Maaseudun eeppinen ydin – maaseudun brändikirja kutsuu syventämään yhteyttä omiin maaseutujuuriin

Maaseutu sai syyskuussa uuden suunnan ja äänen, kun Maaseutuleirillä 2024 luotiin Maaseudun eeppinen ydin ja brändikirja. Tämä teos, jota voidaan kuvailla sekä yhteiseksi työkaluksi että rohkeaksi manifestiksi, tiivistää suomalaisen maaseudun ytimen: sen vahvan, rehellisen ja ankaran luonteen, joka kumpuaa perinteistä, luonnosta ja ihmisistä. Brändikirja on syntynyt lähes 40 maaseutuilijan yhteistyöllä, heijastaen moninaista näkökulmaa, jota maaseutu Suomessa edustaa.

Lokakuussa 2024 lähes 40 maaseutuilijaa kokoontui Maaseutuleirille Nuorisokeskus Marttiseen, Virroille. Vuotta aiemmin oli järjestetty ensimmäinen Maaseutuleiri, jonka tuotoksena syntyi Maaseudun manifesti ja 10 toimintaohjetta. Näistä on ammennettu innostavaa maaseutusisältöä vuoden ajan mm. LinkedInissä, josta Maaseutuleirin taustalla oleva #maaseututreffit verkosto on saanut alkunsa ja jossa se edelleen toimii aktiivisesti kutsuen koolle maaseutuilijoita kerran kuukaudessa.

Tämän vuoden Maaseutuleirin tavoite oli kuitenkin asetettu vielä korkeammalle. Vuoden 2024 Maaseutuleirillä tultaisiin laatimaan brändikirja Suomen maaseudulle. Kun Maaseutuleirin työryhmä lähestyi Mikko Kalliolaa maaseudun brändikirja ajatuksen kanssa, tämä totesi ettei ole koskaan aiemmin tehnyt tällaista, laatinut brändikirjaa 24 tunnissa, joten pakkohan se on kokeilla kun tällainen tilaisuus on tarjolla.

Maaseutuleirillä luotiin brändikirja, joka antaa äänen ja suunnan maaseudun tunteistamiselle. Tämä teos sai nimekseen Maaseudun eeppinen ydin ja se on paljon muutakin kuin opas – se on kutsu ymmärtämään ja kunnioittamaan maaseutua ihan uudella tavalla ja toisaalta se on myös kutsu keskusteluun ”Millainen on minun maaseutuni?”.

Suomalainen maaseutu on rohkeasti rouhea, vapaa ja ankara

Maaseudun brändin määrittämisen kanssa lähdimme liikkeelle keskeisten tunteiden määrittämisestä. Mikko Kalliola ohjeisti ryhmät miettimään brand deck-korttien avulla, millainen maaseutu on ja millainen se ei ole. Monessa ryhmässä päädyttiin keksimään myös omia sanoja korteista löytyvien lisäksi. Ryhmätyön jälkeen koostettiin ryhmissä nousseet valinnat, keskusteltiin niistä ja lopuksi äänestettiin kolme tunnetta, joita maaseutu on ja kolme, joita se ei ole.

Me määritimme, että suomalaisen maaseudun brändi on rohkeasti rouhea. Se on kuin raspiviilalla tehty, vähän tikkuinen. Meille rouheus on konstailematonta omana itsenä olemista ilman ulkokultaa.  Se on myös vapaa. Brändimme elää itsensä näköistä elämää. Vapaana muiden arvosteluista. Meille vapaus on mahdollisuuksia ja valtaa päättää omista asioista ja elää oman näköistä elämää. Suomalaisen maaseudun brändi on ankara. Se ei päästä itseään helpolla. Me ymmärrämme, että rajujen kelien ja pitkien etäisyyksien päässä elämä on joskus ankaraa. Emme ole maalaisia helppouden vuoksi.

Vaikka brändimme on rouhea ja ankara, se ei milloinkaan ole aggressiivinen tai väkivaltainen. Se ei ole myöskään vaatimaton. Brändimme ei pidä kynttilää vakan alla, se ei nöyristele. Eikä se missään nimessä ole tavanomainen. Brändimme ei tarvitse mukautua muotteihin. Maaseutu ei ole koskaan tavanomainen.

