Maatilan omistajavaihdos edellyttää avoimuutta

Maatilasta luopuminen on pitkä prosessi. Luopujat usein kypsyttelevät sukupolvenvaihdosta omissa ajatuksissaan jo useamman vuoden ajan. Jatkajat ovat kouluttautuneet maatalousoppilaitoksissa ja yhä useammin agrologeiksi. Tilaa on kehitetty määrätietoisesti pitkän aikavälin tavoitteellisella suunnittelulla ja rakentamisella.

Näinhän se pitäisi ollakin, mutta usein on myös niin että kun terveys, rahahuolet, jaksaminen, avioerot astuvat kuvioon herätään asiaan, että mitenkäs se tilan tulevaisuus meneekään?

Kuka jatkaa viljelyä? Miten jaksan vielä eläkeikään? Miten minun toimeentuloni jatkossa? Nuoret puolestaan ajattelevat omaa tulevaisuuttaan ja oman elämänsä polkua – mitä minä haluan tehdä isona? Jatkajilla pitää olla valmiiksi halu ja mielenkiinto tilanpidon jatkamiselle omin tavoittein ja suunnitelmin, sillä näitä ei voi ulkopuoliset antaa.

Eli noihin muutamaan lauseeseen kiteytyy monesti koko paketti.  Onko tilalla jatkajaa, onko koulutuksesta huolehdittu, onko tilaa kehitetty, onko löydetty yhteinen tahtotila tilan tulevaisuudelle sekä sukupolvenvaihdokseen, onko perhepiirissä keskusteltu avoimesti tilan tulevaisuudesta ja tulevasta sukupolvenvaihdoksesta?

Liikkeelle hyvissä ajoin

Varsinainen liikkeelle lähtö kannattaa aloittaa keskustelulla toisten viljelijöiden eli tukiverkoston kautta jo hyvissä ajoin ja tehdä yhdessä asiantuntijoiden kanssa suunnitelmaa tilan sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseksi. Sukupolvenvaihdos ja omistusjärjestelyt pitäisi tehdä, kun luopujat ovat vielä elossa ja voimissaan, silloin sukupolvenvaihdoksen kulkuun ja toteuttamistapaan voi vielä itse vaikuttaa.

Keskeisintä prosessissa on puheeksi otto, avoin keskustelu ja hyvien suunnitelmien jälkeen päätöksenteko. Sukupolvenvaihdos sinällään on vain yksi kauppakirja / luovutuskirja. Mutta jos haluaa ennakkoratkaisua lahjaverotuksesta tai yleensä verotuksesta sekä tilalle saatavasta rahoituksesta, suunnitteluun kannattaa varata aikaa. Etukäteispäätöksiin pitääkin varata aikaa noin 2-6 kuukautta ja sitä ennen tehtävään suunnitteluun puolesta vuodesta kahteen vuoteen…

Omistajajärjestelyn malli tilan mukaan

Omistusjärjestelyjen kirjo on laaja. Vaihtoehtoina on lahja (0%), lahjanluonteinen kauppa (1-75%), alihintainen kauppa (76 – 99%) tai kauppa käyvällä arvolla (100 – %). Lahjanluonteinen kauppa eli kappa 1-75 % verottajan käyvästä arvosta on yleisin, mutta tilan rakenteesta (onko vasta investoitu jne.) ja tilanteesta johtuen kaikkia malleja käytetään.

Maatila on mahdollista hankkia myös vuokraamalla. Maatilan omistajuudenvaihdos tehdään yleisimmin suvun kesken, mutta maatila on mahdollista hankkia myös suvun ulkopuolelta ja myydä ”vieraalle”.

Usein halutaan tilalla tehdä myös vaiheittaisena tilakauppaa tai tila myydään useammalle jatkajalle, eli perustetaan yhtymä. Uudet rahoitusvaihtoehdot jopa osin tulevat suosimaan tätä. Kuitenkin haluan heti varoittaa yhtymänä toimimisesta ja sen erilaisuudesta. Jos maatilataloutta halutaan jatkaa yhtymänä, on huolehdittava yhtymän toimintaa turvaavista asiakirjoista, joita ovat mm. yhtymäsopimus, edunvalvontavaltakirja, testamentti, avioehtosopimus ainakin alkuun. Jokainen voi kuvitella mitä tapahtuu, jos joku yhtymän osakas putoaa pois, niin miten silloin asioita hoidetaan ja tilaa kehitetään. Suunnittelulla etsitäänkin tilalle soveltuvin malli ja se on tilakohtainen. Ei voi yleistää, että juuri samantapainen kävisi kaikille tiloille.

Sukupolvenvaihdos on henkisesti moniulotteinen tapahtuma. Siinä on paljon luopumiseen liittyvää ja jatkamiseen liittyvää miettimistä. Hyvällä suunnittelulla ja askelmerkkien löytämisellä saadaan hyvä polku niin tilan kehittämiseen kuin sukupolvenvaihdoksen ajankohtaankin sekä tapaan, miten se tehdään.

Varaamalla riittävästi aikaa mahdollistetaan hyvin etenevä tilan kehittyminen ja henkinen valmistautuminen. Tilan kehittyminen pitääkin olla suunnitelmallista ja pitkäjänteistä jatkuvaa työtä määrätietoisesti laskelmiin ja hyvään suunnitteluun pohjautuvaa. Näin saadaan vältettyä ja kierrettyä suurimmat sudenkuopat.

Omistajanvaihdos vaikuttaa moniin, sisaruksiin, luopujiin ja uusiin yrittäjiin. Kauppahinta, asuminen, mahdolliset sisaruksille maksettavat osuudet (vanhempien kautta), rahoituksen saaminen, tilan kehittämisen aikataulutus, luopujien ja jatkajan toimeen tulo jatkossa ovat niitä keskeisimpiä sukupolvenvaihdos prosessissa nousevia asioita.

Kysy neuvoa!

Apu saa neuvontajärjestöiltä, verottajalta, pankeista, ELY-keskuksista ja eri sidosryhmiltä mm metsään liittyvät toimijat.

ProAgria Itä-Suomelta löytyy eri asiantuntijat kotisivujen kautta ja hankkeitten kotisivujen kautta löytyy alkutiedon janoon hyviä katsottavia tiedotteita.

Rohkeasti yhteydenotto neuvojiin ja laitetaan yhdessä tulevaisuuden suunta selkeämmäksi!

Kyösti Laajalahti