Entistä vahvempaa varautumista Keski-Suomen maatiloille

Maatiloilla on kautta aikain varauduttu riskeihin jollain tavalla ja varautuminen on usein normaalia kotitaloutta paremmalla tasolla elintarvikeomavaraisuuden näkökulmasta. Monilla tiloilla nälkä ei heti yllätä. Koronakevät nosti varautumiskeskustelun uudelle tasolle myös maatalousyrityksissä ja ilmastonmuutoskeskustelussa riskit maataloudelle tunnistetaan. Huoltovarmuus on tunnistettu riskejä pullistelevassa maailmassa aidoksi tavoitteeksi. Viljelijän tehtävä on normaalioloissa toteuttaa kannattavaa yritystoimintaa, jonka sivuvirtana syntyy huoltovarmuutta. Poikkeusoloissa viljelijöillä olisi huoltovarmuudenkin osalta erityisrooli elintarvikehuollon turvaajana. 

ProAgria Keski-Suomi ja MTK Keski-Suomi ovat käynnistäneet Varautuva viljelijä -hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää keskisuomalaisten maatilojen varautumista ja riskienhallintaa ja sitä kautta kehittää alueemme huoltovarmuutta. Varautuva viljelijä -hanke järjestää webinaareja, tuottaa podcasteja ja materiaaleja varautumiseen liittyvistä aiheista. Hankkeen keskeiset teemat ovat ilmasto-, talous- ja – tuotantoriskit, joista kaksi jälkimmäistä ovat suurimmassa roolissa. 

Hankkeessa on kaksi projektipäällikköä, joista Taru Vänskä työskentelee ProAgria Keski-Suomen palveluksessa ja Saara Patama MTK Keski-Suomella. Lisäksi hankkeessa avustaa joukko asiantuntijoita. Hanke tekee myös yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa, joilla on hieman samanlaisia tavoitteita kuin Varautuva viljelijä -hankkeella.  

Saara on työskennellyt aiemmin MTK:ssa liha-asioiden edunvalvonnan parissa. Nämä vuodet ovat opettaneet siihen, että päivät eivät ole hattaraa, vaan yleensä yhteydenotot kentältä tulevat silloin kun jokin on pielessä tai jonkin pelätään menevän pieleen. Sikäli siirtyminen varautumisen ja riskienhallinnan pariin on hänelle melko luontevaa. Työ kentällä ja maatalousyrittäjien parissa on Saaralle ilo ja kutsumus. 

Tarulla on monipuolinen tausta erilaisista maataloushallinnon tehtävistä eri julkishallinnon organisaatioissa. Taru ei byrokratiaa säikähdä, vaan on sen parissa tottunut kahlaamaan, mikä auttaakin hankkeen paperinmakuisemmassa osuudessa. Taru harrastaa vapaa-ajallaan erilaisia kursseja ja vapaaehtoistöitä liittyen juuri yhteiskunnalliseen varautumiseen ja riskienhallintaan. Siksi siirtyminen viranomaisesta hankevetäjäksi oli luontevaa, koska harrastuksesta tuli työtä ja intoa hankkeen edistämiseen ja aitoon yhteistyöhön on paljon. 

Hankkeilla on taipumusta toisinaan jäädä tähdenlennoiksi. Tämän hankkeen on tarkoitus tuottaa elämään jääviä toimintamalleja ja saada jokainen tavoitettu viljelijä miettimään riskejä ja varautumista omalla maatilallaan.  

Nähdään ja kuullaan hankkeen toiminnan parissa. Meitä pääset seuraamaan seuraavista kanavista: 

Instagram: https://www.instagram.com/varautuvaviljelija/ 

Facebook: https://www.facebook.com/groups/varautuvaviljelija 

Nettisivut: https://maaseutuverkosto.fi/hankkeet/varautuva-viljelija/ 

Omistajuudenvaihdokset kiinnostavat maatiloja

Maatilayrityksissä omistajuudenvaihdokset ovat olleet viime vuosina harvinaista herkkua. Paljon on tiloja, joilla ei ole jatkajaa tiedossa. Kainuun ELY -keskuksen nuoren viljelijän aloitustuella tukemia maatilan tilanpidonaloituksia on viime vuosina tehty 1–5 kpl/vuosi. Tänä vuonna (2025) ei ole tullut yhtään hakemusta. Tämä on huolestuttavaa maatalouden jatkuvuuden kannalta. Lisäksi on tehty sukupolvenvaihdoksi pienemmillä tiloilla, joiden jatkajat ei ole halunnut sitoutua tukiehtoihin tai eivät ole niitä täyttäneet.

Pikkuhiljaa on ruvennut näkymään valoa tunnelin päässä. Kajaanissa joulukuun alussa MTK-Pohjois-Suomen Tietovirta -hankkeen pitämään Maatilan omistajuudenvaihdospäivään oli ilmoittautunut yli 30 henkilöä. Iso osa ihan oikeita tilallisia. Tupa oli täynnä kuten ennen vanhaan. Samansuuntaista viestiä antoi vuoden 2025 alussa Kainuun ELY -keskuksen yhdessä kuntien maaseutuhallintojen ja muiden sidosryhmien kanssa tekemä Maatilakysely maatiloille. Sukupolvenvaihdokset tulevat olemaan tulevaisuudessa ajankohtaisia usealla maatilalla.
Maatilan omistajuudenvaihdospäivässä tuli korostetusti esille seuraava asia. Kun omistajuudenvaihdos käy ensimmäistä kertaa mielessä, niin kannattaa heti yhdessä neuvojan kanssa tehdä alkukartoitus. Siinä käydään läpi alustavasti verotus, rahoitus jne. Mietitään yhdessä askelmerkit kohti omistajuudenvaihdosta. Myös henkiselle valmistautumiselle pitää jättää riittävästi aikaa.

