Oletko sopinut maataloudessa tuottamasi datan käytöstä?

Maataloudessa syntyy arvokasta ja ainutlaatuista dataa joka hetki suuria määriä. Sille on käyttöä niin viljelijälle, kuin monille muillekin alalla toimijoille. Mutta oletko sopinut datan käyttämisestä tai onko joku toimija ollut sinuun yhteydessä sopimisesta? Entä tiedätkö, minne kaikkialle tuottamasi data menee? Jos vastasit johonkin edellä olevista kysymyksistä ei, nyt on aika keskittyä aiheeseen, sillä 12.9.2025 maailma ainakin Euroopassa muuttui tässä suhteessa olennaisesti datasäädöksen myötä.

Me tuotamme maataloudessa ainutlaatuista dataa jo senkin vuoksi, että toimintaamme vaikuttavat luonnonolosuhteet. Ainutlaatuiseksi datamme tekee muun muassa se, että sääolot vaihtelevat vuosittain, jolloin tuotantoprosessiamme ei ole mahdollista toistaa samanlaisena toisena vuotena. Lisäksi tuottamamme datan kirjo on laaja, kuvastaen maatilojen ja niiden toiminnan ja laitteistojen kirjoa. Maatalouden dataa tulee mm. sääoloista, tuotantotiloista, tuotosmääristä, viljelytoimista, koneista ja markkinoista.

Datan ensisijainen käyttö on vielä helppo hahmottaa. Se on se hyötykäyttö, jota varten tietty digitaalinen laite tai järjestelmä on alun perin hankittu. Näistä datoista on meille hyötyä tässä hetkessä, ja etenkin suunniteltaessa tulevia viljely- ja tuotantotoimenpiteitä.

Kuka voi käyttää dataasi ja mihin?

Mutta dataa voi käyttää uudelleen ja uudelleen lukuisia kertoja, toisin kuin muita hyödykkeitä. Tämä niin sanottu toisiokäyttö käsittää yleensä datan kokoamisen eri lähteistä ja sen käsittelyn uudeksi tiedoksi. Oletko tietoinen siitä, onko tuottamasi data osallisena tällaisessa hyödyntämisessä ja kuinka monessa sellaisessa?

Useimmiten kootut data päätyvät erilaisiin aikasarjoihin, tilannekuviin, ennusteisiin ja riskiarvioihin mitä erilaisimpia käyttötarkoituksia varten. Näihin puolestaan pohjataan päätöksentekoa. Mutta kenen päätöksentekoa? Sinun, yhteistyökumppaneidesi, asiakkaittesi vai liiketoiminnan vastapuolen?

Dataa eri lähteistä yhdistelemällä voidaan luoda myös uusia palvelutuotteita. Tällöin on tärkeää, että datalähteistä on sovittu yhdessä palvelutuottajan kanssa ja kerrottu läpinäkyvästi, mihin tietoa käytetään sekä korvauksista datantuottajalle. Korvaus voi olla myös vaihtokauppaa, esimerkiksi dataa palvelua vastaan. Jatkossa toiminnan tulee olla läpinäkyvää kaikille osapuolille ja datan hyödyntämisen lupaan perustuvaa.

Myös avoin data tarkasteluun

Viljelyä kuvaavan datan jakaminen avoimena on myös asia, johon olisi hyvä kiinnittää huomiota, etenkin kun datalle on paljon ottajia. Avoin data tarkoittaa sitä, että kuka tahansa voi käyttää dataa vapaasti haluamaansa tarkoitukseen. Ovatko kaikki käyttötarkoitukset viljelystä elinkeinonsa ottavalle maatilayritykselle myönteisiä? Olisiko paikallaan miettiä, että ovatko esimerkiksi kasvukaudella avoimena tietona julkaistut satoennusteet asia, joka vaikuttaa tulevan syksyn viljan hintoihin?

Ainakin teollisuus seuraa ennusteita mielenkiinnolla, mutta viljelijöille, jotka ovat tuon tilannetiedon kohteena, ei ole tuolla tiedolla juuri merkitystä. Kun ennusteet tulevat, niin suurin osa pelloista on jo kylvetty tai ainakin siemenet on hankittu. Provosoivasti voisikin vaatia, tasapuolisuuden nimissä, että vastaava avoimesti jaettavaa tilannetietoa olisi esimerkiksi teollisuuden rehujen ja ruoan myyntitilausten määrät. Tällä tiedolla, jos se olisi saatavissa jossain, viljelijä voisi suunnitella tuotteittensa parasta myyntiajankohtaa kysynnän mukaan.

Data-avaruudet auttavat valikoivassa jakelussa

Data-avaruudet datan luvittamisen menetelmineen ovat ratkaisu siihen, että datan jakaminen avoimena ei ole enää tarpeellista. Data-avaruuksien kautta dataa voidaan jakaa valikoidusti, perustellusti ja läpinäkyvästi niille tahoille, joille datan jakaminen on vaikkapa yhteiskunnan toimintojen kannalta tärkeää, esimerkiksi huoltovarmuuden tilannetiedon luomiseksi, tai sitten liiketoimintayhteistyönä – molempiin suuntiin. Datan hyödyntäminen tapahtuisi ihan samoin periaattein kuin mikä muu tahansa dataliiketoiminta. Mahdollisuuksia on nyt monia, meidän pitää vain tietää niistä enemmän, vaikkapa käytännön esimerkkien ja pilottien kautta.

Sillä, että sovimme datamme ”liikkeet” tästä eteenpäin, on tärkeä merkitys. Ja näitä datan liikkeitä meidän tuleekin aina kysyä yrityksiltä, joille tuottamamme data menee. Mitä sillä tehdään? Se, että joku toimija laittoi sinulle äskettäin monimutkaisen dataa koskevan sopimustekstin hyväksyttäväksi, tuntuu osittain turhauttavalta. Kuitenkin se on merkki, että toimija on ottanut uuden datasäädöksen tosissaan ja välittää sekä arvostaa meitä kumppanina. Nyt vastaan on tullut vasta yksi sopimusteksti, joka sekin oli muotoa: hyväksyn ehdot jatkaessani toimintaa, mutta se on silti jo ensiaskel säädöksen mukaisessa sopimisessa.

Jaetaan kaikki avoimesti tietoutta ja osaamista datataloudesta keskuudessamme, vaikka itse dataa ei avoimesti jaettaisikaan.

Kirjoittajat: lehtori Timo Teinilä, Hämeen ammattikorkeakoulu ja erikoistutkija Liisa Pesonen, Luonnonvarakeskus