Kulttuuriperintö eilen, tänään ja huomenna - voimaa yhteiskehittämisestä vahvistaa laajaa ekosysteemiä tapahtumiin liittyen. Osatoteuttajat eli Haapavesi Folk ja Wanhan Woiman Päivät ovat Oulun Eteläisen suurimmat tapahtumat 30 000 kävijällään. Hanke osuu oivalliseen ajankohtaan; koko Pohjois-Pohjanmaa on ensi vuonna kulttuurin pyörteissä Oulu2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden johdosta. Blogissa projektipäällikkö Anna-Mari Laulumaa pohdiskelee kulttuuriperintöä, alueen ja paikan merkitystä, kulttuurin roolia aluekehittämisessä ja yksittäisen tapahtuman taustalla olevaa laajaa systeemiä.
Tämän vuoden alussa käynnistyi kolmevuotinen hanke, viralliselta nimeltään Kulttuuriperintö eilen, tänään ja huomenna -voimaa yhteiskehittämisestä. Nimensä mukaisesti siinä kehitetään eteläisen Pohjois-Pohjanmaan suurimpia tapahtumia: Wanhan Woiman Päiviä Oulaisissa ja Haapavesi Folkia yhteistuumin ja yhteiswoimin. Hankkeessa osatoteuttajina ovat tapahtumia organisoivat pitkäikäiset yhdistykset.
Kuvat Wanhan Woiman Päiviltä Kameraseura Valovoima ry Oulainen ja Folkeilta Haapavesi Folkin kuvaajat.
Rahoitus on saatu EU:n maaseuturahoituksen Älykkäät kylät- yhteiskehittämisrahoituksesta. Hankkeen laajuus ja tavoitteet lähestyvät Maaseudun innovaatioekosysteemi -ajatusta. Tapahtumia järjestävät organisaatiot ovat monella tavalla suhteessa ympäristöön ja muihin toimijoihin. Kyseessä on paitsi näiden tapahtumien, myös koko alueen toimintaa monin tavoin koskettava kehittämistyö.
Juurien ja verkostojen vahvistamista
Haapavesi Folk ja Weteraanimoottorikerho Wanha Woima Oulaisissa ovat yli 30 vuotta toimineita organisaatioita, jotka pyörittävät yhteensä 30 000 kävijän tapahtumia 700 hengen talkoolaisporukan voimin. Suurta tapahtumaa voisi verrata kasviin, joka tarvitsee juuret ja sopivat olosuhteet, jotta se voi nousta hetkeksi kukkimaan. Tapahtuma syntyy hyvin monien ihmisten energiasta ja ponnisteluista. Sen toteutumisessa on aina jotakin ihmeellistä ja kaikkia mukanaolevia energisoivaa. Tapahtuma todellakin syntyy ja luo uutta.
Höyrykonekurssi Wanhan Woiman Perinnekeskuksella Oulaisissa. Kuvat: Jukka Haarala.
Oulu2026 kulttuuripääkaupunkivuosi
Hanke sijoittuu hyvin erityiseen ajankohtaan. Se, että Euroopan katseet kääntyvät 2026 kohti Oulua ja Pohjois-Pohjanmaata on varsin ainutkertainen tilanne. Hankkeen osatoteuttajat ovat molemmat mukana myös kulttuuripääkapunkivuoden ohjelmistossa.
Kesällä 2026 Oulun Eteläisellä aluella on varsinainen tapahtumien keskittymä: Folk-viikonlopun aikaan on Kalajoella Farmari-messut liki 90 000 kävijällään ja Wanhan Woiman päivien aikaan naapuripitäjässä on Herättäjuhlat. Yhteensä 140 000 kävijää kahden peräkkäisen viikonlopun aikana suuntaa Kalajoki- ja Siikajokilaaksoon. Nyt kaikki kynnelle kykenevät vuokraamaan tyhjiä tiloja ja organisoimaan pihalle telttapaikkaa!
Kulttuuriperintö eilen, tänään ja huomenna
Miten ilahduttavaa on ollut seurata Vöyrin nousemista maailmakartalle omalla murteellaan ja KAJ:n ammattiataitoisella otteella. Omaleimainen ja paikallinen on kiinnostavaa.
Meillä Pohjois-Pohjanmaan jokilaaksoissa on monimuotoinen ja monikerroksinen kulttuuriperinne. Joka pitäjällä ja kylälläkin melkein omansa. Löytyy merenkulun, metsäteollisuuden, karjanhoidon, maanviljelyksen, kaivosten, metalliteollisuuden perinteitä. Löytyy vanhaa musiikin perinnettä. Erilaisia veisuu- ja seuraperinteitä. Haapavedellä kansanmusiikin ja kanteleen perinne sekä klassisen musiikin osaaminen elää monimuotoisena Folkeilla ja sen kursseilla.
