Oma apu paras apu – vai onko?

Suomessa arvostetaan itsenäisyyttä ja omillaan pärjäämistä. Oma apu paras apu -sanonta kiteyttää tämän ajattelutavan, mutta onko itsenäisyyden ihannointi aina hyväksi? Entä jos avun pyytäminen voisi tuoda helpotusta arkeen ja parantaa elämänlaatua?

Itsenäisyyden kulttuuri ja avun vastaanoton haasteet

Suomalainen kulttuuri painottaa omatoimisuutta, erityisesti maaseudulla, missä omillaan pärjääminen on pitkään ollut elinehto. Tämä perinne voi kuitenkin muodostua esteeksi avun pyytämiselle, vaikka tarve olisi ilmeinen. Avun vastaanottaminen ei kuitenkaan tarkoita itsenäisyydestä luopumista – päinvastoin. Se voi olla viisas tapa hyödyntää resursseja ja tukea, jotka helpottavat arkea ja tekevät kotona asumisesta turvallista.

Etelä-Savo, joka on Suomen ikääntynein maakunta, on hyvä esimerkki alueesta, jossa palvelujen käyttö on elintärkeää. Väestön ikääntyminen lisää palvelutarpeita, mutta palvelujen olemassaolo riippuu kysynnästä. Valitettavasti ihmisiä tavatessamme olemme havainneet, että tieto palveluista, taloudellisista eduista ja niiden saatavuudesta on usein puutteellista. Tämä on yksi keskeinen este avun hyödyntämiselle.

 

Yhteisöllisyys ja palvelujen käyttö

Palvelujen aktiivinen käyttö on ratkaisevaa niiden säilymisen ja kehittämisen kannalta. Kun maaseudun asukkaat käyttävät paikallisia palveluja, he samalla vaikuttavat niiden jatkuvuuteen. Tämä ei hyödytä vain yksittäisiä käyttäjiä, vaan tukee koko yhteisöä. Käytetyt palvelut kehittyvät ja pysyvät saatavilla, mikä parantaa kaikkien elämänlaatua ja mahdollistaa asumisen omassa kodissa pidempään. Pitkäjänteinen ajattelu on erityisen tärkeää. Palvelujen käyttö tänään varmistaa, että ne ovat olemassa myös tulevaisuudessa. Tämä on tärkeä viesti erityisesti ikääntyvässä maakunnassa, kuten Etelä-Savossa, jossa palvelut voivat olla avainasemassa niin yksilöiden kuin yhteisöjen hyvinvoinnin ylläpitämisessä.

 

Taloudellisia helpotuksia arkeen

Jotta palveluiden käyttö olisi mahdollisimman helppoa ja saavutettavaa, on tarjolla erilaisia taloudellisia tukimuotoja. Kotitalousvähennys auttaa kattamaan esimerkiksi kotihoito- tai siivouspalvelujen kustannuksia. Erityisesti ikääntyneet ja tukea tarvitsevat voivat myös hankkia kotipalveluja ilman arvonlisäveroa tietyin edellytyksin, mikä tekee palveluista merkittävästi edullisempia. Palvelusetelit ovat toinen hyödyllinen tukimuoto, joka alentaa esimerkiksi kotipalvelujen tai siivouksen hintaa. Näiden etujen laajempi tuntemus voisi kannustaa ihmisiä hyödyntämään palveluja aktiivisemmin, mutta kuten olemme havainneet, tietoa näistä mahdollisuuksista on vielä liian vähän.

 

Palvelujen käyttö on sijoitus tulevaisuuteen

Avun vastaanottaminen ei ole heikkoutta, vaan mahdollisuus. Etelä-Savossa, missä väestö ikääntyy ja palvelutarpeet kasvavat, avun pyytäminen ja palvelujen käyttäminen ovat sijoitus niin omaan kuin yhteisön tulevaisuuteen. Kun palveluja käytetään aktiivisesti, ne pysyvät saatavilla ja kehittyvät. Tämä hyödyttää koko yhteisöä, tukee maaseudun elinvoimaisuutta ja varmistaa, että rakkaat kodit pysyvät asukkaidensa paikkana mahdollisimman pitkään.

 

 

 

 

 

Salla Gummerus, projektipäällikkö, Kotiin tuotettavat arjen tukipalvelut -hanke