”Sisämerikalastusta ja ulkomerikalastusta” Kaksi opintomatkaa, mutta erikokoinen kalatalous – Osa 2

Perämeren Kalaleaderin aktivaattori Mikko Tenhusen opintomatkaraportit jatkuvat, tällä kertaa vuorossa on Norjan Trondheim.

Kolmen Kalaleader-ryhmän yhteinen kalatalouden opintomatka Norjaan

Länsi-Suomen Kalatalouskeskus järjesti opintomatkan Norjaan Trondheimiin elokuussa 19-23.8.2024. Matkan tavoitteena oli välittää ajankohtaisia asioita ja uutta tietoa kalastajille sekä lisätä alan osaamista. Reissun pääkohteena oli Trondheimin kalastusmessut – Nor-Fishing https://nor-fishing.no/en/ ja tutustuimme lisäksi lähialueen kalatalouteen Ålesundissa. Matkalle lähti 30 kalatalouden parissa työskentelevää Saaristomeren, Lännen ja Perämeren rannikon Kalaleadereiden alueilta.

Norja kuuluu maailman tärkeimpiin kalastusalueisiin pitkän rantaviivansa ja matalan meren takia. Silli on yleisin ja tärkein laji. Myös makrillia pyydetään paljon. Rannikkovesien tärkeimmät saaliskalat ovat turska, seiti ja punasimppu. Kalanviljelyä on harjoitettu 40 vuoden ajan ja Norja on tässä johtavia maita. Kalastus ja kalankasvatus ovat olleet pitkään Norjan tärkeimpiä elinkeinoja.

Nor-Fishing kalastusmessut keräsivät joko vierailijoina tai näytteilleasettajana yli 50 maata. Vierailijoita oli kymmeniä tuhansia ja näytteilleasettajia satoja. Nor-Fishing on tärkeä kansallinen ja kansainvälinen kalastusalan kohtaamispaikka, ja nykyään se on yksi maailman johtavista kalastusteknologian messuista. Kalastusala on kehittynyt näiden vuosien aikana valtavasti, ja pyyntiin, jalostukseen, kuljetuksiin ja myyntiin liittyvät teknologiat, prosessit ja palvelut olivat messuilla esillä. Kalatalous on maailmanlaajuinen toimiala.

Messualue oli suuri ja kaikkea ei ehtinyt kahden päivän aikana nähdä kunnolla. Messuilla oli kaikille monenlaista katsottavaa ja myös ruokatarjoilut olivat kohdallaan. Messuilla esillä olivat niin veneen rakentajat, moottorit, kalankäsittelylaitteistot, pyydysten teko ja laitteet, että uusi teknologia kaiuista, kameroihin sekä drooneihinkin vain muutamia mainitakseni. Monet saivat uusia kontakteja ja löysivät valmistajia.

Trondheimin satama-altaassa oli esillä eri alusvalmistajien aluksia. Satama-altaassa oli nähtävillä koulutusalus ja pienempiä ja isompia kalastusaluksia sekä kalankasvatuksessa käytettäviä huolto- ja kuljetusaluksia. Monet aluksista toimivat sähköllä, mutta olivat ns. hybridejä eli moottori pyöritti generaattoria, joka latasi akkuja. Toki aluksilla pystyy ajamaan lyhyen matkan pelkästään sähköllä. Tulevaisuudessa Norjassa panostetaan kokonaan sähköisiin aluksiin ainakin kalankasvatuksessa. Esillä oli myös suomalainen isompaan verkkokalastukseen suunniteltu alumiininen kalastusalus. Maailmalla on noussut esille muitakin polttoainevaihtoehtoja, vety, nesteytetty maakaasu, ammoniakki, metanoli, mutta osa näistä vaatii enemmän tilaa eli isompia aluksia, jotta saadaan sama operointimatka. Lisäksi osalla on parempi saatavuus tai kalliimpi hinta niin investoinneissa kuin itse polttoaineessa. Muutokset myös aina maksavat. Täytyy arvioida mikä on toteutuskelpoista esimerkiksi erikokoisten alusten kohdalla.

Etualalla työalus ja takana kalastusalus.

Teknologian kehityksellä pyritään parantamaan kannattavuutta ja myös kestävää kehitystä. Useat ratkaisut ovat isoille yrityksille, mutta toki ideoita pystyy skaalaamaan pienempiinkin. Ympäristöasiat ja kestävyys nousivat useassakin mielessä esille. Vähemmän kuluttavat ja päästöjä vähentävät alukset ovat yksi asia, mutta esimerkiksi kadonneet tai hajonneet pyydykset ovat ongelma maailmalla. Näihin on kehitetty pieniä paikannuslaitteita, jonka avulla pyydys voidaan löytää. Myös pyydyksissä olevien kalojen valikoivuus- ja erotteluratkaisuja oli esillä. Lisäksi esimerkiksi muovin vähentäminen pakkausmateriaaleista on meilläkin jo käytössä. Esillä oli myös pyydysten ja verkkokassien valmistukseen käytettäviä ompelukoneita, jotka kiinnostivat kalastajia.

Verkon ompelua köyteen.

Vuokrattavia kalasammioita.

