ProAgria vauhdittaa ilmastoviisasta maataloutta yhteistyössä eurooppalaisten toimijoiden kanssa

ProAgria oli vahvasti esillä, kun Climate Farm Demo -hankkeen vuosikokous 2025 järjestettiin Seinäjoella. Tapahtuma kokosi yhteen lähes sata alan toimijaa eri puolilta Eurooppaa keskustelemaan siitä, miten ilmastotoimia voidaan tuoda osaksi jokapäiväistä viljelyä.

Yhteinen tavoite on selkeä: rakentaa kestävää, kannattavaa ja ilmastomyönteistä maataloutta käytännön toimien kautta jokaisessa EU-maassa. Kokouksessa korostui yhteistyön ja tiedon jakamisen merkitys. Ilmastotyö ei etene yksin, vaan se syntyy viljelijöiden, neuvonnan ja tutkimuksen tiiviissä vuorovaikutuksessa. ProAgria toimii tässä työssä keskeisenä linkkinä viljelijöiden, neuvonnan ja tutkimuksen välillä.

Kokouksessa jaettiin kokemuksia siitä, miten erilaiset ilmastotoimet voidaan sovittaa paikallisiin olosuhteisiin ja miten viljelijöitä voidaan kannustaa osallistumaan ilmastotyöhön myös erilaisten palkitsemis- ja tukimallien avulla.

Suomalaiset demotilat näyttävät tietä

Climate Farm Demo -verkoston työtä konkretisoivat pilottitilat, joita on lähes 1500 ympäri Eurooppaa. Nämä tilat toimivat oppimisympäristöinä ja suunnannäyttäjinä niin viljelijöille kuin muillekin sidosryhmille. Kokouksen aikana 25:stä suomalaisesta pilottitilasta esillä oli neljä: Ala-Fossi, Ala-Marttila, Koskenoja sekä PP-Farm demotapahtumien järjestäjinä.

Modernia maitotuotantoa ja vastuullisia ilmastotekoja

Ala-Fossin tila Ilmajoella on maitotila, jossa ilmastotoimet näkyvät arjessa. Ilmastotoimenpiteinä tila hyödyntää säätösalaojitusta pellon vesitalouden hallintaan, varautuu lisääntyviin helleaaltoihin viilennys- ja ilmanvaihtotekniikalla navetassa sekä kehittää viljelykiertoa maaperän kasvukunnon vahvistamiseksi. Kansainvälisille vieraile näistä esiteltiin erityisesti salaojitusta ja automaattisia viilennyssuihkuja.

”Molemmat aiheet tuntuivat kiinnostavan vierailijoita. Altakastelu ja käytössä oleva navetan viilennystekniikka olivat monelle uutta teknologiaa”, Kalle Fält Ala-Fossin tilalta kommentoi demotapahtuman kokemuksia. Kuumuus ongelmana Suomessa yllätti osan vieraista. ”Kuumuus on toki suhteellista, lehmälle se on yli 20 astetta, siksi Pohjolassakin tarvitaan viilennystekniikkaa. Kyse ei toki ole vain lämpötilan miellyttävyydestä, vaan se vaikuttaa suoraan tuottavuuteen ja tautien esiintymiseen”, hän jatkaa.

Kiertotalouden ilmastoratkaisut

Ala-Marttilan tila Jalasjärvellä on maidon- ja sianlihantuotantotila, joka hyödyntää kiertotaloutta osana ilmastoratkaisujaan. Tilan biokaasulaitoksessa eläintenlanta jalostetaan liikennepolttoaineeksi, mikä vähentää päästöjä ja tehostaa ravinteiden kiertoa. Vierailijat tutustuivat biokaasulaitokseen, tankkausasemaan sekä tilan energiankierron ja hiilensidonnan toimiin. Keskustelua herättivät maaperän terveys, viljelykierto ja erityisesti rehujen koostumus. “On vaikuttavaa nähdä niin nuori ja edistyksellinen viljelijä näyttämässä esimerkkiä – Matin avoimuus oppia ja jakaa kokemuksiaan oli todella silmiinpistävää”, totesi yksi ranskalaisista osallistujista tapahtuman jälkeen.