Neuvosta apua neuvontaan

Jokaisella maataloutta harjoittavalla tilalla on EU-rahoituskauden 2023–2027 aikana käytettävissä Maatilojen neuvontajärjestelmän kautta Neuvo -tukea 10 000 euroa asiantuntijapalveluihin. Neuvonnan korvattavat kustannukset ovat 75 euroa tunnilta sekä matkakulut maksetaan asiantuntijalle maatilan 10 000 euron kiintiöstä. Neuvoja hakee kustannuksiin tuen suoraan ELY-keskuksesta. Viljelijän maksettavaksi jää arvonlisäveron osuus. Neuvo -neuvontaa antavat muun muassa ProAgriat, yksityiset neuvojat ja terveydenhuoltoa tekevät eläinlääkärit. Neuvojat ovat Ruokaviraston hyväksymiä kokeneita neuvojia. Kaikki neuvojat ovat katsottavissa Ruokaviraston neuvojarekisterissä.

Neuvontajärjestelmän tarkoitus on tarjota asiantuntija-apua sukupolvenvaihdoksen ja muiden kehittämistoimenpiteiden sekä investointien suunnitteluun, varmuutta ja apua talouden hallintaan, maatalouden tukiehtojen ymmärtämiseen sekä niiden noudattamiseen käytännössä. Neuvontaa annetaan maatilan tarpeet ja lähtökohdat huomioiden.

Nuoren viljelijän aloitustuki tilanpidon aloitukseen

Nuoria maatilayrittäjiä tarvitaan lisää Kainuun maatalouden jatkuvuuden turvaamiseksi. Nuoren viljelijän aloitustuesta saa apua, kun aloittaa viljelijänä ensimmäistä kertaa ja tuki helpottaa elinkeinon siirtymistä sukupolvelta toiselle ja yrittäjältä toiselle.
Tilanpidon voi aloittaa monella tapaa esim. saamalla maatila lahjana, ostamalla tai vuokraamalla. Luopuja voi olla omat vanhemmat, sukulainen tai ihan vieras. Tukea haettaessa hakijan pitää olla alle 41–vuotias. Aloitustukea on haettava viimeistään kahden vuoden kuluessa tilanpidon aloittamisesta. Tuki voidaan myöntää useammallekin luonnolliselle henkilölle, jos kaikkien osalta tuen edellytykset täyttyvät.
Maatalouden yrittäjätulo pitää olla vähintään 22.000 euroa viimeistään tukipäätöksestä neljäntenä vuotena liiketoimintasuunnitelman perusteella. Nuoren viljelijän aloitustuki voi olla avustusta, korkotukilainaa ja korkotukea sekä varainsiirtoverovapaus. Myös valtiontakaus osaksi lainoista sekä luopujan entisen lainan siirto jatkajalle on mahdollista. Avustus on 40.000 euroa, korkotukilaina enintään 250.000 euroa, korkotuen ja varainsiirtoveron osuus yhteensä enintään 40.000 euroa. Korkotukilainaa voidaan myöntää korkeintaan 80 % maatilan tai maatilan osan hankinnasta. Maatilan hankinnan yhteydessä ja vuoden kuluessa tukipäätöksestä hankittavat koneet ja laitteet voidaan myös hyväksyä lainoituksen piiriin.

Aloitustukea varten tarvitaan liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä taloussuunnitelma, jonka voi tehdä Neuvo -asiantuntijan kanssa. Jos riittävä maatalouden yrittäjätulo sekä ammattitaito eivät vielä täyty tukea myönnettäessä, niiden täyttymisen voi osoittaa suoritettavan liiketoimintasuunnitelmassa hyvillä kehittämistoimenpiteillä tietyn ajan kuluessa tukipäätöksestä.

Nimisuoja ei ole pelkkä logo – Se on lupaus laadusta ja tunnetusta alkuperästä

Mitä nimisuoja tarkoittaa Suonenjoen mansikalle?

Vaikka Suonenjoen mansikka on ollut brändinä tunnettu jo pitkään, Suonenjoen mansikan saama nimisuoja ei ole vielä kovin tunnettu. Suonenjoen mansikan nimisuojaa haettiin turvaamaan Suonenjoen mansikka -nimen oikeaa käyttöä markkinoinnissa eli ehkäisemään nimen väärinkäyttöä. Nimisuojauksen hakijana oli Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistys r.y. (SSMY). Kuluttajalle Suonenjoen mansikan nimisuojaus on tae siitä, että Suonenjoen mansikan alkuperä tunnetaan: mansikka on peräisin määritellyltä nimisuoja-alueelta, Suonenjoen mansikan tuottajaksi rekisteröityneeltä viljelijältä. Nimisuoja perustuu Suonenjoen seudun tuottaman mansikan jo pitkään tunnettuun hyvään maineeseen. Nimisuoja onkin laatumerkki, sillä maineensa lisäksi tuoreena myytävän Suonenjoen mansikan on täytettävä vähintään mansikan I-luokan vaatimukset.

Logo kertoo tarinan – Näin tunnistat aidon Suonenjoen mansikan

Nimisuojasta viestitään EU:n nimisuojamerkillä, joka Suonenjoen mansikalla on Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM). Myös Suonenjoen mansikalle on luotu logo EU:n maaseuturahoituksen tukemassa hankkeessa Suonenjoen mansikka – Nimisuoja tunnetuksi. Logo kertoo paitsi Suonenjoen mansikan viljelyn pitkästä historiasta (”jo vuodesta 1916”), se myös viestii kruunullaan kyseisen mansikan saamasta arvostuksesta. Kruunun viisi sakaraa kuvaavat viiden kunnan alueen muodostamaa nimisuoja-aluetta: Suonenjoen, Rautalammin, Vesannon ja Tervon kunnat sekä entisen Karttulan kunnan alue, joka on nykyään osa Kuopiota. Logosta voi myös käyttää pelkkää tekstiversiota tai englanninkielistä tekstiä (”– since 1916 –”). Suonenjoen mansikan viljelijä voi viestiä helposti nimisuojauksesta käyttämällä Suonenjoen mansikka -logoa yhdessä Suojattu maantieteellinen merkintä -nimisuojalogon kanssa tuoremansikkalaatikoissa ja -rasioissa sekä verkkosivuilla. Suonenjoen mansikan uusi, oma logo yhdistää Suonenjoen mansikan tuottajia ja yhdessä SMM-logon kanssa viestii maineikkaasta ja laadukkaasta mansikasta.

