Kestävää kasvua Kymenlaakson metsiin -hanke tuo metsäalaa yhteen

Nuorten metsien kasvukunnosta huolehtiminen korostuu hankealueen metsänkäytön historian takia: Kymenlaaksossa metsäteollisuudella on pitkät ja vahvat perinteet, mikä on muokannut alueen metsärakennetta. Metsien ikäluokkajakauma painottuu muuta maata enemmän nuoriin metsiin.   

Hanke järjestää tapahtumia niin metsänomistajille kuin metsäammattilaisillekin. Keväästä syksylle 2025 pääpaino oli maastotapahtumien järjestämisessä. Esimerkiksi Kouvolassa toukokuussa järjestetty Kestävää kasvua -energiapuunäytös veti paikalle noin 150 henkeä. Hanke myös järjesti kaksi webinaaria, teemoina sekä energiapuuhakkuut että metsälannoitukset. Lisäksi hankerahoittajille järjestettiin koulutusta metsätuhoista. 

Vuoden kohokohtana hankkeen osalta voidaan pitää Kouvolan Kuusankoskitalolla 8.11. järjestettyä Metsänomistajan päivää. Tapahtuma toi yhteen metsäalan organisaatioita laajasti puhujien ja näytteilleasettajien osalta: puheenvuoroja kuultiin kolmessa eri salissa ja näytteilleasettajina oli 15 organisaatiota. Esitysten aiheissa korostuivat mm. metsänomistus,  luonnonhoito sekä metsäalan yrittäjyys. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah puhui tapahtumassa otsikolla “Metsäpolitiikka nyt ja lähitulevaisuudessa”. Osallistujia tapahtumassa oli 330. Kaikkiaan hankkeen tapahtumiin osallistui vuonna 2025 noin 800 henkeä. 

Hanke myös julkaisi vuoden 2025 aikana kaksi videota, yhdessä sisarhanke Kestävää kasvua Etelä-Karjalan metsiin –kanssa: Risupeto motossa – tehoa nuorten metsien hoitoon? sekä Kasvuhäiriöt kuuriin boorilla. Ensimmäisessä keskitytään iittiläisen Reformet Oy:n Risupeto-energiapuupoimurin uusimpaan versioon ja jälkimmäisessä tutustutaan metsien boorilannoituksiin  miehikkäläläisen Dronelento Oy:n johdatuksella. 

Tapahtumien järjestäminen jatkuu Kymenlaakson alueella myös vuonna 2026. Tulevat hanketapahtumat löydät maaseutuverkosta sekä Suomen metsäkeskuksen tapahtumakalenterista.  

 

Kestävää kasvua Kymenlaakson metsiin hankkeen toteuttajana toimii Suomen Metsäkeskus. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2025 – 31.12.2026. Hanketta rahoittavat Euroopan maaseuturahasto ja yksityiset rahoittajat.  

 

Lisätietoa hankkeesta: 

Arto Pulkkinen, projektipäällikkö, 050 595 0365, arto.pulkkinen@metsakeskus.fi 

Emma Paunonen, projektineuvoja, 050 473 6331, emma.paunonen@metsakeskus.fi

 

Vastuullista joulua

Vastuullista joulua 

Joulukinkku on mielenkiintoinen esimerkki varautumisesta, omavaraisuudesta ja vastuullisuudesta ja itse asiassa keskeisistä aiheista, joiden parissa myös Varautuva viljelijä -hanke työskentelee. Kotimaisen joulukinkun riittävyydestä käydään ajoittain keskustelua. Suomessa sianlihan omavaraisuus on yli 100 %, eli tuotamme sianlihaa enemmän kuin kulutamme Suomessa. Lihatiedotusyhdistyksen mukaan 90 % kotitalouksista valitseekin joulupöytäänsä kotimaisen kinkun. 

Suomalainen kinkku onkin varsin vastuullinen valinta, sillä suomalainen sika saa pitää saparonsa, liha on antibioottivapaata ja maukasta. Samalla tuemme suomalaista työtä ja koko elintarvikeketjua sikatilalta kaupan hyllyn kautta ruokalautasille.  

Joulupöydän vaihtoehdot

Suurin osa kotitalouksista valitsee joulupöytäänsä kinkun, mutta joulupöydän antimiin on erilaisia perinteitä ja mieltymyksiä. Kotimainen kalkkuna, naudan paisti, karitsan kare tai miksei vaikkapa lanttukukko voisi olla joulupöydän kruunu kinkun rinnalla tai tilalla. Kalkkunan osalta omavaraisuutemme on Suomessa 65–70 % luokkaa, naudanlihan osalta noin 85 % ja karitsan osalta 30 %. Kotimainen tuotanto ei näiden lihalajien osalta kata kotimaista kulutusta ja vastuullisuuden nimissä olennaista on varmistaa kotimaisuus. Parhaiten sen takaa Hyvää Suomesta-merkki.  

