Salaojakastelulla voi olla merkittävä rooli suomalaisen maatalouden kannattavuuden parantamisessa.
Salaojakastelulla voi olla merkittävä rooli suomalaisen maatalouden kannattavuuden parantamisessa, erityisesti muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. Tämä kastelutekniikka hyödyntää peltojen valmiita salaojajärjestelmiä, joihin tarvitaan putkiston lisäksi säätökaivo ja pumppu pohjaveden korkeuden ylläpitämiseksi ja jakamiseksi kasveille kasvukauden aikana.
Tekniikka tarjoaa viljelijälle mahdollisuuden hallita paremmin pellon kosteustasapainoa ja vähentää satojen menetyksiä kuivina kausina, samalla kun se auttaa varautumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ääri-ilmiöihin, kuten kuivuuteen.
Kohti optimaalisia kasvuolosuhteita
Kastelu toimii nostamalla matalan pohjaveden pintaa, eli täysin kyllästetyn maaperän aluetta. Tältä alueelta vesi nousee kapillaarisesti juurikerrokseen. Huomattavaa on myös, että maaperän kosteustason kasvattamisella on kertautuvia vaikutuksia: kasveille on saatavilla enemmän vettä, mutta myös tämän vedensaanti helpottuu. Lisäksi sopiva kosteus edistää maaperän mikrobitoimintaa ja siten esimerkiksi maaperän typen mineralisoitumista kasvien saataville.
Kokeelliset tutkimukset osoittavat, että salaojakastelu voi vähentää sadon vesipuutetta, mikä johtaa parempaan satojen määrään ja laatuun. Tämä parantaa maatilojen tuottavuutta ja pitkällä aikavälillä auttaa parantamaan viljelyn taloudellista kestävyyttä.
Data ja teknologia avuksi
Salaojien kautta tapahtuva kastelu ilman vaikutusten teknistä seurantaa voi kuitenkin olla arpapeliä, sillä jokainen lohko reagoi eri tavalla samaan pumpattuun vesimäärään. Keskeisiä vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi maalajin vedenjohtavuus, ojaston syvyys ja laajuus, padotuskaivon korkeus ja luonnollisen pohjaveden pinnan käyttäytyminen alueella.
Pumppuun kytketty virtausmittari yhdessä ojaston keskelle asennetun pohjavesiputken ja eri syvyyksille asennettujen kosteusmittareiden kanssa antavat jo melko hyvän kuvan kastelun toimivuudesta. Toki kastelun vaikutus todennäköisesti vaihtelee lohkon eri osissa, ja lopullinen onnistuminen mitataan vasta satokartoittimella.
Tiedon keräystä yhteistyössä
Koska laitteistojen ja järjestelmien kehittäminen saattaa olla taloudellisesti haastavaa yksittäisille viljelijöille, yhteistyö tutkimusorganisaatioiden ja maatalouden neuvontapalveluiden kanssa on keskeistä järjestelmien suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Yhteistyö peltodatan keräämisessä on tyypillisesti kaikkien osapuolten etu. Viljelijä saa kehitettyä toimintaansa ja arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi, tutkijat saavat dataa ja neuvontapalvelut kokemusta parhaiten toimivista käytänteistä, teknologioista ja menetelmistä.
Hyödyntämätön mahdollisuus
Kokonaisuudessaan salaojakastelu on tärkeä työkalu maatalouden kannattavuuden tukemisessa Suomessa ja sen kehittäminen ja laajempi käyttöönotto voivat auttaa viljelijöitä sopeutumaan muuttuviin ympäristöolosuhteisiin ja varmistamaan jatkuvan tuotannon. Suomen peltoalasta säätösalaojitettua peltoa on vain murto-osa ja salaojakastelun piirissä vieläkin vähemmän. Potentiaalia on siis vielä merkittävästi hyödyntämättä.
Petri Linna ja Antti Halla, Tampereen yliopisto
Sauli Jaakkola ja Jari Ruski, Pyhäjärvi-instituutti
Kirjoittajat ovat kehittäneet salaojakastelua ja siihen liittyviä teknologisia ratkaisuja Satakunnassa.
Työtä on aiemmin esitelty esimerkiksi Maataloustieteen päivillä ja kansainvälisessä Mipro-konferenssissa.
Petri Linna, Antti Halla, Sauli Jaakkola, Jari Ruski
Vain kirjautuneet käyttäjät voivat kommentoida
Kirjaudu sisään Luo uusi tili