”Sisämerikalastusta ja ulkomerikalastusta” Kaksi opintomatkaa, mutta erikokoinen kalatalous – Osa 1

Perämeren Rannikon kalaleaderin aktivaattori Mikko Tenhunen raportoi opintomatkoista.

”Sisämerikalastusta ja ulkomerikalastusta” Kaksi opintomatkaa, mutta erikokoinen kalatalous – Osa 1

Kolme Kalaleader-ryhmää järjesti yhteisen kalatalouden opintomatkan Viroon

Sisä-Suomen, Itä-Suomen ja Perämeren rannikon Kalaleader-ryhmät järjestivät opintomatkan Viroon 26-28.6.2024. Matkan tarkoituksena oli tutustua Viron kalatalouteen ja edistää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Näin matka saatiin järjestettyä mahdollisimman kustannustehokkaasti sekä osallistujat pääsivät verkostoitumaan ja jakamaan kokemuksiaan myös eri puolilta Suomea mukaan lähteneiden kalastajien kanssa. Pääpaino ohjelman suunnittelussa oli Sisä-Suomen Kalaleaderilla. Toimijoita kiinnostivat etukäteen erityisesti koneet ja laitteet, toimintamallit, mahdolliset yhteistyökuviot sekä verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa. Matkalle lähti reilut 20 osallistujaa.

Dirhamin kalasatama: Ensimmäisenä päivänä vierailimme Dirhamin kalasatamassa, jossa saimme tutustua norjalaisen lohen ja paikallisten kalojen jalostukseen. Dirhami on pieni paikkakunta Viron luoteisosassa, joka tunnetaan erityisesti kalanjalostuksestaan ja satamapalveluistaan. Yhtiö jalostaa norjalaista lohta ja paikallisia kaloja. Satama on kalatalouden keskittymä, alueella on myös majoitusta ja muita satamapalveluita. Talvisaikaan satama aktiivisessa käytössä ja talvella neljäsosa Viron kilohaili- ja silakkasaaliista tulee Dirhamin sataman kautta. Satama toimii hyvänä alueella merikalojen vastaanotolle, koska alueen merialue pysyy sulana. Haasteita on muutamia. Tuoreella kalalla ja kalatuotteilla on vaikea isojen ketjujen valikoimiin. Heillä on jonkin verran pakastettua kalaa valikoimissa. Silakka- ja kilohailikiintiöiden pienentyminen aiheuttanut ongelmia. Lisäksi viranomaiset ovat olleet erittäin tarkkoja kiintiöiden noudattamisen kanssa. Myös energian nousu on syönyt kannattavuutta.

 

Estofish Pärnussa: Toisena päivänä vierailimme Estofishissä, joka on yksi Viron merkittävimmistä kalayrityksistä. Omistajina neljä trooliyritystä ja Pärnun rannikkokalastajat. Yrityksellä on useita troolialuksia ja paljon kuljetuskalustoa. Yritys käsittelee pääasiassa silakkaa ja kilohailia ja heidän modernit pakastus- ja käsittelylaitteensa tekivät vaikutuksen. Kalat jaetaan laitoksessa eri kokoluokkiin Peruzan valmistamalla koneella. Pääosin kalat pakastetaan kokonaisena, perattuna tai fileoituna. Laitoksessa suuri tunneli-/hissipakastin (-35°C), joka toimii automaattisesti. Tuotteet pakastetaan muovilaatikoissa 13 kilon blokkeihin. Pakastevarastoon voidaan varastoida 3200 tonnia pakastettua kalaa. Laitos pystyy pakastamaan jopa 200 tonnia kalaa vuorokaudessa. Omistaa melkein puolet Viron silakan ja kilohailin pyyntioikeuksista. Kalat myydään kalatukuille. Melkein kaikki peratusta kalasta menee vientiin, silakkafileet enemmän kotimaan markkinoille. Tärkeitä vientimaita USA, Kiina, Ukraina ja EU-maat. Yritys mukana myös kalajauhon ja -öljyn tuotannossa. Tiloihin ja laitteisiin saatu EU-tukea. Suuret aurinkopaneelit käytössä, jotka tuottavat 15 % tarvitusta energiasta. Lisäksi lämmöntalteenottojärjestelmä. Työntekijöitä ollut vaikea välillä saada. On kuitenkin löytänyt riittävän määrän työntekijöitä, vaikka ala ei houkuttele nuoria.