Kaikki Suonenjoen mansikan logoversiot sekä brändiohje ovat vapaasti käytettävissä ja löytyvät Suonenjoen mansikan logopankista: https://www.savogrow.fi/marjaosaaminen. Sivustolta voi ladata myös Suojattu maantieteellinen merkintä -logon.

Suonenjoen mansikka -logo ja Suojattu maantieteellinen merkintä -nimisuojalogo

 

Markkinointivideo tuo mansikan tuotannon ja viljelijät esiin

Yhteistyössä nimisuoja-alueen viljelijöiden kanssa nimisuojatusta Suonenjoen mansikasta on tuotettu markkinointivideo. Videolla kerrotaan Suonenjoen mansikan historiasta, mansikan tuotannosta ja tuottajista sekä nimisuojasta. Videon voi katsoa Youtubesta: https://youtu.be/svpRYjyXgFA.Video on nähtävissä myös aitojamakuja.fi -verkkosivuston nimisuojatuotteiden videopankissa: https://aitojamakuja.fi/nimisuoja/

Nimisuojatun Suonenjoen mansikan yhtenäisen viestinnän tueksi on luotu muutakin materiaalia, kuten alla näkyvä mainoskangas ja luonnos mansikkalaatikon ulkoasusta. Materiaalit noudattelevat Suonenjoen mansikalle luotua visuaalista ilmettä.

Suonenjoen mansikka – Nimisuoja tunnetuksi -hankkeen työ jatkuu nimisuojan käytön tunnetuksi tekemiseksi myös matkailu- ja ravitsemissektorilla. Lisäksi nimisuoja-alueen viljelijöitä kannustetaan rekisteröitymään Suonenjoen mansikan tuottajiksi, jotta kuluttajille ja matkailijoille saataisiin jatkossakin tarjottua maineeltaan ja maultaan erityistä Suonenjoen mansikkaa.

Lisätietoa nimisuojajärjestelmästä: https://aitojamakuja.fi/nimisuoja/

EU-komission päätös Suonenjoen mansikka -nimisuojasta (julki 2.10.2023): https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:L_202302387

Suonenjoen mansikka -nimisuojan asiakirjat (yhtenäinen asiakirja ja rekisteröintihakemus): https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/ainesosat-ja-sisalto/nimisuojatut-tuotteet/suomalaiset-nimisuojatuotteet/suonenjoen-mansikka/

Tottijärven kylällä varaudutaan

Tasaisin väliajoin nousee esille kylien hätävarautuminen. Tottijärvenkin osalta asiaa on mietitty ja käyty keskusteluja erilaisissa kokoontumisissa, mutta konkreettinen päätösten tekeminen, kirjaaminen ja tiedotus ovat jääneet tekemättä. Mihin varaudutaan, on laaja mahdollisuuksien kirjo. Mahdollisia uhkia ovat esim. luonnonkatastrofit, laajat sähkökatkot ja sotatilanteet.

Vastuunottoa varautumisesta

Vuosi sitten Tottijärven Urheilijat lähti ”veturiksi” sydäniskurihankkeeseen kylälle. Hankkeella saatiin hankittua kaksi iskuria. Toinen sijoitettiin Hämyslavalle, jossa pidetään kesäisin tansseja ja kesätoria. Toinen taas on aina saatavilla koulun seinällä lämmitettävässä kaapissa. Hankerahoituksen lisäksi hankintojen kustannuksia saatiin katettua yhdistysten sekä yksityisten lahjoituksilla.

On tärkeää miettiä, kenen tehtäviin ja vastuulle varautuminen kylällä kuuluu. Tottijärvellä ei ole suoranaisesti aiheeseen liittyvää yhdistystä, vaan olemmekin lähteneet ajatuksesta, että vastuu kuuluu meille kyläläisille. Nokian kaupunki ei tue taloudellisesti kylien varautumisprojekteja eikä laadi tai ylläpidä alueen suunnitelmia. Siksi onkin erittäin tärkeää, että kyläläiset itse pitävät huolta näistä tärkeistä asioista. Mukaan pieneen ”turvallisuustiimiimme” on lähtenyt myös Tottijärven maa- ja kotitalousseura sekä Tottijärvi-Seura.

Tottijärven kylällä on nyt myös oma hätävarautumissuunnitelma. Toimintamallimme kriisitilanteissa perustuu kulmavastaaviin, jotka hoitavat ilmoittelun vastuullaan olevassa kylän osassa ennakkoon sovitussa, kaikille kerrotussa ja valmiiksi merkatussa ilmoituspisteessä. Kulmavastaaville tulee käyttöön oma käsiradiopuhelin.

Tottijärven kylän aktiivit.
Tottijärven ”tehokaksikko” Liisa ja Mimmi ovat vetäneet kylän yhdessä hätävarautumisprojektia ja luoneet kylälle systeemin suuriin hätävarautumistilanteisiin.

Investoinneilla vauhtia varautumiseen

Kun mietimme mikä tai mitkä tilat olisivat parhaita varautumiskäyttöön, paikallisten yhdistysten itsensä omistamat tilat nousivat kärkeen. ”Oma tupa, oma lupa” helpottaa päätöksentekoa, konkreettisia hankintoja ja tarvittaessa myös nopeaa tilojen hallintaa.