Jouluinen ruokahävikki

Jouluun liitetään usein runsaus ja useissa joulupöydissä on ruokaa enemmän kuin ravinnontarve edellyttää. Varautuminen on tarpeellista, eikä kenenkään pitäisi jouluna jäädä nälkäiseksi.  Suomalaisten ruokahävikki on 400 miljoonaa kiloa, mikä on esimerkiksi lihaksi muutettuna Suomen vuotuisen lihantuotannon verran. Suurin osa hävikistä kertyy kotitalouksissa. Mikäli ruokaa on varaa heittää roskiin, silloin tuskin todellisesta nälästä kyse onkaan. Vastuullisuutta jouluherkkujen suhteen onkin maltillinen varautuminen ja hävikin välttäminen. 

Ihmiset tärkeintä joulussa

Yhdessäolo, läheiset ja rentoutuminen liitetään juhlaruuan lisäksi jouluun. Vastuullisen ruokailun ohessa pitäkäämme joulunakin huolta itsestämme ja toisistamme. Maatalousyrittäjä ruuantuottajana on yrityksensä tärkein resurssi ja koko kansan ruokaturvan tekijä. Kaiken materian ja ruuankin rinnalla me ihmiset olemme jouluna se tärkein asia.  

 

Rauhaisaa joulunaikaa! 

Toivottaa Varautuva viljelijä -hanke 

Suomalainen kasvistuotanto kasvuun – vetovoimaisuutta, arvoketjujen toimivuutta ja osaamista vahvistettava

Nykysuosituksen mukaan vihanneksia, marjoja ja hedelmiä pitäisi käyttää monipuolisesti 500–800 grammaa päivässä. Kulutuksessa onkin kasvun varaa, sillä vuoden 2017 FinRavinto-tutkimuksen mukaan keskimäärin suomalaiset käyttivät kasviksia 350 grammaa päivässä. Luken ravintotaseen mukaan kasvisten kulutus on kasvanut hiljalleen 2000-luvulla, lukuun ottamatta vuosia 2021–2023, jolloin elinkustannusten nousu johti myös vihannesten ja hedelmien kulutuksen vähenemisen. Tulevaisuudessa odotetaan kysynnän vähittäistä kasvua.

Monipuolista puutarhatuotantoa eri puolilla Suomea

Lähtökohdat kasvavalle tuotannolle kysynnän lisääntyessä ovat hyvät, sillä jo nyt Suomessa tuotetaan asukaslukuun nähden runsaasti erilaisia vihanneksia ja marjoja.  Omavaraisuusaste on korkea etenkin päätuotteissa, kuten kasvihuonekurkku, juurekset, sipulit, tomaatti, ja mansikka. Myös kotimaisen omenan saatavuus on lisääntynyt.

Suomalainen kasvistuotanto on maantieteellisesti varsin keskittynyttä. Vaikka tuotantoa on pohjoiseen Suomeen asti, avomaanvihannesten tuotanto painottuu Lounais-Suomeen ja kasvihuonevihannesten viljely Pohjanmaalle. Marjojen suurimmat tuotantoalueet ovat Savo-Karjalassa ja Varsinais-Suomessa, ja omenan tuotantoa on etenkin Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa.

Tulevaisuudessa kasvisten tuotannon olisi mahdollista laajentua entistä enemmän myös nykykeskittymien ulkopuolella, mikä parantaisi huoltovarmuutta ja riskien hallintaa. Tätä voidaan edistää tarjoamalla erilaisia kannustimia ja tukea yritystoiminnan aloittamiseen. Menestyksen avaimia on myös mahdollisuus saada sparrausta ja vertaistukea yritystoimintaan, joten yhteistyöllä ja verkostoilla on iso merkitys. Tuotekehityksen ja jatkojalostuksen vahvistaminen voi tuoda uusia tuotantomahdollisuuksia eri alueille ja kasvattaa kasvistuotteiden kysyntää.

Taloudellinen kannattavuus laajenemisen edellytys

Kasvisten tuotannossa on mahdollisuus hyvään taloudelliseen menetykseen, mutta myös tällä sektorilla yritysten välillä on isoa vaihtelua kannattavuudessa. On tärkeää vahvistaa yrittäjien talousosaamista ja löytää keinoja tuottajien neuvotteluaseman parantamiseen toimitusketjussa, esimerkiksi tuottajaorganisaatioiden kautta.

