Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus halusi tarkastella toiminta-alueensa maaseudun nykytilaa, kehityssuuntia sekä kehittämistarpeita ja tilasi näitä kartoittavan selvityksen. Selvityksen keskeisinä teemoina olivat maaseudun elinkeinot, yrittäjyys, elinvoima ja elämänlaatu.

Maaseutuluotain ja tehty selvitys

Työn toteuttajaksi valikoitui alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia ja toteuttamisen työkaluksi heidän kehittämä maaseutuluotain, joka yhdistää tietoperustan paikalliseen kokemus- ja asiantuntijatietoon. Kyselytutkimuksen kohdejoukko kattoi noin 3800 henkilöä ja heistä 550 henkilöä vastasi kyselyyn.

Pohjois-Pohjanmaa on suomen suurin maaseutumaakunta

Toisaalta suuruus kattaa paljon kohdejoukkoa, mutta samalla luo haasteensa, koska maakunta sisältää monenlaisia maaseutualueita ja eri tavoin profiloituneita seutuja. Pohjois-Pohjanmaan maa-alasta on noin 97 prosenttia maaseutua, josta hallitsevana aluetyyppinä on harvaan asuttu maaseutu. Pohjois-Pohjanmaan maaseutualueilla asuu 165 000 henkilöä, mikä on liki 40 prosenttia koko maakunnan väestöstä. Maaseutualueiden väkiluku on kumminkin tasaisesti laskenut. Alla diagrammi väkiluvun kehityksestä vuosilta 2010–2023.

Kuva 1. Väkiluvun kehitys Pohjois-Pohjanmaalla ja sen erilaisilla alueilla vuosina 2010–2023.

Mitä maaseutuluotain kertoi meille?

Pohjois-Pohjanmaan maaseudun vetonaulat

Maaseutubarometri antoi Pohjois-Pohjanmaan maaseuduille kokonaisarvosanaksi 6,9 arvosteluasteikolla 4–10. Parhaimmat arvosanat (yli 7) barometrissä saivat:

• Pohjois-Pohjanmaan maaseudun maine
• Maaseutualueiden elinvoimaisuus
• Etätyömahdollisuudet maaseutualueilla
• Maaseutualueiden kyky tarjota hyvät elämisen puitteet
• Luonnonympäristön monimuotoisuus
• Eri toimijoiden yhteistyö maaseutukehittämisessä
• Leader-rahoituksen hyödynnettävyys
• Sähköisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla
• Maaseutualueiden yhteisöllisyys

Lisäksi yli seitsemän arvosanan saivat: kaupungin läheisen maaseudun houkuttelevuus asuinpaikkoina, maaseutualueiden luonnonvarojen ja -arvojen suojelun tilanne, maaseutualueiden paikallisidentiteetin ja maaseutukulttuurin vahvuus sekä maaseutualueiden kuntakeskusten houkuttelevuus asuinpaikkoina.

Ylivoimaisesti barometrin parhaimman arvosanan sai maaseutualueiden turvallisuus asuinpaikkana, joka sai arvosanaksi jopa 8,5.  Palvelut ja sujuva arki -osio keräsi eniten positiivista palautetta.

Suurimmat haasteet

Heikoimmiksi maaseudun osa-alueiksi maaseutubarometrissä arvioitiin (arvosanat välillä 6,1–6,4):

• Maaseudun aktiivinen markkinointi asuinpaikkoina
• Maahanmuuton vaikutus maaseudun elinvoimaan
• Asukkaiden mahdollisuudet vaikuttaa maankäytön suunnitteluun
• Maaseutualueiden yritysten kansainvälistyminen
• Julkisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla

Lisäksi barometrin heikoimpia arvosanoja keräsivät maaseutualueiden kaavoituksen tuki erilaisille asumisratkaisuille, maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen toimivuus, maaseutualueiden huomiointi maakunnan kehittämisessä, palveluyrittäjyyden tila maaseutualueilla ja maatilojen ja yritysten omistajan- ja sukupolvenvaihdosten eteneminen maaseutualueilla.

Keskeisimmät kehittämissuunnat

Selvityksessä nousi esille selkeänä viesti paikallisuuden ja paikalliskulttuurin huomioimisesta maaseudun pito- ja vetovoiman edistämisessä. Kehittämisen varaa löytyisi myös yhteistyön sekä asukkaiden osallistamisen saralla, jotta maaseudun asumisen ja ympäristön muutoksiin pääsisi vaikuttamaan enemmän myös he, joita muutos koskee.

Pohjois-Pohjanmaan maaseutualueiden kehittämisresurssien suuntaamista seuraavalle viidelle vuodelle kysyttiin valmiiksi nimetyistä kehityskohteista teemoittain:

1) Elinkeinot ja toimeentulo, 2) Uudistuva maaseutu 3) Ilmasto ja ympäristö

Tärkeimmiksi kehityskohteiksi elinkeinot ja toimeentulo -osiossa nousivat ruokaketjun huoltovarmuuden kehittäminen, osaavan työvoiman saatavuuden ja lähiruoan käytön edistäminen.

Uudistuva maaseutu -osiossa korostuivat maaseutualueiden esilletuominen houkuttelevina paikkoina asua ja yrittää, paikallisten palvelujen käytön edistäminen ja maaseudun asukkaiden ja toimijoiden aktivointi alueen kehittämiseen.

Ilmasto ja ympäristö -osiossa tärkeimmiksi osa-alueiksi katsottiin ruokajärjestelmän kestävyyden edistäminen, maan kasvukunnon kehittäminen ja uusien energiaratkaisujen käyttöönoton edistäminen.

Mahdollisuuksien tulevaisuus

Maaseutuluotaimen monipuolisen tarkastelu- ja lähestymistavan tuloksena saatiin todellinen tämän hetken kuva Pohjois-Pohjanmaan maaseudusta. Laajat ja erilaiset maaseutualueet tarjoavat paljon mahdollisuuksia kehittämistoimille ja erilaisten paikalliskulttuurien hyödyntämiselle.

”Pohjois-Pohjanmaan maaseutuja pidetään maaseutuluotaimen mukaan ympäristönä, joka kykenee tarjoamaan hyvät elämisen puitteet”,

toteaa tutkimuksen toteuttanut Pasi Saukkonen.

 

Lue lisää Pohjois-Pohjanmaan maaseutuluotaimen taustasta, toteutuksesta ja tuloksista:

Dia-esitys
Raportti tuloksista
Tilastokatsaus

Viivi Fagerroos, Asiantuntija, Maaseudun kehittämisryhmä