Esillä oli useita vaakajärjestelmien toimittajia. Jäljitettävyys koko ketjun ajan, punnitus, merkintä ja pakkaus ovat tätä päivää. Mahdollisuuksia on pienemmille ja isoimmille toimijoille. Useat järjestelmät ovat skaalautuvia erilaisille ja kokoisille tarpeille.

Punnitus ja merkintäratkaisu

Esillä oli kalastajille suunnattu sovellus kalastuspäiväkirjasta ja seurannasta. Sovellus pyritään pitämään yksinkertaisena ja sovelluksella voi lähettää raportin suoraan viranomaisille. Norjassa kuten myös Suomessa tiukentuvat säädökset liittyen seurantaan ja raportointiin tulevat tulevaisuudessa entistä pienemmille aluksille. Myös uudet sovellusratkaisut auttavat päättämään minne kannattaa mennä kalastamaan sovellukseen tulevan datan avulla. Elektronisia vaihtoehtoja kalojen parempaan löytämiseen oli useilla valmistajilla. Kaikuluotaimet mahdollistavat kalojen tarkemman havaitsemisen. Livekamerat kertovat mitä kalaa todellisuudessa saatiin reaaliajassa. Teknologia auttaa löytämään ne kalalajit ja koon, joita halutaan pyytää ja vähentämään myös sivusaaliita.

Teknologiaa moneen makuun.

Vedenalainen kauko-ohjattava sukellusrobotti

Messujen jälkeen jatkoimme Ålesundiin. Ålesund on valittu yhdeksi Norjan kauneimmista kaupungeista. Maisemat matkalla olivat todella kauniita ja näimme myös useita kalakasvatusaltaita vuonoissa. Vuonot ovat kapeita, mutta todella syviä. Matkalla oli kaksi lauttamatkaa. Lauttaliikenne on myös alkanut sähköistymään ja pikalataus mahdollistaa latauksen autojen purun ja lastauksen aikana. Perillä Ålesundin satama-altaissa oli monia pienenempiä ja isompiakin aluksia, verkkoaluksista troolialuksiin, jotka odottivat oikeita keliä lähteäkseen kalastamaan.

Kalankasvatusta vuonossa.

Kalastusalukset odottavat satamassa.

Kaunis Ålesundin kaupunki

Tutustuimme Ålesundin kalastusmuseoon, jossa konkretisoitui Norjan ammattikalastuksen nykypäivä ja historia. Kalanmaksaöljy ja kuivattu kala ovat olleet Norjan vientituotteita jo pitkään. Tänä päivänä isoilla aluksilla kalat lajitellaan, käsitellään, pakastetaan ja pakataan jo merellä, siis pieniä kalatehtaita merellä. Myös uusia innovaatioita keksitään.

Kuivattua kalaa.

Pitkäsiima-konsepti

Norjan kalastajaliiton Janita Arhaug esitteli meille Norjan kalataloutta. Norjan Kalastajaliitto kattaa kalastajat sekä kalastusveneen omistajat. Norjassa painitaan myös samojen ongelmien kanssa merituulivoimaan liittyvissä kysymyksissä kuin meilläkin. Tuulivoima ei saa haitata kalastusta.

Norjan Kalastajaliiton organisaatiokaavio

Tuulivoiman ja kalastuksen sovittaminen on haasteellista.

Lopuksi tutustuimme meriakvaarioon. Atlantic Sea-Park on Pohjois-Euroopan suurin suolaisen veden akvaario. Akvaariossa selvisi millaista, elämää on veden alla. Akvaariossa oli erilasia kaloja ja äyriäisiä sekä hylkeitä. Myös lapset ja nuoret olivat huomioitu tuomalla hauskalla tavalla esille ympäristöä ja kalataloutta.

Kohokohdat ja opit

Matkan aikana opimme paljon uutta Norjan kalataloudesta ja uusista teknologioista. Teknologiaa ja ratkaisuja on olemassa. Meidän pitää etsiä tänne ratkaisuja omista lähtökohdista ja tarpeista katsoen. Kaikkea ei tarvitse alusta asti itse keksiä ja olemassa olevaa voi kehittää yhteistyössä tänne sopivaksi. Kalan ja muiden kalatuotteiden kulutusta pitäisi saada kasvatettua. Ongelmat ovat maailmanlaajuisia. Uusia innovatiivisia tuotteita tarvitaan ja olemassa olevat raaka-aineet pitää saada paremmin hyödynnettyä. Ilmastonmuutoksen ja ravinnon muuttumisen myötä kalat myös liikkuvat eri alueille. Nämä kaikki vaativat tutkimusta ja kehitystä. Vaikka kalastuselinkeinomme on täällä Norjaa pienempää, se kuitenkin on omanlaista ja tätä meidän pitää ylläpitää ja kehittää.

Yhteistyö ja verkostoituminen

Osallistujat pitivät matkaa onnistuneena. Erilaista nähtävää oli kaikille ja kaikki saivat varmasti jotakin kotiin viemistä. Sanotaan, että ei kannata lähteä merta edemmäs kalaan, mutta joskus kannattaa avartaa omaa näkemystä. Matkoilta voi saada monenlaisia uusia ideoita. Keskustelut uusien ihmisten kanssa mahdollistavat uusia asioita ja kontakteja.