Vuorovaikutuksen lisääminen ketjun eri toimijoiden kesken on tarpeen, jotta kasvistuotannon erityispiirteet ymmärretään. Viime aikoina ovat huolta herättäneet erityisesti ostajien taholta tulevat vastuullisuusraportoinnin vaatimukset, jotka ylittävät käytössä olevien laatujärjestelmien vaatimukset. Tarvitaan luotettavia työkaluja raportoinnin toteuttamiseen ja vastuullisuuden seurantaan, jotta se ei vaaranna tuotannon kannattavuutta ja tuotteiden markkinoille saattamisen mahdollisuuksia.

Yrittäjien ja työvoiman osaaminen ja hyvinvointi keskiöön

Puutarha-alan yrittäjyys vaatii monenlaista osaamista yrittäjyyden eri osa-alueista viljelytekniseen osaamiseen asti. Koulutuksen, tutkimuksen ja neuvonnan saatavuutta tulisi edelleen vahvistaa.

Teknologisesta kehityksestä huolimatta puutarha-ala vaatii paljon työvoimaa, ja tuotannon kasvaessa työvoiman tarve lisääntyy. Monipuoliset työvoiman välitysmarkkinat sekä henkilöstöhallinnon palvelujärjestelmät voisivat helpottaa tilannetta. Työn hyvä organisointi ja työolojen kehittäminen ovat keskeisiä tekijöitä työntekijöiden viihtymisen ja pysyvyyden kannalta.

Puutarha-ala näkyväksi

Kasvisten tuotanto ja laajemmin koko puutarha-ala jää usein sivuun, kun puhutaan suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuudesta. Se on sinällään yllättävää, sillä Luken taloustohtorin mukaan puutarhatuotannon tuotto oli vuosina 2020–2024 keskimäärin 45 % kasvintuotannon tuotosta ja 23 % koko maatalouden tuotosta ilman tukia.

Näkyvyyden ja arvostuksen lisääminen on meidän yhteinen tehtävämme. Mielenkiintoiset yrittäjätarinat, uutiset uusista innovaatioista ja tieto kasvisten hyvää tekevistä vaikutuksista ovat tärkeitä, jotta alan vetovoima kasvaa entisestään ja kotimaisen tuotannon elinvoima vahvistuu.

Suomalaisen kasvistuotannon mahdollisuuksia vastata kasvavaan kysyntään tarkasteltiin Luonnonvarakeskuksen VegUp-hankkessa. Hankkeen raportti julkaistiin elokuussa 2025: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-419-092-3 ja politiikkasuositus marraskuussa 2025, suomeksi: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-419-109-8 ja ruotsiksi: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-419-125-8.

Valokuva: Luken mediapankki/Emmi Kähkönen

Luomuvienti – potentiaalia uusiin markkinoihin

Vientiponnistelut vaativat aina paitsi innovatiivisuutta, myös pitkäjänteisyyttä, resilienssiä ja sitoutumista. Kansainväliset markkinat eivät avaudu hetkessä ja on varauduttava siihen, että ensimmäiset askeleet vievät aikaa. Markkinoiden tarpeet voivat myös nopeasti muuttua, mikä on viime vuosina huomattu erilaisten kriisien yhteydessä.

Vientimahdollisuuksien selvittäminen ei vaadi heti suuria investointeja, vaan liikkeelle voi ja kannattaakin lähteä pienin askelin: kartoittamalla valitun kohdemaan markkinoiden vaatimukset, osallistumalla kansainvälisiin alan tapahtumiin ja etsimällä yhteistyökumppaneita – sekä oikeaa markkinarakoa. Verkostoituminen muiden vientiyritysten ja asiantuntijoiden kanssa helpottaa alkuvaiheen haasteiden ylittämistä.

Ostajavaatimusten selvittäminen varmistaa tuotteiden laatukriteerien ja paikallisten säädösten täyttymisen. Samalla selviää se, mihin asti EU-asetuksen mukainen sertifiointi riittää vai olisiko tarpeen mennä pidemmälle ja hankkia lisäsertifikaatteja – esim. Krav tai ROC. Vai edellyttääkö tuotteen luomuna markkinointi kohdemaan sertifiointitahon tekemää tarkastusta?

Tuotekehitykseen ja erikoistumiseen panostaminen auttaa erottautumaan. Ei kannata yrittää tuoda markkinoille samaa, mitä muutkin, vaan etsiä tuotteita, joilla ei ole lainkaan tai on hyvin vähän kilpailijoita. Isoilla massoilla ja halvalla tuotannolla ei suomalainen luomu pysty menestymään. Mutta vahvuuksia voisivat olla arktinen sijainti, pitkän päivän aikaansaamat vahvat aromit ja aidot maut.