Ruoka ja koulutus kasvavat yhdessä

Koskenojan tila puolestaan erottuu ilmastotyön ohessa tehtävän ruokakasvatuksen näkökulmasta. Liisa Vuorela, tilan emäntä, joka oli vastaanottamassa vieraita, kertoi lähtökohdistaan opettajana. Nykyään hän tuo saman intohimon opettamiseen myös maatalouteen – muuttaen maatilansa oivalluksien ja vuoropuhelun kohteeksi. Työpajojen, sosiaalisen median kanavien sekä koulujen ja yliopistojen kanssa tehtävän yhteistyön kautta Liisa luo yhteyksiä maaseudun ja kaupunkien yhteisöjen välille tilan pyörittämisen ohella.

”Minulle maatalous on enemmän kuin ruoan tuottamista – se on opettamista, yhteyksien luomista ja sen näyttämistä, kuinka paljon huolenpitoa ja tiedettä jokainen lasillinen maitoa vaatii”, sanoo Liisa Vuorela, Koskenojan tilan viljelijä ja kouluttaja. Koskenojan tilan ilmastoimiin kuuluu mm. lannoituksen optimointia, sekä ilmaston muutokseen varautumismenetelminä kevytmuokkaus, peitekasvit ja kuivuutta kestävien laidunlajikkeiden lisääminen sekä navetan viilennyspuhaltimet.

Pintaa syvemmälle ilmaston hyväksi

PP Farm edistyksellisenä luomukasvitilana toi vieraille esiin, miten luomutuotannossa voidaan yhdistää innovaatio, monimuotoisuus ja hiilen sitominen käytännön viljelyssä. Ilmastotoimina tilalle on valittu toimenpiteitä peltojen vesitalouden parantamiseen, orgaanisen aineksen lisäämiseen ja ilmastokestävien viljelykasvilajikkeiden valintaan.

Demotapahtumassa osallistujat saivat laittaa kirjaimellisesti kädet multaan. Kuoppatestien yhteydessä osallistujat pääsivät harjoittelemaan maaperän rakenteen, juurien syvyyden ja biologisen aktiivisuuden arvioimista. Tämä käytännön harjoitus, jota seurasi avoin keskustelu ja pohdinta, herätti arvokasta keskustelua siitä, miten maaperään keskittyvät toimenpiteet vaikuttavat ilmastoon. ”Erityisen mieleenpainuvaa oli, miten Pekka onnistui tekemään monimutkaisesta maaperätieteestä helposti ymmärrettävää ja osoitti, että terve maaperä ei ole vain tekninen kysymys, vaan se on ilmastoviisaan maatalouden perusta”, unkarilainen osallistuja totesi demotapahtumasta.

Yhteistyöllä kohti kestävämpää tulevaisuutta

Pilottitilat osoittavat, että käytännön ratkaisuilla on merkitystä – ja että niistä kannattaa kertoa. Näiden tilojen kokemuksista pääsivät kuulemaan kokoukseen osallistunut kansainvälinen verkosto, jotka ihailivat myös suomalaisten maatilojen edistyksellisyyttä,  siisteyttä, metsien läheisyyttä ja viljelijöiden kielitaitoa. Juuri tällaiset demonstraatiotilat ovat Climate Farm Demo -hankkeen ytimessä. Ne tarjoavat konkreettisia paikkoja, joissa viljelijät, neuvontatoimijat ja tutkijat voivat oppia toisiltaan ja viedä uusia toimintatapoja käytäntöön. Demotapahtumia järjestetään aina hankkeen päättymisvuoteen 2029 asti.

Kaikki Suomen 25 demotilaa osoittavat, että ilmastoviisas maatalous ei ole tulevaisuuden tavoite vaan tämän päivän todellisuutta. Ratkaisuja syntyy, kun kokeillaan, mitataan ja opitaan yhdessä. ProAgrian rooli on tukea tätä oppimista ja auttaa viljelijöitä löytämään ratkaisuja, jotka sopivat heidän omaan tilaympäristöönsä. ”Ilmastotyö on pitkäjänteistä ja vaatii yhteisiä ponnistuksia, mutta sen hyödyt näkyvät niin taloudessa, luonnossa kuin tilojen tulevaisuuden varmistamisessa.” toteavat hankeen kansallinen koordinaattori Maria Suomela Proagria Keskusten Liitosta ja Henna Latvala ilmastoasiantuntija ja demotilojen sparraaja Proagria Etelä-Pohjanmaan keskuksesta.

 

Maria Suomela