Hämyslavan ulkorakennus oli tiensä päässä. Uutta suunnitellessa nousi esiin ajatus monipuolisen käytön mahdollisuuksista: Voisiko tilaa käyttää myös hätävarautumistarkoitukseen? Rakennuksessa on kaksi käymälää, joiden toiminta ei ole riippuvainen sähköstä, ja näin ollen niitä voi käyttää myös hätätilanteissa. Varastotila toimii osittain urheiluvälineiden sekä toritavaroiden varastona, mutta siellä olisi tilaa säilyttää vaikkapa aggregaatteja tai muuta varautumistarkoitukseen hankittua välineistöä ja materiaalia.

Kylälle on myös tilattu Leader Kantrin kautta kyläradio puhelimineen sekä viisi aggregaattia. Aggregaattien tarve on noussut esille kylällä pidempiaikaisten sähkökatkojen myötä. Hätätilanteessa niitä voidaan siirtää tarvittavaan kohteeseen tai käyttää Hämyslavalla, jota on kehitetty kyläläisten kokoontumispaikkana kriisitilanteissa. Maaseudulla polttoaineen saanti on suhteellisen helppoa, koska sitä löytyy useimmista maataloista. Näin polttoaineen säilömisestä ei tarvitse huolehtia, vaan tarpeen tullen saadaan täydennystä.

Miksi tanssilava on hyvä hätävarautumispaikka? Lavamme on kevytrakenteinen, joten talvella tilat ovat kylmät. Katettua tilaa on kuitenkin runsaasti ja ison tilan muunneltavuus eri tarpeisiin on hyvä. Lisäksi ulkoalueet ovat todella suuret. Ulos saa helposti järjestettyä suuren jakelupisteen ja paikalle mahtuu kokoontumaan paljon ihmisiä.

Paikalla voisi valmistaa ruokaa isommallekin väkimäärälle, ja lavan kalustukseen kuuluvissa pöytäryhmissä ruokailu järjestyy helposti. Pihamaalla on oma vesikaivo, josta voi helposti nostaa aggregaatin avulla vettä. Aggregaatin turvin paikalle saa järjestettyä myös sähkölaitteiden latauspisteen.

 Yhteistyö on osa varautumista

Hämyslavan lähellä sijaitseva perinteinen Tottijärven maamiesseurantalo Jukola on lähdössä myös mukaan paikalliseen hätävarautumiseen. Rakennusten läheisyys ja toimiva yhteistyö tuo lisäarvoa, kun resursseja voidaan yhdistää. Jukolan kanssa lähdimme molemmat mukaan Kantri ry:n aggregaattien yhteishankintaan. Myös kyläradio tulee palvelemaan yhteistyötämme. Tulevaisuudessa mahdollisina yhteishankintoina voivat olla soppatykki ja puolijoukkueteltat.

Hankkeet ovat lähes ainoa mahdollisuus toimia tehokkaasti kylillä hätävarautumisen suhteen. Rahat ovat yhdistyksillä tiukassa, joten hankkeista on todellakin suunnaton apu. Oma työpanos, into ja muiden innostaminen ei maksa mitään, joten annetaan se oman kylämme ja kanssaeläjien käyttöön!

Liisa Karukka-Karo
Tottijärven kyläaktiivi

* * * 

Leader Kantrin terveiset Tottijärvelle

Tottijärvellä on syntynyt hienoa ja määrätietoista kehittämistä varautumisteemassa. Kylän keskeisen kokoontumispaikan varustaminen varautumiskeskukseksi on ennakoivaa kyläkehittämistä ajankohtaisessa teemassa. Leader Kantri on päässyt seuraamaan Tottijärven kehittämistyötä läheltä ja on hienoa, että Leader-rahoituksella on mahdollista tukea yhdistysten hankkeita.

Varautuminen on ajankohtainen aihe, ja siksi me Leader-ryhmänä olemme lähteneet omien hankkeidemme kautta kehittämään kylien varautumista. Aggregaattien ja kyläradioiden yhteishankinta on yksi konkreettinen tapa, jolla voimme auttaa alueemme yhteisöjä varautumisessa.

Siikaisiin saavuttiin läheltä ja kaukaa testaamaan maalla asumista

Marraskuun lopulla pimeimpään vuodenaikaan Siikaisiin saapui kaksi pariskuntaa testaamaan, miltä arki maaseudulla tuntuisi. Kööpenhaminasta asti saapuivat Noora ja Joakim, jotka haaveilevat muutosta takaisin Suomeen ja rauhallisemmasta arjesta luonnon keskellä. Porilaiset Marika ja Harri puolestaan majoittuivat järven rannalle, keskelle metsää Hirvijärvellä. Siikainen toimi kahdeksantena paikkakuntana Ihana kamala maaseutu -asumiskokeiluissa, joita järjestettiin syksyn mittaan yhdeksässä kunnassa.

Pimeys sai kehuja

Kokeiluviikon aikana testattiin käytännössä sitä, millaisia mahdollisuuksia pienellä kunnalla voi olla tarjota maallemuutosta haaveileville. Arkea testattiin liikunta-, käsityö- ja luontoharrastusten merkeissä. Marika ja Harri pääsivät myös mieleiselle Opi tunnistamaan lintuja -kurssille, mikä on Merikarvia-Siikaisten kansalaisopiston suosittu ja useamman vuoden kokoontunut ryhmä. Lisäksi he osallistuivat yhdistysiltaan, tutustuivat kouluun, päiväkotiin ja liikuntahalliin, sekä lounastivat kunnanjohtajan kanssa.

Marikalla ja Harrilla oli toiveissa majoitus kaukana katuvaloista, ja sitä he saivat.

“Täällä ei ole valosaastetta. Mikä ihana pimeys! Kauneutta ja puhdasta ilmaa kaikkialla”, Marika ja Harri kommentoivat. Hirvijärven majoituskohde kauempana keskustasta teki vaikutuksen.