Kun ajatus vientituotteesta on kirkastunut, on vielä saatava tuotanto riittävälle tasolle. Tässä tarvitaan usein toimijoiden välistä yhteistyötä, jotta tuotetta voidaan toimittaa ympäri vuoden ja halutulla volyymillä. Ilman sitoutumista ja uskoa tuotteeseen, voi olla, että pienenkin ostajaýrityksen tarvitseman volyymin kasaan saaminen osoittautuu haasteelliseksi. Olisiko tässä apua tuottajaorganisaatiosta?

Kansainvälinen kiinnostus luomutuotteisiin on jatkanut kasvuaan. Euroopan ja Aasian markkinoilla etsitään uusia, vastuullisia toimijoita, joiden tuotteet erottuvat massasta. Suomalaisilla yrityksillä on aito tilaisuus hyödyntää ainutlaatuista osaamistaan, puhtaita raaka-aineitaan ja innovatiivista tuotekehitystään. Mikä onkaan seuraava menestyksekäs suomalainen luomuvientituote?

 

 

Rajojen ulkopuolisten luomumarkkinoiden mahdollisuuksia pohdittiin Uutta virtaa Järvi-Suomen luomuun -hankkeen Vetäisikö vienti -webinaarissa. Ja tuottajaorganisaation roolia viennin sekä kotimaisen jatkojalostuksen kehittämisessä peilattiin puolestaan Sadolle suunta -webinaarissa. Molemmista löydät tallenteet hankekortilta: https://maaseutuverkosto.fi/hankkeet/uutta-virtaa-jarvi-suomen-luomuun/?updated=true

Entistä vahvempaa varautumista Keski-Suomen maatiloille

Maatiloilla on kautta aikain varauduttu riskeihin jollain tavalla ja varautuminen on usein normaalia kotitaloutta paremmalla tasolla elintarvikeomavaraisuuden näkökulmasta. Monilla tiloilla nälkä ei heti yllätä. Koronakevät nosti varautumiskeskustelun uudelle tasolle myös maatalousyrityksissä ja ilmastonmuutoskeskustelussa riskit maataloudelle tunnistetaan. Huoltovarmuus on tunnistettu riskejä pullistelevassa maailmassa aidoksi tavoitteeksi. Viljelijän tehtävä on normaalioloissa toteuttaa kannattavaa yritystoimintaa, jonka sivuvirtana syntyy huoltovarmuutta. Poikkeusoloissa viljelijöillä olisi huoltovarmuudenkin osalta erityisrooli elintarvikehuollon turvaajana. 

ProAgria Keski-Suomi ja MTK Keski-Suomi ovat käynnistäneet Varautuva viljelijä -hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää keskisuomalaisten maatilojen varautumista ja riskienhallintaa ja sitä kautta kehittää alueemme huoltovarmuutta. Varautuva viljelijä -hanke järjestää webinaareja, tuottaa podcasteja ja materiaaleja varautumiseen liittyvistä aiheista. Hankkeen keskeiset teemat ovat ilmasto-, talous- ja – tuotantoriskit, joista kaksi jälkimmäistä ovat suurimmassa roolissa. 

Hankkeessa on kaksi projektipäällikköä, joista Taru Vänskä työskentelee ProAgria Keski-Suomen palveluksessa ja Saara Patama MTK Keski-Suomella. Lisäksi hankkeessa avustaa joukko asiantuntijoita. Hanke tekee myös yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa, joilla on hieman samanlaisia tavoitteita kuin Varautuva viljelijä -hankkeella.  

Saara on työskennellyt aiemmin MTK:ssa liha-asioiden edunvalvonnan parissa. Nämä vuodet ovat opettaneet siihen, että päivät eivät ole hattaraa, vaan yleensä yhteydenotot kentältä tulevat silloin kun jokin on pielessä tai jonkin pelätään menevän pieleen. Sikäli siirtyminen varautumisen ja riskienhallinnan pariin on hänelle melko luontevaa. Työ kentällä ja maatalousyrittäjien parissa on Saaralle ilo ja kutsumus. 

Tarulla on monipuolinen tausta erilaisista maataloushallinnon tehtävistä eri julkishallinnon organisaatioissa. Taru ei byrokratiaa säikähdä, vaan on sen parissa tottunut kahlaamaan, mikä auttaakin hankkeen paperinmakuisemmassa osuudessa. Taru harrastaa vapaa-ajallaan erilaisia kursseja ja vapaaehtoistöitä liittyen juuri yhteiskunnalliseen varautumiseen ja riskienhallintaan. Siksi siirtyminen viranomaisesta hankevetäjäksi oli luontevaa, koska harrastuksesta tuli työtä ja intoa hankkeen edistämiseen ja aitoon yhteistyöhön on paljon. 

