Menestyvän ruoka-alan rakentamista

Kaakkois-Suomessa on ruoka-alan kehittämistä tehty kolmisenkymmentä vuotta, ja se on näkynyt monina erilaisina kehittämishankkeina sekä yritysrahoituksena.

Ruokasektorilla ja siihen liittyvillä toimialoilla on merkittävä rooli huoltovarmuudessa sekä monia kerrannaisvaikutuksia aluetalouteen ja kestävyyteen. Ruoka-alan toimintaympäristöä ovat ravistelleet monet muutokset viime vuosina, ja talouden näkymä on edelleen hauras. Toimialan kehitykseen vaikuttavat monet tekijät, trendit ja ilmiöt. Yrityksiltä on vaadittu sopeutumiskykyä, mutta samalla myös uudistumista kiristyvässä kilpailutilanteessa. Ruoka-ala on jatkuvassa muutoksessa. Kuluttajat, ravitsemusvastuu ja kestävyysnäkökohdat ohjaavat tuotteiden ja tarjonnan kehitystä.

Monimuotoisella ruoka-alalla yritysten koko vaihtelee ja niiden toimintaedellytykset ovat keskenään erilaiset muutoksiin vastaamisessa. Kaakkois-Suomessa on noin 220 elintarvikealan yritystä Aitojamakuja.fi-yritystilaston mukaan. Valtaosa on niistä alle viisi henkilöä työllistäviä. Kaakkois-Suomi on mukana alan valtakunnallisessa kehittämistyössä olemalla osa Aitoja Makuja -verkostoa (aitojamakuja.fi).

Ruoka-alan kehittämisessä on kyse sekä eläin- että kasviperäisen tuotannon mahdollisuuksien hyödyntämisestä, tuotannon arvon nostamisesta, uusista tavoista tuottaa ruokaa sekä alkutuotannon ja elintarvikeyritysten sivuvirtojen hyödyntämisestä esimerkiksi lannoitteiksi ja biokaasuksi. Kehittämishankkeet ja organisaatiot pyrkivät tukemaan yritysten kilpailukykyä ja uudistumista muun muassa järjestämällä tilaisuuksia ja valmennuksia sekä tuottamalla materiaaleja.

Uusia askelmerkkejä elintarvikealalle ja identiteetin vahvistamista

Jo päättynyt Artesaaniruoka pienten elintarvikeyritysten kilpailukyvyn vahvistajana -hanke lisäsi yritysten tietoisuutta artesaaniruokatuotteista ja niiden vaatimuksista. Yrityksiä valmennettiin myös osallistumaan tulevien vuosien Artesaaniruoan SM-kilpailuihin. Tänä vuonna kilpailu järjestään Kemiönsaaressa 9.-11.10.2025, josta tarkemmin sivuilla artesaaniruokasm.fi.

ProAgria Etelä-Suomen hallinnoimassa Uudet askeleet elintarvikealalla Kaakkois-Suomessa -hankkeessa vahvistettiin elintarvikeyritysten osaamista. Hankkeen aikana syntyi Kaakkois-Suomen elintarvikealan kehitysnäkymät ja kehittämisen strategiset painopisteet -raportti (maajakotitalousnaiset.fi). Toiminta mahdollisti osaltaan Kaakkois-Suomen osallistumista Itä-Suomen laajuiseen European Region of Gastronomy-verkostoon ja sen juhlavuoteen 2024.

Pellolta pöytään näkyväksi -hanke jatkaa ruoka-alan yritysten aktivointia ja valmennuksia. Toiminnassa kytketään kestävä ruoantuotantotapa European Region of Gastronomy Saimaan yritys- ja tapahtumaketjuun ja osaksi ruokamatkailua. Alueiden välinen hanke vahvistaa Saimaan alueen ruokaindentiteettiä tekemällä muun muassa tunnetuksi Karelia a la Carte, D.O. Saimaa ja Taste Saimaa Partner-toimintaa. Parhaan hyödyn hankkeesta saa osallistumalla toimintaan, joten kannattaa seurata Pellolta pöytään näkyväksi -hankekorttia (maaseutuverkosto.fi)  tai maajakotitalousnaiset.fi:n Pellolta pöytään näkyväksi -sivustoa. Meneillään on myös Makuja Saimaalla -kilpailu.

Mitäpä olisi matkailu ilman ruokaa

Saimaa Geoparkin ruokamatkailun kehittäminen -hankkeessa rakennetaan lähiruokabrändiä, lisätään yritysten valmiuksia palvella kotimaisia ja kansainvälisiä matkailijoita. Toiminnan tuloksena Saimaa Geoparkin alueelle syntyy GEOfood-brändi. Tutustu aiheeseen saimaageopark.fi-sivustolla.

Valtakunnallisessa Haaga-Helian ammattikorkeakoulun Toiminnallisen ekosysteemin rakentaminen -hankkeessa luotiin Saimaan ruokamatkailulle yhteinen tulevaisuudenkuva. Keskeisinä kehittämiskohteina tunnistettiin paikallisuuden ja kulttuurin arvostaminen, tuotekehitys ja erinomainen ostettavuus, vastuullisuus sekä yhteisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen ruokamatkailuverkostossa.

Pastry Saimaa ja KEKE

Alueellamme elintarvikealan kehittämistä tehdään useiden eri rahoitusten avulla. Esimerkiksi Saimaan ammattiopiston Sampon tiloissa toimiva Pastry Saimaa luo Etelä-Karjalaan kansainvälisesti tunnetun konditoria-alan huippuosaamiskeskuksen (pastrysaimaa.fi)

Kymenlaakson elintarvikesektorin kestävä kehitysloikka (KEKE) on puolestaan kehittämis- ja investointihanke, jossa mahdollistetaan elintarvikesektorin kasvuloikka ja kehittämistä tukevat laboratorioinvestoinnit. Toiminta vahvistaa Kymenlaakson elinvoimaa ja monipuolistaa elinkeinorakennetta luomalla elintarvikealalle liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja.Lisätietoa aiheesta sivustolla kinno.fi.

Ruokailoa kaikille!

Mikäli jaksoit lukea jutun loppuun asti, olet varmasti todennut, että ruoka-alan kehittäminen on monimuotoista ja merkityksellistä toimintaa. Alan kehittämisessä on kyse alkutuotannosta, yrittäjyydestä, osaamisesta, työllisyydestä, tuotekehityksestä, ruokaturvallisuudesta, omavaraisuudesta, hyvinvoinnista, kansainvälistymisestä sekä monista ruoka- ja juomanautinnoista.

Kehittämistyö jatkuu, sillä Euroopan uusi komissio on julkistanut hiljattain maatalous- ja ruokavisionsa (etl.fi) vuoteen 2040. Siinä tunnistetaan ruuantuotannon strateginen ja taloudellinen merkitys Euroopalle.

Kuvaajat:

• Muikut: Pixabay
• Toritapahtuma: Saija Räty, Kaakkois-Suomen ELY-keskus
• Vety: Leena Hyrylä, Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Leena Hyrylä, asiantuntija