Leader-toiminnan hallintoviranomaisten, kansallisten maaseutuverkostojen ja Leader-ryhmien edustajat ympäri EU:n kokoontuivat pitkästä aikaa kasvotusten. Kuulumisia vaihdettiin ja pohdittiin, kuinka tehdä Leaderistä nuorempi, älykkäämpi ja yksinkertaisempi. Komissio ja Euroopan maaseutuverkosto kertoivat toimista Leaderin vaikuttavuuden ja lisäarvon osoittamiseksi ja eurooppalaisen Leader-verkoston vahvistamiseksi.
Leader-alatyöryhmän ensimmäinen kokous kaudella 2023-2027 pidettiin 25.4.2023 Brysselissä. Työryhmä on yksi EU:n CAP-verkoston alaisista kolmesta ryhmästä ja siihen on nimetty 80 jäsentä. Työryhmässä on edustajat EU:n 27 jäsenmaan hallintoviranomaisista, maaseutuverkostoista ja Leader-ryhmistä, sekä sidosryhmien edustajia.
Leader-perhe koolla vuosien jälkeen – mutta CLLD puuttui
Oli tietenkin ihana nähdä eurooppalaisia kollegoita pitkästä aikaa kasvotusten. Paljon oli vanhoja tuttuja, mutta myös uusia kasvoja. Myös komission päässä on osin henkilöt vaihtuneet ja heitäkin oli hyvä kuulla. Komissiossa Leaderiä arvostetaan ja sen alhaalta ylös lähtevää, verkostoja vahvistavaa ja yhteistyötä lisäävää toimintaa pidetään tärkeänä.
Valitettavaa on, että työryhmän nimestä ja kokoonpanosta on jäänyt pois Community-Led Local Development CLLD eli monirahastoinen Leader, ja mukana oli ainakin tällä kertaa vain maaseuturahasto ja komission maatalouden pääosasto DG AGRI. Esitimmekin toiveen, että monirahastoisuus tulisi pitää jatkossa vahvemmin mukana keskusteluissa. Monirahastoinen CLLD on periaatteessa mahdollista, mutta käytännössä sen toimeenpano on niin monimutkaista, että harva jäsenmaa on sen ottanut käyttöön. Nyt on aika vaikuttaa, jos haluamme yksinkertaisempaa monirahastoista CLLD:tä seuraavalla rahoituskaudella.
Nuorempi, fiksumpi ja simppelimpi Leader – ja miten mitata vaikuttavuutta
Ensimmäisen kokouksen teemana oli, kuinka tehdä Leaderistä nuorempi, älykkäämpi ja yksinkertaisempi. Maaseudun kehittämiseen tarvitaan nuoria, ja Leader voi toimia alustana nuorten osallistumiselle ja kansainvälistymiselle. Suomen nuoriso-Leader-toiminta nousi keskusteluissa esiin. Se on uraa uurtavaa koko EU:ssa ja yli 10-vuotisella historiallaan todistanut toimivuutensa. Älykkyyttä puolestaan lisätään erityisesti yhteistyöllä ja verkostoitumisella, jotka edistävät myös innovatiivisuutta ja uudistumista. Näitä Leader-periaatteita tulee vahvistaa, ja Leader-ryhmien osaamista niissä kehittää. Yksinkertaistamisessa pallo on hallinnolla, niin kansallisesti kuin EU:n tasolla. Tarvitaan myös hyvää vuorovaikutusta Leader-ryhmien ja hallintoviranomaisten kesken.
Keskeisenä teemana kokouksessa oli myös Leaderin lisäarvon arviointi ja komission toimet Euroopan tilintarkastustuomioistuimen viime kesänä julkaiseman Leader-raportin johdosta. Toimme Suomen terveisinä tähän keskusteluun tavoitteemme laatia Leaderin vaikuttavuuskartta ja toimintamalli, miten Leaderin vaikuttavuutta arvioidaan tällä kaudella niin Leader-ryhmien tasolla kuin kansallisesti. Tästä oltiin kovasti kiinnostuneita ja pääsemme varmasti kertomaan tuloksista Evaluation Helpdeskin organisoimassa Leaderin vaikuttavuus-työryhmässä myöhemmin tänä vuonna.
Vanha kausi käynnissä ja uusi vasta valmistelussa
Yhteenvetona kauden 2014-2022 toimeenpanosta kuultiin, että Leaderin maksuprosentti on keskimäärin 56, mutta vaihteluväli on suuri. Suomi on kärkipäässä 75 prosentilla ja seitsemän maata on selvästi alle keskiarvon. Kansainvälisten hankkeiden määrässä Suomi pitää edelleen selvästi ykköspaikkaa 70 hankkeella ja perässä tulevat Viro (41) ja Tanska (34). Suurin osa Leader-ryhmistä toteuttaa siis vielä vanhaa strategiaa. Kokouksessa tehdyn gallupin perusteella neljä maata on valinnut Leader-ryhmät tälle kaudelle ja vaikutti siltä, että monella voi tulla sen kanssa vielä hoppu, kun EU-säädösten mukaan ryhmät tulee hyväksyä tämän vuoden loppuun mennessä.
Kauden 2023-2027 alustavien yhteenvetotietojen mukaan Leaderin rahoitusosuus on CAP-suunnitelmissa keskimäärin 7,7 prosenttia ja yhteensä 6 miljardia euroa julkista rahoitusta. Vastauksena tilintarkastustuomioistuimen raporttiin komissio korostaa vahvasti kaikkien Leader-periaatteiden toteuttamista kaikissa Leader-ryhmissä – ja toki niitä tulee kunnioittaa myös hallinnossa. Maaseuturahastosta rahoitettujen Leader-ryhmien määrä pysynee suunnilleen samana kuin edellisellä kaudella eli noin 2 700 ryhmässä. Jos oikein ymmärsimme, olisi Leader-ryhmien keskimääräinen rahoituskehys vain 1,5-2,5 miljoonaa euroa, verrattuna Suomen 2,7-8,3 miljoonaan euroon sisältäen toimintarahan. Voi olla, että luvut eivät ole aivan vertailukelpoiset, sillä meillä mukana on koko julkinen rahoitus eli EU, valtio ja kuntarahoitus yhteensä.
Leader-lippu liehumaan!
Mielenkiintoinen keskustelu käytiin myös Leaderin näkyvyydestä ja EU:n Leader-logosta, josta komissio tälle kaudelle luopui. Logoa ja tunnettuutta pidetään kuitenkin tärkeänä, jotta pienet paikalliset hankkeet olisivat tunnistettavissa Leader-toiminnaksi. DG AGRI kertoikin käyneensä asiasta keskustelua viestinnän pääosaston kanssa, ja parhaillaan on selvityksessä, saataisiinko käyttöön EU-lippu, jossa olisi Leader-rahoituksesta kertova teksti.
Kokouksen lopuksi puheenjohtajana toiminut Antonia Gamez Moreno, DG AGRI:n Unit D.1, Rural areas and networks -yksikön päällikkö totesi, että yksikön nimi kuvastaa hyvin myös Leader-toimintaa: siinä on kyse monipuolisesti maaseudusta ja verkostoista.
Laura Jänis
Vain kirjautuneet käyttäjät voivat kommentoida
Kirjaudu sisään Luo uusi tili