Hankkeilla on taipumusta toisinaan jäädä tähdenlennoiksi. Tämän hankkeen on tarkoitus tuottaa elämään jääviä toimintamalleja ja saada jokainen tavoitettu viljelijä miettimään riskejä ja varautumista omalla maatilallaan.  

Nähdään ja kuullaan hankkeen toiminnan parissa. Meitä pääset seuraamaan seuraavista kanavista: 

Instagram: https://www.instagram.com/varautuvaviljelija/ 

Facebook: https://www.facebook.com/groups/varautuvaviljelija 

Nettisivut: https://maaseutuverkosto.fi/hankkeet/varautuva-viljelija/ 

Omistajuudenvaihdokset kiinnostavat maatiloja

Maatilayrityksissä omistajuudenvaihdokset ovat olleet viime vuosina harvinaista herkkua. Paljon on tiloja, joilla ei ole jatkajaa tiedossa. Kainuun ELY -keskuksen nuoren viljelijän aloitustuella tukemia maatilan tilanpidonaloituksia on viime vuosina tehty 1–5 kpl/vuosi. Tänä vuonna (2025) ei ole tullut yhtään hakemusta. Tämä on huolestuttavaa maatalouden jatkuvuuden kannalta. Lisäksi on tehty sukupolvenvaihdoksi pienemmillä tiloilla, joiden jatkajat ei ole halunnut sitoutua tukiehtoihin tai eivät ole niitä täyttäneet.

Pikkuhiljaa on ruvennut näkymään valoa tunnelin päässä. Kajaanissa joulukuun alussa MTK-Pohjois-Suomen Tietovirta -hankkeen pitämään Maatilan omistajuudenvaihdospäivään oli ilmoittautunut yli 30 henkilöä. Iso osa ihan oikeita tilallisia. Tupa oli täynnä kuten ennen vanhaan. Samansuuntaista viestiä antoi vuoden 2025 alussa Kainuun ELY -keskuksen yhdessä kuntien maaseutuhallintojen ja muiden sidosryhmien kanssa tekemä Maatilakysely maatiloille. Sukupolvenvaihdokset tulevat olemaan tulevaisuudessa ajankohtaisia usealla maatilalla.
Maatilan omistajuudenvaihdospäivässä tuli korostetusti esille seuraava asia. Kun omistajuudenvaihdos käy ensimmäistä kertaa mielessä, niin kannattaa heti yhdessä neuvojan kanssa tehdä alkukartoitus. Siinä käydään läpi alustavasti verotus, rahoitus jne. Mietitään yhdessä askelmerkit kohti omistajuudenvaihdosta. Myös henkiselle valmistautumiselle pitää jättää riittävästi aikaa.

Neuvosta apua neuvontaan

Jokaisella maataloutta harjoittavalla tilalla on EU-rahoituskauden 2023–2027 aikana käytettävissä Maatilojen neuvontajärjestelmän kautta Neuvo -tukea 10 000 euroa asiantuntijapalveluihin. Neuvonnan korvattavat kustannukset ovat 75 euroa tunnilta sekä matkakulut maksetaan asiantuntijalle maatilan 10 000 euron kiintiöstä. Neuvoja hakee kustannuksiin tuen suoraan ELY-keskuksesta. Viljelijän maksettavaksi jää arvonlisäveron osuus. Neuvo -neuvontaa antavat muun muassa ProAgriat, yksityiset neuvojat ja terveydenhuoltoa tekevät eläinlääkärit. Neuvojat ovat Ruokaviraston hyväksymiä kokeneita neuvojia. Kaikki neuvojat ovat katsottavissa Ruokaviraston neuvojarekisterissä.

Neuvontajärjestelmän tarkoitus on tarjota asiantuntija-apua sukupolvenvaihdoksen ja muiden kehittämistoimenpiteiden sekä investointien suunnitteluun, varmuutta ja apua talouden hallintaan, maatalouden tukiehtojen ymmärtämiseen sekä niiden noudattamiseen käytännössä. Neuvontaa annetaan maatilan tarpeet ja lähtökohdat huomioiden.