Marika opiskelee erä- ja luonto-oppaaksi, ja Siikaisen vahva luontoympäristö, metsä ja hiljaisuus herättivät uusia ajatuksia myös työn näkökulmasta. Yhteinen retki Katselmakalliolle ja Haapakeitaan luontoreitille oppaan kera olikin erityisen mieleinen. Kohde kuuluu Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin alueeseen, ja kokeilijat pääsivät kuulemaan alueen luonnosta nuotion ja eväiden äärellä.

Siikaisten kuntoportaat talvisessa pimeässä maisemassa.
Eteläpään valaistuihin kuntoportaisiin pääsi kuntoilemaan myös pimeällä.

Kööpenhaminasta Siikaisiin testaamaan maaseudulla asumista

Noora ja Joakim päätyivät mukaan kokeiluun nähtyään ilmoituksen somessa. Kööpenhaminassa asuva pariskunta kaipaa tilaa toteuttaa itseään ja arkeen enemmän läsnäoloa. Viikko Siikaisissa tarjosi molemmille aikaa rauhoittua, mutta myös osallistua aktiivisesti. He majoittuivat Eteläpään mökkialueella, jossa metsä ja järvi ovat heti oven takana.

“Tällaisessa ympäristössä stressaavampikin arki on helpompi ottaa vastaan”, Noora kuvasi.

Eteläpään palveluita hyödynnettiin viikon aikana laajasti. Kokeilijat kävivät muun muassa tutustumassa kuntorataan ja kuntoportaisiin, kuulivat Hanna Marnon taiteesta, sekä osallistuivat avantosaunaan ja pulahtivat virkistävään veteen. Mökiltä oli helppo siirtyä pizzalle läheiseen Eteläpään ravintolaan, ja lisäksi kokeilijat pääsivät keskustelemaan alueen kehityksestä ja palveluista yrittäjä Anni Haapakosken kanssa.

Siikaisten asumiskokeilijat sekä Eteläpään yrittäjä Anni Haapakoski Eteläpään ravintolassa aloituskahveilla.
Siikaisten asumiskokeiluviikko startattiin yhteisillä aloituskahveilla Eteläpään ravintolassa, ja samalla kuultiin yrittäjä Anni Haapakoskelta alueen palveluista ja kehittämisestä.

Joakim pääsi seuraamaan naapurikunnan jäähallilla järjestettyjä höntsäpelejä, mikä oli entiselle jääkiekkoilijalle mieluisa yllätys. Hän harrastaa myös frisbeegolfia, ja pääsi viikon aikana tutustumaan Siikaisten harrastusmahdollisuuksiin niin hallitreeneissä kuin ulkona maastossakin.

“Näkemämme ja kokemamme aktiviteetit toivat hyvin esiin millaisista palasista oma arki voisi muodostua ja millaisiin asioihin sitä voikin hakeutua mukaan jopa helpommin kuin kaupungissa”, he pohtivat palautteessaan.

Pienen kunnan yhteisöllisyys ja kohtaamiset nousivat esiin

Asumiskokeiluviikon aikana molemmat parit pääsivät osallistumaan kylätapahtumiin ja keskustelemaan paikallisten kanssa. Yhteisöllisyys, ystävällisyys ja kylän aito kiinnostus uusia tulijoita kohtaan tekivät vaikutuksen. Yritysvierailut Satateräksellä sekä Ravintorenkaalla näyttivät kokeilijoille kunnan aktiivista ja innovatiivista yrittäjyyttä.

“Yllättävintä oli miten lähellä toisiaan kunta ja kuntalaiset ovat. Toiminta perustuu yhtenäiseen luottamukseen ja toisiaan oikeasti kuunnellaan ja arvostetaan”, Noora kuvasi.

Viikkoon mahtui myös kulttuurielämyksiä. Merikarvian ja Siikaisten Lions Clubit tarjosivat joulun alla lämpimän kirkkokonsertin, johon kokeilijat osallistuivat. Myös Siikaisten tunnelmallinen joulunavaus kokosi ihmiset yhteen joulupuuron, musiikin ja yhdessäolon äärelle.

”Tämän yhden viikon myötä Siikainen tuntuu erittäin potentiaaliselta asuinpaikalta, moni paikka ja ihminen tuli tutuksi ja tuttuun paikkaan on helppo palata”, Marika ja Harri kiteyttävät.

Lisätietoja

Ihana kamala maaseutu -asumiskokeiluja koordinoi Leader Pohjois-Satakunnan hallinnoima Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke yhdessä kuntien kanssa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama, ja hankeaika on 1.1.2024-30.6.2026. Mukana on yhdeksän kuntaa Pohjois-Satakunnasta ja Luoteis-Pirkanmaalta.

EIP AGRIn metsätuhoryhmä mahdollisti paluun juurille

EU:n maa-alasta on metsää noin 40 % eli metsillä on tärkeä merkitys maanosalle. Ilmaston lämpenemisen myötä metsien kasvu paranee. Samalla kuitenkin erilaisten metsätuhojen pelätään yleistyvän. Lisäksi maanosaan voi tulla uusia metsätuholaisia eli hyönteisiä ja puiden sienitauteja. Muutama vuosi sitten pelättiin aasianrunkojäärän tuloa Suomeen puupakkausten mukana.

EU:n EIP AGRI -verkoston osana käynnistyikin erityinen työryhmä metsätuhoriskien varalle. Englanniksi sen nimi on ”Forestry and Forest Health: new and emerging pests and diseases”.

Kesäkuussa työryhmään oli avoin haku. Tulin valituksi työryhmään Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Saadun tiedon mukaan Suomesta oli paljon hakijoita. Yksi syy tähän on se, että EU kattaa osan näiden EIP AGRI -ryhmien matkakuluista.