 

Petbit: Kävimme myös Petbitissä, joka on erikoistunut lemmikkiruoan valmistukseen kalasta. Yritys käyttää paikallisia kaloja raaka-aineenaan ja on kiinnostunut ostamaan kalaa myös Suomesta. Valmistaa kuivattuja kalatuotteita sekä lemmikkien kalakeksejä lemmikeille. Kuivatut kalatuotteet kuitenkin selvästi isoin osa tuotosta. Kysyntää kuivatulle kalalla on paljon. Kuivattujen kalojen paino putoaa 80 % prosessin aikana. Käyttää mm. silakkaa, kilohailia, kuoretta, lahnaa ja ahventa raaka-aineena. Tilauksesta voidaan tehdä tuotteita mistä vain kalasta. Voisi ostaa myös mahdollisesti muikkua. Myy tuotteita mm Kanadaan, USA:han, Tanskaan, Saksaan ja muihin Euroopan maihin. Toimitettava raaka-aine tulee toimittaa pakastettuna, 10 kilon blokissa. Ostaa kerralla isoja määriä kalaa ja jalostaa niitä myöhemmin. Kalakeksit valmistetaan murskaamalla kalat, jonka jälkeen massa sekoitetaan. Seoksesta muotoillaan halutun muotoisia keksejä, jotka paistetaan linjastolla. Massan sitovana aineena on hernejauhoseos. Valmistaa noin 10 000 kiloa valmista tuotetta vuodessa. Raaka-aineesta on pulaa, mm. Estofish kilpailee samoista kaloista. Energiahinnat ovat myös nousseet huomattavasti. Suomessa tuotteet eivät ole menneet kovin hyvin kaupaksi.

 

JAPS: Vierailimme myös JAPS-kalayrityksessä, joka on yksi Viron johtavista kalayrityksistä. Yritys työllistää noin 120 henkilöä ja jalostaa pääasiassa makean veden kaloja kuten kuhaa, ahventa ja haukea, mutta myös silakkaa ja kuoretta. Yrityksellä omia kaupallisia kalastajia, jalostustoimintaa sekä myyntitoimintaa eli käsittää koko arvoketjun. Kalastustoimintaa mm. Peipsijärvellä. Heidän modernit pakastuslinjastonsa ja panostus energiatehokkuuteen herättivät paljon kiinnostusta. Fileointi tapahtuu käsityönä. Pienin käsiteltävä kalakoko n. 50 grammaa. Käsitellyt kalat pakastetaan ja käytössä kaksi irtopakastuslinjastoa. Irtopakastuksen jälkeen fileet glaseerataan. Pakastekalaa voidaan varastoida 1 000 000 kiloa. 90 % tuotteista menee vientiin (Tanska, Saksa, USA). On kiinnostunut ostamaan kalaa myös Suomesta, etenkin talviaikaan raaka-ainetta tarvitaan enemmän. Panostanut paljon erilaisiin energiaratkaisuihin. Kalojen saatavuudessa välillä haasteita. Uusia kalastajia vaikea houkutella alalle, mutta Pärnun alueella on kuitenkin mukavasti tullut nuorempia kalastajia mukaan. Myös jalostukseen haasteita löytää työntekijöitä. Muutamia ukrainalaisia tullut töihin, jotka ovat osoittautuneet todella hyviksi työntekijöiksi. Virolaisilla vielä ennakkoluuloja ostaa pakastettua kalaa. Tähän tullut muutosta lähiaikoina ja pakastetun kalan osuus kasvaa tulevaisuudessa.

 

Paikalliset kalastajat: Tapasimme paikallisen kalastajan Jaan Andersonin, joka kertoi omasta kalastustoiminnastaan ja haasteistaan Pärnujoen rannalla. Hän toimii myös kalastusoppaana ja vuokraa kalastuskalustoa. Kalastus ei ole tarpeeksi kannattavaa, joten on keksittävä täydentäviä toimintamalleja, kuten opastustoimintaa. Pääasialliset saaliskalat kuha, ahven ja hauki, erityisesti matkailukalastuspuolella. Merimetsot ja hylkeet aiheuttavat suuria haasteita pyydyskalastukseen merialueella.