Nuoren viljelijän aloitustuki tilanpidon aloitukseen

Nuoria maatilayrittäjiä tarvitaan lisää Kainuun maatalouden jatkuvuuden turvaamiseksi. Nuoren viljelijän aloitustuesta saa apua, kun aloittaa viljelijänä ensimmäistä kertaa ja tuki helpottaa elinkeinon siirtymistä sukupolvelta toiselle ja yrittäjältä toiselle.
Tilanpidon voi aloittaa monella tapaa esim. saamalla maatila lahjana, ostamalla tai vuokraamalla. Luopuja voi olla omat vanhemmat, sukulainen tai ihan vieras. Tukea haettaessa hakijan pitää olla alle 41–vuotias. Aloitustukea on haettava viimeistään kahden vuoden kuluessa tilanpidon aloittamisesta. Tuki voidaan myöntää useammallekin luonnolliselle henkilölle, jos kaikkien osalta tuen edellytykset täyttyvät.
Maatalouden yrittäjätulo pitää olla vähintään 22.000 euroa viimeistään tukipäätöksestä neljäntenä vuotena liiketoimintasuunnitelman perusteella. Nuoren viljelijän aloitustuki voi olla avustusta, korkotukilainaa ja korkotukea sekä varainsiirtoverovapaus. Myös valtiontakaus osaksi lainoista sekä luopujan entisen lainan siirto jatkajalle on mahdollista. Avustus on 40.000 euroa, korkotukilaina enintään 250.000 euroa, korkotuen ja varainsiirtoveron osuus yhteensä enintään 40.000 euroa. Korkotukilainaa voidaan myöntää korkeintaan 80 % maatilan tai maatilan osan hankinnasta. Maatilan hankinnan yhteydessä ja vuoden kuluessa tukipäätöksestä hankittavat koneet ja laitteet voidaan myös hyväksyä lainoituksen piiriin.

Aloitustukea varten tarvitaan liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä taloussuunnitelma, jonka voi tehdä Neuvo -asiantuntijan kanssa. Jos riittävä maatalouden yrittäjätulo sekä ammattitaito eivät vielä täyty tukea myönnettäessä, niiden täyttymisen voi osoittaa suoritettavan liiketoimintasuunnitelmassa hyvillä kehittämistoimenpiteillä tietyn ajan kuluessa tukipäätöksestä.

Nimisuoja ei ole pelkkä logo – Se on lupaus laadusta ja tunnetusta alkuperästä

Mitä nimisuoja tarkoittaa Suonenjoen mansikalle?

Vaikka Suonenjoen mansikka on ollut brändinä tunnettu jo pitkään, Suonenjoen mansikan saama nimisuoja ei ole vielä kovin tunnettu. Suonenjoen mansikan nimisuojaa haettiin turvaamaan Suonenjoen mansikka -nimen oikeaa käyttöä markkinoinnissa eli ehkäisemään nimen väärinkäyttöä. Nimisuojauksen hakijana oli Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistys r.y. (SSMY). Kuluttajalle Suonenjoen mansikan nimisuojaus on tae siitä, että Suonenjoen mansikan alkuperä tunnetaan: mansikka on peräisin määritellyltä nimisuoja-alueelta, Suonenjoen mansikan tuottajaksi rekisteröityneeltä viljelijältä. Nimisuoja perustuu Suonenjoen seudun tuottaman mansikan jo pitkään tunnettuun hyvään maineeseen. Nimisuoja onkin laatumerkki, sillä maineensa lisäksi tuoreena myytävän Suonenjoen mansikan on täytettävä vähintään mansikan I-luokan vaatimukset.

Logo kertoo tarinan – Näin tunnistat aidon Suonenjoen mansikan

Nimisuojasta viestitään EU:n nimisuojamerkillä, joka Suonenjoen mansikalla on Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM). Myös Suonenjoen mansikalle on luotu logo EU:n maaseuturahoituksen tukemassa hankkeessa Suonenjoen mansikka – Nimisuoja tunnetuksi. Logo kertoo paitsi Suonenjoen mansikan viljelyn pitkästä historiasta (”jo vuodesta 1916”), se myös viestii kruunullaan kyseisen mansikan saamasta arvostuksesta. Kruunun viisi sakaraa kuvaavat viiden kunnan alueen muodostamaa nimisuoja-aluetta: Suonenjoen, Rautalammin, Vesannon ja Tervon kunnat sekä entisen Karttulan kunnan alue, joka on nykyään osa Kuopiota. Logosta voi myös käyttää pelkkää tekstiversiota tai englanninkielistä tekstiä (”– since 1916 –”). Suonenjoen mansikan viljelijä voi viestiä helposti nimisuojauksesta käyttämällä Suonenjoen mansikka -logoa yhdessä Suojattu maantieteellinen merkintä -nimisuojalogon kanssa tuoremansikkalaatikoissa ja -rasioissa sekä verkkosivuilla. Suonenjoen mansikan uusi, oma logo yhdistää Suonenjoen mansikan tuottajia ja yhdessä SMM-logon kanssa viestii maineikkaasta ja laadukkaasta mansikasta.