MTK:n kenttäpäällikkö Mikko Syri Seinäjoelta sekä Luonnonvarakeskuksen Jan-Peter George Helsingistä ovat myös mukana Suomen edustajina. Kaikkiaan työryhmässä on noin 20 alan asiantuntijaa eri EU-maista. Työryhmässä on mm. tutkijoita sekä metsähallinnon, metsänomistajien ja metsäalan yritysten edustajia.

Ensimmäinen kokous Belgian Leuvenissa

Työryhmän ensimmäinen kokous oli 19.-20.11.2025 Belgian Leuvenissa. Ensitapaamisessa syntyi alan verkosto paitsi EU-tason varautumissuunnitelman laadintaan, myös tulevia EU:n hankehakuja varten. Leuvenissa verkostoiduttiin lisäksi muun muassa lounailla ja työillallisella.

Ensiksi kokouksessa taustoitettiin EU:n metsiä ja metsätuhotilannetta. Ilmastonmuutos itsessään on haaste. Myrskyt ja maastopalot ovat vakavia metsäntuhojen aiheuttajia. Myrskytuhojen seurauksena kuusen kaarnakuoriaiset ja varsinkin kirjanpainaja ovat vakavia EU:n metsätuhohyönteisiä. Saarnensurma-niminen sienitauti tappaa saaripuita muun muassa Ruotsissa. Lounaisessa Suomessa tavattu etelänversosurma voi tappaa mäntyjä.

Vakavilla metsätuhoilla on laajempi merkitys

Myös kansalaiset kokevat metsätuhot vakavina. Metsäsaarnien lisäksi saarnensurma tapaa puistopuita. Ruskomäntypistiäinen iskee myös pihapuihin. Jos keskisessä Euroopassa tuoreisiin myrskypuihin iskeytyvä kirjanpainaja tappaa kuusikon pystyyn, kyse ei ole vain metsätalouden ja puunmyyjän ongelmasta. Asia on lopulta yhteiskunnallinen, kun metsän lisäksi menetetään maisema, biodiversiteettiä, hiilivarastoja ja ekosysteemipalveluita. Kun metsä menetetään vuoristoisella seudulla, voivat maanvyöryt ja lumivyöryt tuhota laaksossa olevan alppikylän.

EU:n metsätuhotilanteen ja taustoituksen jälkeen Leuvenin kokouksessa tarkasteltiin varautumissuunnitelman tavoitteita ja laatimista seuraavan puolen vuoden aikahorisonttiin. Ryhmätöissä pohdittiin alan suurimpia haasteita ja ongelmia sekä suunniteltiin erillisten minipapereiden sisältöjä. Seuraavan puolen vuoden aikana laadittavat suunnitelmat eivät ole tiederaportteja, vaan tiiviitä ohjekirjoja käytännön metsätaloudelle.

Pääsi työryhmään mukaan paitsi alan tutkijana ja opettajana, myös käytännön metsätalouden tuntemisen kautta ja metsänomistajan roolissa. Sain tehtäväksi koordinoida mini-paperin kirjoittamisen kirjanpainajan torjunnassa boreaalisella ja hemiboreaalisella vyöhykkeellä. Mukana kirjoittamisessa on Suomen, Viron ja Portugalin edustajia. Paperin tekoa jatketaan mm. Teams-alustalla sekä seuraavassa tapaamisessa keskisessä Euroopassa maaliskuun 2026 alkupäivinä.

EIP AGRIn myötä paluu juurille

Ruokavirastolle ja Maaseutuverkostolle parhaimmat kiitokset kannustuksesta hakea EIP AGRI -työryhmiin. Metsänomistajan rooli oli tärkeä meriitti työryhmään pääsemiseksi, kun hakijoista merkittävä osa kai oli tutkijoita.

EIP AGRI merkitsee minulle paluuta juurille. Joensuun yliopistolla suoritin aikaan metsätuhokurssit. Rottiakin sain leikellä yliopiston Biologian laitoksella. Kasvitieteen harjoituksista muistan myös Hassisen koneen saksofonistin, Antti Sepon.

Keväällä 1988 opiskelin metsätuhoja Ruotsin maatalousyliopistossa Uppsalan Ultunassa. Joensuun yliopistossa olin metsätuhotutkijana jo yli 35 vuotta sitten. Lisensiaattityöni käsitteli rikkidioksidin vaikutusta mäntyjen kasvuun.  Metsäntutkimuslaitoksen Kannuksen ja Parkanon tutkimusasemilla olin metsätuhoyhdyshenkilönä. Ähtärin Tuomarniemellä opetin metsätuhoja tuleville metsätalousinsinööreille.

Parhaillaan olen projektipäällikkönä EU:n osarahoittamassa TULIMYRSKY-hankkeessa, joka välittää eteläpohjalaisille maatiloille tietoa maastopaloihin ja myrskytuhoihin varautumisesta. TULIMYRSKY-hanketta rahoittavat myös EU:n maaseuturahasto ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.

Yhteisöllisyys luo pohjan kylien varautumiselle

Yhteisöllisyys on yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vuorovaikutusta ihmisten välillä. Sitä pidetään houkuttelevuus- ja pitovoimatekijänä alueille ja parhaimmillaan se lisää ihmisten hyvinvointia ja ehkäisee erilaisia sosiaalisia ongelmia. Yhteisöllisyydellä on merkitystä myös maaseudun turvallisuudelle.

Yhteisö luo puitteet yhteisöllisyyden kokemukselle. Maaseudulla perinteisiä yhteisöjä ovat kyläyhdistykset, mutta yhteisö voi olla myös epämuodollinen ryhmä, jota yhdistävät jaetut arvot, tarpeet tai kiinnostuksen kohteet. Yhteisö voi syntyä kertaluonteisen ponnistuksen ympärille tai rakentua pitkäaikaisen harrastuksen varaan. Kummassakin tilanteessa ominaista on yleensä hyvä me-henki, josta kumpuaa tekemisen meininki ja sitoutuminen.

