Blogi
21.01.2025

Pohjoismaisilta tutkijoilta kritiikkiä vihreää siirtymää kohtaan: paikalliset ihmiset on unohdettu! Matkaraportti Nordic Ruralities -konferenssista Kiirunasta 2.-4.12.2024

Pohjoismainen maaseutututkijatapaaminen ’Nordic Ruralities: New Paths to Sustainable Transition?’ järjestettiin Kiirunassa 2.-4.12.2024. Konferenssin puheenvuoroja yhdisti näkemys siitä, että keskustelussa kestävyyssiirtymästä ei kuulu riittävästi paikallisten ihmisten ääni. Paljon puhutaan vihreästä siirtymästä, jonka nähdään tuovan vaurautta ja mahdollisuuksia syrjäisille alueille. Erilaisilla energia-, kaivos- ja teollisuushankkeilla on monia vaikutuksia ympäristöön ja paikallisiin yhteisöihin ja elinkeinoihin, ja olisi tärkeää, että myös niiden kielteisistä vaikutuksista puhuttaisiin. Sama koskee keskustelua geopolitiikasta ja militarisaatiosta.

Tutkijat näkivät, että nyt kestävyyssiirtymään liittyvä julkinen keskustelu on liian kapeaa. Kriittisiä puheenvuoroja ei juuri kuule. Juuri tässä tutkimuksella on tärkeä rooli: nostaa esiin kriittisiä näkökulmia sellaisina aikoina, kun ei ole suosittua olla kriittinen.

Konferenssi oli erittäin mielenkiintoinen ja antoisa sisällöllisesti, ja oli hienoa tutustua hiukan myös Kiirunaan. Kiirunassa on maailman suurin rautamalmikaivos ja kaupungin vanhaa keskustaa siirretään parhaillaan uuteen paikkaan kaivoksen päältä. Oma majoitukseni sijaitsi vanhassa jo vähitellen hiljentyvässä keskustassa. Joulukuun alussa joka ikkunassa oli tähtivalo ja vanhat puutalot olivat herttaisia – kaupungin maisemaa hallitsevasta kaivoksesta huolimatta. Kiirunassa on reilu 20 000 asukasta ja sinne on matkaa Kemistä lähes 400 kilometriä, eli autolla noin viisi tuntia.

Neljä loistavaa keynote-puheenvuoroa

Lapin yliopiston professori Laura Junka-Aikio puhui arktisesta geopolitiikasta, militarisaatiosta ja niiden yhteydestä vihreään siirtymään. Vihreän siirtymän nimissä oikeutetaan maan haltuunottoa ja ekstraktivismia eli luonnonvarojen mittavaa hyödyntämistä. Vastaavasti nyt myös geopolitiikan ja turvallisuuspolitiikan nimissä muutetaan alueiden käyttöä ja rakennetaan infrastruktuuria, jolla on vaikutuksia paikallisesti nyt ja pitkälle tulevaisuuteen. Haasteena on, että näiden hankkeiden mahdollisia ongelmia ei kunnolla keskustella. Muutokset koskevat laajasti koko Suomen Lappia ja myös muita Pohjoismaita.

Kiirunalainen Åsa Larsson Blind puhui Saamelaisneuvoston varapuheenjohtajana saamelaisesta näkökulmasta kestävyyssiirtymään. Alkuperäiskansatieto ja -tietojärjestelmät tulee nähdä rinnakkaisena länsimaiselle tieteelliselle tiedolle, sillä yhdessä ne muodostavat vahvemman pohjan kestävyyssiirtymälle. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. luopumista jatkuvan kasvun tavoittelusta ja ihmisen näkemistä osana elonkehää: ei erillisenä luonnosta tai sen yläpuolella olevana. Tieteen rooli on tehdä mahdolliseksi uudenlaista ajattelua ja toimintaa – myös ja erityisesti silloin, kun valtiot ja hallinto eivät ole siihen vielä valmiita. Larsson Blind näki, että alkuperäiskansatietoa ei vielä tunnusteta tasavertaiseksi tieteellisen tiedon kanssa, ja tämä on tapa pitää saamelaiset ulkopuolella esim. ilmastopolitiikasta.

Pitkän linjan tanskalainen maaseudun kehittäjä ja tutkija Hanne Wittorff Tanvig kysyi puheenvuorossaan alhaalta ylös lähtevän paikallisen kehittämisen perään. Hän piti valitettavana kylätoiminnan heikentymistä ja latasi, ettei Leader-toimintakaan ole enää alhaalta ylös lähtevää. Paikallisten ihmisten ääntä tulisi vahvistaa ja paikallisyhteisöt tulisi ottaa huomattavasti vahvemmin huomioon nykyisessä keskustelussa vihreästä siirtymästä. Paljon puhutaan uusista elinkeinoista ja ympäristöasioista, mutta niiden merkitys maaseudun elinvoimaisuudelle jää nähtäväksi.

Myös Chalmers tekniska högskolan tutkija Nils Björlingin puheenvuorossa toistui sama teema: haasteena vihreän siirtymän hankkeissa on, jos paikallisia ihmisiä ei kuulla ja kuunnella, eikä tieto kulje eri tasojen välillä. Vihreän siirtymän ajurina on EU:n missio jatkuvan kasvun tavoittelusta ja kuntien kilpailu investoinneista. Björling korosti sitä, että ei tulisi puhua vain uudistumisesta, vaan myös siitä, mikä on säilyttämisen arvoista.

Nordic Ruralities vahvistaa Pohjoismaisten maaseutututkijoiden verkostoa

Konferenssissa oli kymmeniä työryhmäesityksiä neljässä eri teemassa. Konferenssi oli järjestyksessään kuudes Pohjoismainen maaseutututkijatapaaminen ja edellisen kerran se pidettiin Tanskassa vuonna 2018. Seuraava Nordic Ruralities on suunnitteilla Suomeen toukokuussa 2026. Kiirunan konferenssin järjestelyistä vastasi Svenska Lantbruksuniversitet SLU.

Konferenssissa keskusteltiin mihin suuntaan Pohjoismaista maaseutututkimuksen yhteisöä ja yhteistyötä haluttaisiin kehittää. Se nähdään lähinnä tutkijoiden verkostona. Toiveita oli vahvistaa väitöskirjatutkijoiden yhteistyötä, perustaa skandinaavisten kielten maaseutututkimuksen journaali ja kutsua yhteistyöhön mukaan tutkijoita myös Färsaarilta ja Grönlannista sekä mahdollisesti myös Baltian maista ja Skotlannista.

Konferenssin loppuyhteenvedossa muistutettiin siitä, miksi ylipäänsä puhumme vihreästä siirtymästä: ilmastonmuutoksen takia, ja koska maailmasta tulee sen vuoksi yhä epävakaampi ja vaarallisempi. Tutkijoilta edellytetään tänä erityisenä aikana yhteistyötä ja kriittistä ajattelua.

Kiirunan juna-asema
Kiirunan juna-asema
Kaksi siirrettyä taloa
Kaksi siirrettyä taloa
Vanhan keskustan puutaloja
Vanhan keskustan puutaloja

Kaiken takana on kaivos
Kaiken takana on kaivos

Liittyvät aiheet