Kaikki Suonenjoen mansikan logoversiot sekä brändiohje ovat vapaasti käytettävissä ja löytyvät Suonenjoen mansikan logopankista: https://www.savogrow.fi/marjaosaaminen. Sivustolta voi ladata myös Suojattu maantieteellinen merkintä -logon.

Suonenjoen mansikka -logo ja Suojattu maantieteellinen merkintä -nimisuojalogo

 

Markkinointivideo tuo mansikan tuotannon ja viljelijät esiin

Yhteistyössä nimisuoja-alueen viljelijöiden kanssa nimisuojatusta Suonenjoen mansikasta on tuotettu markkinointivideo. Videolla kerrotaan Suonenjoen mansikan historiasta, mansikan tuotannosta ja tuottajista sekä nimisuojasta. Videon voi katsoa Youtubesta: https://youtu.be/svpRYjyXgFA.Video on nähtävissä myös aitojamakuja.fi -verkkosivuston nimisuojatuotteiden videopankissa: https://aitojamakuja.fi/nimisuoja/

Nimisuojatun Suonenjoen mansikan yhtenäisen viestinnän tueksi on luotu muutakin materiaalia, kuten alla näkyvä mainoskangas ja luonnos mansikkalaatikon ulkoasusta. Materiaalit noudattelevat Suonenjoen mansikalle luotua visuaalista ilmettä.

Suonenjoen mansikka – Nimisuoja tunnetuksi -hankkeen työ jatkuu nimisuojan käytön tunnetuksi tekemiseksi myös matkailu- ja ravitsemissektorilla. Lisäksi nimisuoja-alueen viljelijöitä kannustetaan rekisteröitymään Suonenjoen mansikan tuottajiksi, jotta kuluttajille ja matkailijoille saataisiin jatkossakin tarjottua maineeltaan ja maultaan erityistä Suonenjoen mansikkaa.

Lisätietoa nimisuojajärjestelmästä: https://aitojamakuja.fi/nimisuoja/

EU-komission päätös Suonenjoen mansikka -nimisuojasta (julki 2.10.2023): https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:L_202302387

Suonenjoen mansikka -nimisuojan asiakirjat (yhtenäinen asiakirja ja rekisteröintihakemus): https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/ainesosat-ja-sisalto/nimisuojatut-tuotteet/suomalaiset-nimisuojatuotteet/suonenjoen-mansikka/

Tottijärven kylällä varaudutaan

Tasaisin väliajoin nousee esille kylien hätävarautuminen. Tottijärvenkin osalta asiaa on mietitty ja käyty keskusteluja erilaisissa kokoontumisissa, mutta konkreettinen päätösten tekeminen, kirjaaminen ja tiedotus ovat jääneet tekemättä. Mihin varaudutaan, on laaja mahdollisuuksien kirjo. Mahdollisia uhkia ovat esim. luonnonkatastrofit, laajat sähkökatkot ja sotatilanteet.

Vastuunottoa varautumisesta

Vuosi sitten Tottijärven Urheilijat lähti ”veturiksi” sydäniskurihankkeeseen kylälle. Hankkeella saatiin hankittua kaksi iskuria. Toinen sijoitettiin Hämyslavalle, jossa pidetään kesäisin tansseja ja kesätoria. Toinen taas on aina saatavilla koulun seinällä lämmitettävässä kaapissa. Hankerahoituksen lisäksi hankintojen kustannuksia saatiin katettua yhdistysten sekä yksityisten lahjoituksilla.

On tärkeää miettiä, kenen tehtäviin ja vastuulle varautuminen kylällä kuuluu. Tottijärvellä ei ole suoranaisesti aiheeseen liittyvää yhdistystä, vaan olemmekin lähteneet ajatuksesta, että vastuu kuuluu meille kyläläisille. Nokian kaupunki ei tue taloudellisesti kylien varautumisprojekteja eikä laadi tai ylläpidä alueen suunnitelmia. Siksi onkin erittäin tärkeää, että kyläläiset itse pitävät huolta näistä tärkeistä asioista. Mukaan pieneen ”turvallisuustiimiimme” on lähtenyt myös Tottijärven maa- ja kotitalousseura sekä Tottijärvi-Seura.

Tottijärven kylällä on nyt myös oma hätävarautumissuunnitelma. Toimintamallimme kriisitilanteissa perustuu kulmavastaaviin, jotka hoitavat ilmoittelun vastuullaan olevassa kylän osassa ennakkoon sovitussa, kaikille kerrotussa ja valmiiksi merkatussa ilmoituspisteessä. Kulmavastaaville tulee käyttöön oma käsiradiopuhelin.