Yhteisöt vahvistavat kokonaisturvallisuutta

Kuuluminen yhteisöön luo turvallisuutta, sillä jokainen meistä tarvitsee ympärilleen toisista ihmisistä koostuvan turvaverkon. Yhdistykset ja järjestöt perustuvat ihmisten väliseen toimintaan ja ovat siksi lähellä ihmistä. Vapaamuotoisemmat yhteisöt tavoittavat myös heitä, jotka muuten ovat yhteiskunnan toiminnasta sivussa. Tämä toteutuu, kun toimintaan on matala kynnys liittyä ja osallistua voi omista lähtökohdista käsin.

Yhteisöjen taika on siinä, että kaikki ovat toimijoita, eivät auttajia ja autettavia. Luottamus vahvistuu ja auttamisvalmius kasvaa, kun ihmiset kohtaavat ja toimivat yhdessä. Paikallisyhteisöillä on suuri merkitys arjen turvallisuudelle ja hyvinvoinnille. Ne rakentavat edellytyksiä huolenpidolle, varautumiselle ja henkiselle kriisinkestävyydelle sekä vahvistavat ihmisten tulevaisuususkoa, joka luo mielekkyyttä elämään.

Maaseudulla, pitkien välimatkojen alueilla yhteisöllisyydestä on hyötyä esimerkiksi silloin, kun viranomaisten apu ei ole heti saatavilla. Toisaalta, jos vaikkapa kylällä ei ole yhteisöllisyyden tunnetta, on vaikea kehittää turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä asioita.

Varautumisessa on tärkeää, että ihmiset luottavat sekä omaan että yhteiskunnan kykyyn suojautua, toimia kriisitilanteissa ja palautua niistä. Tämä luottamus rakentuu turvallisuuden kokemuksesta ja vakaasta yhteiskunnasta. Ihmiset itse voivat vaikuttaa siihen, miten yhteinen turvallisuus juuri omassa elinpiirissä toteutuu.

Kylät ovat maaseudun turvallisuusyhteisöjä

Maaseudulla kylät ovat tärkeitä yhteisöjä ja toiminnan mahdollistajia lähellä ihmistä. Kylissä tehdään paljon tärkeää perustyötä, kuten ylläpidetään yhteisiä kokoontumis- ja harrastuspaikkoja, järjestetään tapahtumia sekä säilytetään ja edistetään paikallistuntemusta ja -kulttuuria. Kaikki tämä lisää toisten tuntemista ja synnyttää yhteishenkeä, mikä lisää turvallisuutta.

Yhteisessä toiminnassa ihmiset tulevat tutuiksi ja jos jotain poikkeavaa sattuu, on tutulta ihmiseltä helpompi esimerkiksi pyytää apua. Aktiivisia, mukana olevia ihmisiä on myös helpompi aktivoida, kun tilanne niin vaatii. Siksi onkin tärkeää saada mahdollisimman moni mukaan kyläyhteisön toimintaan ”hyvän sään aikana”, olivatpa he sitten vakituisia tai kausiasukkaita.

Yhteisöllisyys oli yksi Suomen Partiolaisten Johtajatulet-koulutustapahtuman teemoista. Viikonlopun aikana käytiin keskustelua myös vapaaehtoistoimijoiden merkityksestä kokonaisturvallisuudelle. Yhteisöllisyyden kokemus on yksi tärkeä syy olla mukana vapaaehtoistyössä, ja sen edistäminen yhteisön varautumista edistävä tekijä.

Kylien turvallisuustyö rakentuu infrasta, osaamisesta ja asenteista

Yhteisöllisyyttä luovan perustoiminnan lisäksi kylissä tehdään paljon turvallisuus- ja varautumistyötä: suunnitellaan yhteistä toimintaa, kouluttaudutaan, varmistetaan tiedonkulkua ja tehdään turvallisuusinvestointeja. Kyläyhdistys voi esimerkiksi järjestää varautumisharjoituksen tai hankkia yhteisen varavoimalähteen.

Turvallisuuteen liittyviä asioita on syytä harjoitella säännöllisesti, jotta taidot pysyvät mielessä. Näin myös kynnys tarttua tositilanteessa toimeen säilyy matalana. Asukkaiden ja alueen organisaatioiden osaaminen on tärkeä kartoittaa. Häiriötilanteessa on hyvä tietää, löytyykö erityisosaamista läheltä – esimerkiksi eläkeläisiltä, kausiasukkailta tai maahanmuuttajilta.

Lisäksi yksilötason turvallisuudesta huolehtiminen on osa yhteisöllistä turvallisuutta. Oma pesä kuten kotivara, palovaroittimet ja asenteet on hoidettava ensin kuntoon. Vastuu turvallisuudesta on meillä kaikilla ja kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen.

Vapaaehtoistoiminta vahvistaa varautumista ja kriisinkestävyyttä

Maailma on täynnä erilaisia riskejä ja uhkakuvia, joista on tärkeää keskustella ja tietää, mihin tulee varautua. Silmiä ei pidä ummistaa, mutta ei myöskään liiaksi mässäillä pelolla. Paras tapa lisätä turvallisuuden tunnetta kriisien keskellä on toiminta.

Mitä paremmin on tietoinen mahdollisista riskeistä, sitä paremmin ne osataan välttää, ja mitä paremmin varustaudutaan ja harjoitellaan, sitä paremmin poikkeavista tilanteista selvitään. Vielä kun lisätään tietoisuus siitä, että myös ihmiset ympärillä osaavat toimia kriisin tullen, on homma jo melko kestävällä pohjalla.

Maaseudun yhteisöjen ja kylien toiminta perustuu pääasiassa vapaaehtoistyöhön. Tiedetään, että yhteisöllisyyden kokemus ja sosiaaliset suhteet ovat keskeisiä vapaaehtoistyöhön motivoivia tekijöitä. Parhaiten yhteisöllisyys pääsee kehittymään aidoissa kohtaamistilanteissa ja yhdessä toimiessa, jolloin myös sitoutuminen toimintaan lisääntyy. Samalla tutustutaan toisiin, mikä edesauttaa luottamuksen rakentumista.