Haapaveden kamariorkesterin sointi on upea ja omaääninen, täysin poikkeuksellinen maailmassa. Mutta miksipä ei olisi? Sen soittajat ovat kasvaneet yhdessä. Tuon yhteisen taustan ja historian kuulee orkesterin herkässä soitossa. Timo Hannula johtaa sielullaan tätä upeaa paikkakunnalle sidoksen omaavaa orkesteria.
Kuvassa Haapaveden kamariorkesteri Haapaveden kirkossa. Solistina Kielo Kärkkäinen. Johtaa Timo Hannula. Kuva: Anna-Mari Laulumaa.
Ja tiesitkö, että Kylpyläsaaren nimi tulee Konrad ReijoWaaran perustamasta oikeasta kylpylästä. ReijoWaara oli tulisieluinen kansanterveystyön edistäjä, joka ajatuksesta syntyi vuodesta 1885 joka kuukausi ilmestynyt Duodecim-lehti. Nykyisin Lääkäriseura Duodecim jakaa vuosittain arvokkaan Konrad ReijoWaara-palkinnon.
Kulttuuri ON alueen elinvoimaa
Hanketyön ja tämänkin hankkeen tavoitteena on lopulta vahvistaa maaseutumaisen alueen elinvoimaa. Ja sitähän kulttuuri juuri on. Se on kaikkea inhimillistä toimintaa. Se on taidetta, tarinoita, taiteen lajien osaamista. Kulttuuri on kättelyä ja ihmisten puhuttelemista. Kulttuuri on rakentelua, käsin tekemistä. Se on yhteisöllistä tekemistä tai yksin puurtamista. Se on kuvia, valokuvia, maalauksia, musiikkia, kuorolaulua, luonnon kauneudesta nauttimista. Se on kauniisti aurattu pelto. Se on tarve-esineiden valmistamista, kädentaitoja. Se on tuotteen kestävyyttä ja kauneutta. Se on sanontoja, murretta, tarinoita. Se on talomallien suunnittelua. Se on työpaikan yhteinen kahvihetki. Se on talkoilla rakennettu hiihtolatu. Se on syntymäpäiväjuhlille tehty voileipäkakku. Se on kesäteatteria ja konsertteja. Se on naapurin tuoma makaronilaatikko kun perheessä sairastetaan. Kulttuuri on kaikkea sitä, miten me täällä toistemme kanssa elämme.
Kulttuuri ja taide
Taiteen eri lajit eivät säily ilman kovaa harjoittelemista ja taidemuotojen aktiivista säilyttämistä. Huippuja ei synny ilman määrätietoista työtä kodeissa, perheissä, suvuissa, varhaiskasvatuksessa, koulussa ja musiikkiopistoissa. Taitoharjoittelun kautta rakentuu suhde taiteeseen ja taiteen lajeihin. Lapsuuden kokemuksen rakentavat mieleen merkityksiä. Kyynelehdin itse aina, kun kuulen lapsuudesta tuttuja kuorolauluja ja isäni kuoron sointi koskettaa aina aivan erityisesti. Lukutaito ja keskittymisen taito ovat pohjana varsin moneen taiteen lajiin. Kieli ja rikas sanavarasto ovat ihmisen mielen ”käyttöjärjestelmä”, jonka laadukkuudesta riippuu kykymme ajatella. Myös musiikki rytmeineen ja rakenteineen kehittää aivoja. Kulttuuri ja taide eivät ole vain virkistystä tai vapaa-ajan toimintaa. Ne ovat merkityksellinen osa sivistystämme ja kykyämme pärjätä yhä monimutkaistuvassa maailmassa. Vaikka keinoälyn helppous houkuttaa, meidän lienee syytä edelleenkin myös kehittää omia aivojamme.
Tapahtumien kautta saamme kosketusta juuriimme ja liitymme toisiin
Tapahtumat kietoutuvat myös alueen kulttuuriin ja kulttuurihistoriaan. Wanhan woiman päivillä voi kulkea jo omaa henkilökohtaista historiaansa. Voi tuollaisen pulsaattorikoneen muistan lapsuudestani! Tuollaisella traktorilla ajoi naapurin isäntä, kun olin pieni!
Musiikin ja erityisesti kansanmusiikin kautta toteutuu ikiaikainen tarve ilmaista itseämme ja käsitellä elämän tapahtumia taiteen kautta. Olemme laulaneet ilosta, laulaneet lapselle nukuttaessamme, laulaneet tehdessämme työtä ja juhlissa. Laulut kuuluvat siirtymärituaaleihin ja luovat yhteyttä ihmisten välillä. Folkeilla lauletaan myös uusia lauluja, käsitellään tätä päivää ja tulevaisuutta. Näin näissä tapahtumissa kulkiessaan voi kokea kulttuuriperintö eilen, tänään ja huomenna.
FM Anna-Mari Laulumaa on Kulttuuriperintö eilen, tänään ja huomenna – voimaa yhteiskehittämisestä hankkeen projektipäällikkö
Vain kirjautuneet käyttäjät voivat kommentoida
Kirjaudu sisään Luo uusi tili