Brändimääreiden määrittämisen jälkeen työ jatkui ryhmissä. Ryhmissä mietittiin, miten haluamme että maaseudusta puhutaan ja miten siitä ei puhuta.

Mielentilana: Maaseutu on rouhea asenne, se on vapautta, kiireettömyyttä ja luonnon rytmiin mukautumista. Maaseutu on suomalaisen sydänmaa.

Suomalaisen maaseudun brändille lähdettiin luomaan persoonaa ja äänensävyä.

Jos maaseutu olisi persoona, hänet tunnettaisiin vahvana ja itsevarmana. Hän uskaltaisi näyttäytyä rehellisesti sellaisena kuin on, välillä väsyneenä ja kuluneena, mutta aina ylpeänä ja järkkymättömänä. Maaseutu olisi vahva ja juureva, pysyvä ja ajaton, kuin kallio, joka kestää sukupolvesta toiseen.

Maaseudun brändille määritettiin myös kärkiviestit tunteen, tiedon ja tahdon tasolla.

Tunneviesti: Kaikkia ei ole tehty asumaan maalla.

Visuaalisuus on tärkeä osa mitä tahansa brändityötä ja myös maaseudun brändikirjaan määritettiin ohjeet visuaalisten elementtien käytöstä. Brändikirjan kuvituskuviksi päätyi Maaseutuleirillä kuvanneen Anne Kalliolan kuvia.

Maaseudun brändin kuvakerronta on kuin laadukkaasta kotialbumista. Rouheutta ei haeta liioittelemalla, ankaruutta ei maskeerata. Kuvia ei ”ylikäsitellä” tekoälyllä.

Brändikirjan typografia yllätti meidät kaikki, mukaan lukien markkinoinnin parissa pitkään työskennelleen fasilitaattorimme. Löysimme nimittäin tiedon, että Suomelle on määritetty virallinen kirjasintyyppi, joka perustuu avoimeen lähdekoodiin.

Finlandica fontti suunniteltiin osana Suomen kansallista visuaalista identiteettiä, ja sen tilaajana toimi Suomen valtio neuvoston kanslia. Maaseutubrändi ottaa tämä Suomen virallisen fontin omakseen. Sama typografia, jolla maatamme markkinoidaan kansainvälisesti, on nyt myös suomalaisen maaseudun visuaalisessa työkalupakissa.

Brändikirjaan laadittiin myös ohjeistus kirjan käyttämisestä. Siinä tehdään selväksi se, että brändikirja on kaikkien vapaasti hyödynnettävissä, mutta ketään ei velvoiteta sen käyttöön eikä se korvaa minkään organisaation graafisia ohjeistuksia.

Maaseutuilija: Ole arvokas maaseudun brändilähettiläs ja tuo aktiivisesti esille maaseutua oman arkesi ja omien kokemustesi kautta. Hyödynnä käsikirjaa ja sen graafista materiaalia oman kyläsi brändäyksen pohjana, mielikuvien vahvistajana ja osana tapahtumamarkkinointia.

Miten brändikirjaa voi käyttää?

Tämä brändikirja on tehty kaikille meille, ketkä tavalla tai toisella olemme osa maaseututarinaa. Riippumatta siitä, toimitko maaseudun kehittäjänä, paikallisena yrittäjänä, asukkaana tai kausiasukkaana, Maaseudun eeppinen ydin tarjoaa sinulle konkreettisia tapoja ja visuaalisia elementtejä tuoda esille aitoa ja rehellistä suomalaista maaseutua.

Ota Maaseudun eeppinen ydin omaksesi ja ryhdy maaseudun brändilähettilääksi

Tutustu Maaseudun brändikirjaan, inspiroidu sen viestistä ja tarjoamista työkaluista. Käytä brändikirjaa työssäsi tai tukemaan omaa henkilökohtaista maaseutuviestintääsi. Kerro maaseudun tarinoita niille, ketkä haluavat niitä kuulla. Tee maaseudun brändistä elävää ja jätä oma jälkesi suomalaisen maaseudun tulevaisuuteen.

Maaseudun brändikirja suomeksi

Landsbygdens brandbook på svenska

Maaseutuleiriä olivat tukemassa: Keskitien säätiö, Maaseudun säätiö, Maaseutuverkosto – Euroopan unionin osarahoittama, Aktion Österbotten – Maaseuturahasto ja Virtain kaupunki

Piritta Syrjälä, Aktion Österbotten