Keskinäinen luottamus on edellytys yhdessä toimimiselle. Tärkeintä on kuitenkin yhteisten merkitysten olemassaolo. Voisin kuvitella, että turvallisuuteen liittyen tuo merkitys on kyllä löydettävissä. Olisiko teidän yhteisössänne aika istua alas kahvikupin äärelle ja miettiä, mitä voitte yhdessä tehdä turvallisuuden eteen?

* * *

Kirjoittaja Hanna Alanen on yhteisöpedagogi, joka työskentelee Leader Kantrissa hankeneuvojana. Kantrilla on käynnissä kolme omaa varautumiseen ja turvallisuuteen liittyvää hanketta. Lisäksi Hanna tuottaa ostopalveluna kylien turvallisuuteen, varautumiseen ja kestävyyteen liittyviä tilaisuuksia parhaillaan käynnissä olevaan, Pirkan Kylät ry:n EU:n maaseuturahoitteiseen Pirkanmaan älykkäät kylätalot -hankkeeseen.

Lisätietoja

Pirkanmaan Älykkäät kylätalot  hankerekisterissä (maaseutuverkosto.fi)

Leader Kantrin kyläturvallisuushankkeet 

  • Varaudutaan yhdessä – Aggregaatteja ja kyläradioita yhteishankintana!
  • Yhdessä valmiina! Kylien varautumishanke Kantrin alueella.
  • Nordic Preparedness. Kansainvälinen pohjoisten maaseutukylien ja -yhteisöjen kriisivalmiutta ja varautumista edistävä hanke.

 Lisätietoja verkkosivuilla (kantriry.fi)

Vaikuttaa voi yksin, mutta se on hauskempaa yhdessä – Nuoren puhe Nuoriso-Leader-päivillä

Nuoren puhe Nuoriso-Leader-päivillä Kuusamon Oivangissa su 16.11.2025

Tervehdys kaikille teille ihanille nuorille, ja vähän vanhemmillekin nuorille. Saimme tänä viikonloppuna kokoontua ihanan värikkäin sankoin joukoin tänne Kuusamoon viettämään mahtavaa viikonloppua yhdessä. Olemme tällä reissulla keskustelleet muun muassa nuorten vaikuttamisesta, tulevaisuudesta sekä myös maaseudun tulevaisuudesta. Viikonloppuun on mahtunut monta mukavaa tapahtumaa: olemme päässeet esimerkiksi osallistumaan mielenkiintoisiin työpajoihin, tutustumaan uusiin ihmisiin sekä syömään hyvää ruokaa. On ollut myös kivaa kuulla tietoa esimerkiksi Nuoriso Leaderin taustoista ja roolista nuorten vaikuttamisessa Euroopassa.

Nyt kun katselen tässä kaikkia meitä nuoria, minusta tuntuu toiveikkaalta. Uskaltaisin arvata, että meistä suurin osa on enemmän tai vähemmän niin sanottuja vaikuttajanuoria, joilla on intoa, voimaa ja rohkeutta parantaa maailmaa nuorten toivomaa parempaa suuntaa kohti. Uskoisin myös, että aika moni meistä on kohdannut elämässään myös vastoinkäymisiä. Meitä on ehkä kiusattu tai haukuttu hikeiksi, nörteiksi tai ylisuorittajiksi (siinäkin voi olla hieman perää), tai vaikuttamistamme on vähätelty tai pidetty nolona tai ”outona”. Onneksi kuitenkin esimerkiksi Nuoriso Leader sekä sen ihmiset voivat tarjota kaikille turvallisen ja hyväksyvän yhteisön, jossa jokainen voi toimia ja vaikuttaa omana itsenään. Kaikenlaisia tyyppejä tarvitaan, ja se näkyy esimerkiksi tässä meidänkin tapahtumassamme; kun jokainen tuo oman taustansa, tarinansa ja tekonsa yhteiseen kekoon, pääsemme yhdessä voimalla eteenpäin. Vaikuttaa voi yksin, mutta onhan se aina hauskempaa ryhmässä.

Joskus saattaa tuntua, että omalla vaikuttamisella ei ole mitään merkitystä. Maailmassa on niin paljon suurempiakin päättäjätahoja tai ihmisiä, jotka tekevät enemmän ja suuremmin. Jokainen on kuitenkin aloittanut jostakin, ja itse ainakin uskon vaikuttamisen vievän aina pidemmälle, kauemmas paikallaan pysymisestä.

Haluaisin nostaa esille myös Nuoriso Leaderin monipuolisen vaikuttavuuden. Nuoriso Leaderissä toimiminen on tuonut minulle monta uutta ystävää, kanavan vaikuttaa ja valtavasti kokemusta esimerkiksi virallisista kokouksista, suunnittelemisesta, kansainvälisyydestä sekä markkinoinnista. Nuoriso Leader on paljon muutakin kuin yritys- tai tapahtumarahoitusten myöntämistä. Se on väylä kokeilla omia siipiään, kokeilla ottaa vastuuta ja mahdollisuus kehittyä. Ja näyttäähän se myös hyvältä CV:ssä, heh.

Haluaisimme kiittää kaikkia ihania nuoria, nuorisoaktivaattoreita sekä Maaseutuverkoston ja Kala-Leaderin edustajia. On ollut ilo viettää yhdessä inspiroivaa viikonloppua ja oppia yhdessä lisää asioita vaikuttamisesta ja nuorten asioista. Kiitos teille kaikille ja toivottavasti näkyillään taas ensi vuonna uudestaan!

Miina Jylhänlehto, Pudasjärvi
Oulun Seudun Leaderin nuorisotyöryhmän jäsen