Eläköitynyt ammattikalastaja Mati Lasn kertoi omasta urastaan ja paikallisten kalastajien työstä. Lasn on kolmannen sukupolven kalastaja, ja hänen perheensä kalastustoiminta on alkanut vuonna 1901. Neuvostoliiton aikana kaikki kalastustoiminta yhdistettiin ja muodostettiin kalastuskolhoosi, mukana yhteensä noin 200 pärnulaista kalastajaa. Aluksi kalastus oli vain pienimuotoista rantakalastusta, saaliina kuha, ahven ja muut kalat. Keväällä myös silakan pyyntiä. 1970-luvulla tulivat käyttöön myös troolialukset. 80-luvulla kalastus siirtyi valtamerille, joissa pyydettiin pääosin silliä. Pärnussa toimi aikoinaan iso kalatehdas, joka osti kalastajien kalat, valmisti mm. kalarehua. Tällä hetkellä Pärnussa 23 kalastajaa.

 

Jõgisoo Forellipüük: Viimeisenä päivänä tutustuimme Tallinnasta etelään Keilajoen varressa sijaitsevaan kalankasvatuspaikkaan, jossa kasvatetaan kirjolohia ja sampia. Asiakkaat saavat valmistaa itse pyytämää kalaa paikan päällä ruoaksi tai voivat viedä sen mukanaan jalostettavaksi. Yritys aloittanut toiminnan 25 vuotta sitten ja joen varteen on rakennettu kalankasvatuslammikoita. Kirjolohen mäti tuodaan Tanskasta, mäti haudotaan paikan päällä ja kasvatetaan pyyntikokoon. Sammet tuodaan muutaman sadan gramman kokoisina Liettuasta. Paikan päällä vierailevat asiakkaat pääosin paikallisia asukkaita, vähemmän turisteja tai muita ohikulkijoita. Taloustilanne vähentänyt asiakkaita.

Kohokohdat ja opit

Matkan aikana opimme paljon uutta Viron kalataloudesta ja sen toimintamalleista. Keskustelut paikallisten asiantuntijoiden, kuten Erko Veltsonin, kanssa avasivat uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaa Suomessa. Erityisesti Estofishin ja JAPSin modernit käsittelylaitteet ja Petbitin innovatiiviset lemmikkiruokatuotteet herättivät kiinnostusta osallistujissa. Pakastus oli yksi yhdistävä teema mistä voisi ottaa opiksi.

Yhteistyö ja verkostoituminen

Yksi matkan tärkeimmistä tavoitteista oli verkostoituminen ja yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen. Kolmen päivän aikana tutustuimme useisiin kalatalouden kohteisiin, ja matka tarjosi osallistujille arvokkaita mahdollisuuksia oppia uusia teknologioita ja toimintamalleja, sekä verkostoitua alan ammattilaisten kanssa. Osallistujat saivat tilaisuuden jakaa kokemuksiaan ja ideoitaan kollegoidensa kanssa. Matka loi myös pohjaa mahdollisille tuleville yhteistyöprojekteille ja antoi osallistujille arvokkaita kontakteja. Vierailukohteet ja yhteiset keskustelut herättivät paljon mielenkiintoa ja tuntuivat kiinnostavan matkassa mukana olleita. Toimijoiden keskinäisen verkostoitumisen lisäksi, useampi matkaaja jutteli vierailukohteissa mahdollisesta yhteistyöstä virolaisten toimijoiden kanssa. Vierailukohteiden esittelijät ja yritykset olivat hyvin vastaanottavaisia ja kertoivat avoimesti omasta toiminnastaan. Iso ryhmä on haasteellinen, mutta laitteista ja erilaisista testieristä kiinnostuneet kalastajat voisivat vierailla paikan päällä pienemmällä porukalla ja tuoda vaikkapa pieniä kalaeriä käsiteltäväksi.

Mikko Tenhunen