittämisen alatyöryhmä on yksi kolmesta Euroopan CAP-verkoston pysyvästä alatyöryhmästä. Suomen edustajina työryhmässä ovat Laura Jänis maa- ja metsätalousministeriöstä, Juha-Matti Markkola maaseutuverkostosta ja Alexandra de Haas Leader Ålandista. Lisätietoa ja kokouksen materiaalit verkkosivuilta.

Laura Jänis ja Juha-Matti Markkola