Tottijärven kylän aktiivit.
Tottijärven ”tehokaksikko” Liisa ja Mimmi ovat vetäneet kylän yhdessä hätävarautumisprojektia ja luoneet kylälle systeemin suuriin hätävarautumistilanteisiin.

Investoinneilla vauhtia varautumiseen

Kun mietimme mikä tai mitkä tilat olisivat parhaita varautumiskäyttöön, paikallisten yhdistysten itsensä omistamat tilat nousivat kärkeen. ”Oma tupa, oma lupa” helpottaa päätöksentekoa, konkreettisia hankintoja ja tarvittaessa myös nopeaa tilojen hallintaa.

Hämyslavan ulkorakennus oli tiensä päässä. Uutta suunnitellessa nousi esiin ajatus monipuolisen käytön mahdollisuuksista: Voisiko tilaa käyttää myös hätävarautumistarkoitukseen? Rakennuksessa on kaksi käymälää, joiden toiminta ei ole riippuvainen sähköstä, ja näin ollen niitä voi käyttää myös hätätilanteissa. Varastotila toimii osittain urheiluvälineiden sekä toritavaroiden varastona, mutta siellä olisi tilaa säilyttää vaikkapa aggregaatteja tai muuta varautumistarkoitukseen hankittua välineistöä ja materiaalia.

Kylälle on myös tilattu Leader Kantrin kautta kyläradio puhelimineen sekä viisi aggregaattia. Aggregaattien tarve on noussut esille kylällä pidempiaikaisten sähkökatkojen myötä. Hätätilanteessa niitä voidaan siirtää tarvittavaan kohteeseen tai käyttää Hämyslavalla, jota on kehitetty kyläläisten kokoontumispaikkana kriisitilanteissa. Maaseudulla polttoaineen saanti on suhteellisen helppoa, koska sitä löytyy useimmista maataloista. Näin polttoaineen säilömisestä ei tarvitse huolehtia, vaan tarpeen tullen saadaan täydennystä.

Miksi tanssilava on hyvä hätävarautumispaikka? Lavamme on kevytrakenteinen, joten talvella tilat ovat kylmät. Katettua tilaa on kuitenkin runsaasti ja ison tilan muunneltavuus eri tarpeisiin on hyvä. Lisäksi ulkoalueet ovat todella suuret. Ulos saa helposti järjestettyä suuren jakelupisteen ja paikalle mahtuu kokoontumaan paljon ihmisiä.

Paikalla voisi valmistaa ruokaa isommallekin väkimäärälle, ja lavan kalustukseen kuuluvissa pöytäryhmissä ruokailu järjestyy helposti. Pihamaalla on oma vesikaivo, josta voi helposti nostaa aggregaatin avulla vettä. Aggregaatin turvin paikalle saa järjestettyä myös sähkölaitteiden latauspisteen.

 Yhteistyö on osa varautumista

Hämyslavan lähellä sijaitseva perinteinen Tottijärven maamiesseurantalo Jukola on lähdössä myös mukaan paikalliseen hätävarautumiseen. Rakennusten läheisyys ja toimiva yhteistyö tuo lisäarvoa, kun resursseja voidaan yhdistää. Jukolan kanssa lähdimme molemmat mukaan Kantri ry:n aggregaattien yhteishankintaan. Myös kyläradio tulee palvelemaan yhteistyötämme. Tulevaisuudessa mahdollisina yhteishankintoina voivat olla soppatykki ja puolijoukkueteltat.

Hankkeet ovat lähes ainoa mahdollisuus toimia tehokkaasti kylillä hätävarautumisen suhteen. Rahat ovat yhdistyksillä tiukassa, joten hankkeista on todellakin suunnaton apu. Oma työpanos, into ja muiden innostaminen ei maksa mitään, joten annetaan se oman kylämme ja kanssaeläjien käyttöön!

Liisa Karukka-Karo
Tottijärven kyläaktiivi

* * * 

Leader Kantrin terveiset Tottijärvelle

Tottijärvellä on syntynyt hienoa ja määrätietoista kehittämistä varautumisteemassa. Kylän keskeisen kokoontumispaikan varustaminen varautumiskeskukseksi on ennakoivaa kyläkehittämistä ajankohtaisessa teemassa. Leader Kantri on päässyt seuraamaan Tottijärven kehittämistyötä läheltä ja on hienoa, että Leader-rahoituksella on mahdollista tukea yhdistysten hankkeita.

Varautuminen on ajankohtainen aihe, ja siksi me Leader-ryhmänä olemme lähteneet omien hankkeidemme kautta kehittämään kylien varautumista. Aggregaattien ja kyläradioiden yhteishankinta on yksi konkreettinen tapa, jolla voimme auttaa alueemme yhteisöjä varautumisessa.