Matkalla peltorobotiikkaan

Älymaatalous ei ole pelkästään yksittäisiä laitteita tai uusia teknisiä ratkaisuja – se on kokonaisvaltainen toimintatapojen muutos.

Automaation käyttöönotto peltoviljelyssä voidaan jakaa kahteen eri toimintatapaan: Joko viljelijä päivittää itse traktoreitaan automaattisemmiksi tai siirtyy suoraan kaupallisiin peltorobotiikkaratkaisuihin.

Ensimmäinen vaihtoehto antaa mahdollisuuden hyödyntää olemassa olevaa kalustoa ja vaatii enemmän omaa osaamista ja kiinnostusta teknologian kehittämiseen. Toisaalta kaupalliset ratkaisut tarjoavat valmiita, helposti käyttöön otettavia vaihtoehtoja.

Teknologiasta kiinnostuneille viljelijöille avoimen lähdekoodin ratkaisut, kuten AgOpenGPS, avaavat uusia mahdollisuuksia automaation hyödyntämiseen. Tällaiset ohjelmistot mahdollistavat esimerkiksi itse rakennettujen automaattiohjausjärjestelmien kehittämisen ja räätälöinnin omiin tarpeisiin sopiviksi. Niiden etuna on kustannustehokkuus ja joustavuus, mutta ne vaativat samalla enemmän teknistä osaamista ja ajankäyttöä. Kaupalliset ratkaisut taas tarjoavat nopeamman käyttöönoton ja usein myös käyttäjätukea, mikä tekee niistä houkuttelevia monille viljelijöille.

Riippumatta siitä, millä tavoin automaatiota tilalla hyödynnetään, tulevaisuudessa maatiloilla tarvitaan työtiedostoja, joiden avulla traktorit ja peltorobotit suorittavat työnsä. Työtiedostojen laatiminen etukäteen mahdollistaa toimenpiteiden suunnittelun esimerkiksi historiallisten satotietojen ja satelliittikuvien perusteella. Tämä lisää työn tarkkuutta ja tehokkuutta sekä antaa mahdollisuuden hyödyntää täsmäviljelyn periaatteita. Työtiedoston avulla saman työn voi toteuttaa kuka tahansa – viljelijä itse, urakoitsija tai robotti.

Maataloudessa on nyt otettu merkittävä askel kohti datalähtöisempää maataloutta, jossa päätökset perustuvat yhä enemmän dataan ja teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin. On kiinnostavaa seurata, kuinka pitkälle tämä kehitys voi alueella edetä ja miten yhteistyössä löydetään keinoja helpottaa ja tehostaa viljelyä.

Älymaatalous ei ole pelkästään yksittäisiä laitteita tai uusia teknisiä ratkaisuja – se on kokonaisvaltainen toimintatapojen muutos, jossa datan hyödyntäminen ja automaatio mahdollistavat uudenlaisen tehokkuuden ja kestävyyden maataloudessa. Tämä kehitys tuo mukanaan mahdollisuuden siirtyä yhä enemmän kohti reilua datataloutta, jossa tieto liikkuu sujuvasti ja hyödyttää koko aluetta, viljelijöitä ja ruokaketjua.

Petri Linna
projektipäällikkö
Tampereen yliopisto/ Jamk

Antti Halla
tutkija, projektipäällikkö

Katariina Pussi
Erikoistutkija, maatalouden data-avaruus
Luke

Annimari Hartikainen
väitöskirjatutkija
Luke

Smart Farm Satakunnan kickoff-tapahtuma järjestettiin 4.3.2025. Se kokosi yhteen lähes parikymmentä toimijaa, jotka edustivat laajasti alueen viljelijöitä, tutkijoita, rahoittajia ja neuvojia. Keskustelun keskiössä olivat automaatio ja robotiikka peltoviljelyssä – miten niiden käyttöönotto etenee, millaisia mahdollisuuksia ne tarjoavat ja mitä käytännön haasteita viljelijät voivat kohdata. Hankkeen seuraavassa tapahtumassa päästiin näkemään AgXeed-peltorobotin koenäytös käytännössä.

 

 

Petri Linna