Tammikuun maaseutukasvo Varsinais-Suomessa: yritysasiantuntija Anders Bäckman

Hei!

Nimeni on Anders Bäckman ja toimin yritysasiantuntijana Varsinais-Suomen ELY-keskuksen elinkeinot-vastuualueen maaseutupalvelut-yksikössä. Erikoistumisalueenani on uusiutuva energia. Toimenkuvaani kuuluvat EU:n maaseuturahoituksen alaiset yritystuet ja maatalouden rakennetuet. Aloitin nykyisessä tehtävässäni huhtikuussa 2023 edeltäjäni eläköidyttyä. Koulutukseltani olen diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri.

Maatalouden rakennetukien puitteissa myönnetään tukea uusiutuvan energian investointeihin, joissa tuotettu energia tulee omaan käyttöön maataloudessa. Yritystukien puitteissa myönnetään tukea laitoksiin, joiden tuotos myydään yrityksen ulkopuoliseen käyttöön. Yritystukia voidaan myöntää korkeintaan 2 MW laitoksiin, joissa tuotetaan sähköä, lämpöä, liikepolttoaineita tai biokaasua. Aurinko- ja tuulivoimalat eivät ole yritystuen piirissä.

Työnkuvaani kuuluu muun muassa investointitukihakemusten esittely sekä yritysten teknillistaloudellinen neuvonta uusiutuvan energian investointeihin liittyen. Uusiutuvan energian hankkeiden lisäksi työskentelen myös vaihtelevissa määrin muiden yritystukien parissa. Olen kaksikielinen ja neuvon asiakkaita mielelläni sekä suomeksi että ruotsiksi.

Toistaiseksi olen työskennellyt enimmäkseen maatalouden rakennetukien kautta rahoitettavien aurinkopaneeli-investointien parissa. Ajan myötä, sekä vihreän siirtymän vauhdittamana, toivon pääseväni tulevaisuudessa työskentelemään laajemmin eri uusiutuvan energian muotojen parissa.

Olen alunpein kotoisin Helsingistä, mistä muutin Turkuun opiskelemaan reilut 20 vuotta sitten. Tutustuin alun perin uusiutuvaan energiaan liittyviin kysymyksiin syventävissä opinnoissa, opiskellessani kemiallisen prosessitekniikan diplomi-insinööriksi Åbo Akademissa. Diplomityöni liittyi peltobiomassan, eli maatalousjätteen, polttamiseen sähkön- ja lämmöntuotannossa.

DI-tutkinnon suorittamisen jälkeen suoritin teknisen alan pätkätöiden, yritystoimintaan osallistumisen sekä työnhaun lomassa myös kauppatieteiden maisterinopinnot Åbo Akademissa. Tein tuolloin muun muassa Paraisten kaupungin elinkeinopalveluille esiselvityksen paikalliseen biomassaan perustuvasta energiantuotannosta saaristossa.

Työskenneltyäni taloushallinnon parissa Puolassa sain taloushallinnon työpaikan Paraisten kaupungilta, joka silloin oli minulle jo ennestään tuttu työnantaja. Sitä kautta päädyin tekemään töitä julkisen sektorin taloushallinnossa ja sain DI-tutkintoani täydentäviä valmiuksia sekä kokemuksia, joita voin hyödyntää nykyisissä tehtävissäni. Työskenneltyäni useita vuosia taloushallinnossa kunta-alalla, hain nykyistä virkaani, jolloin pääsin taas työskentelemään DI-koulutustani vastaavissa tehtävissä, mikä aina on ollut tavoitteenani.

Parit viime vuodet korjausvelkainen rintamamiestalo Turun Teräsrautelassa on vienyt suuren osan vapaa-ajastani. Rintamamiestalon kunnostuksen ja puutarhan hoidon lisäksi harrastan talvisin uintia sekä uimahallissa että avannossa, ja käyn työväenopiston kursseilla. Kesäisin purjehdin ja käyn usein Samppalinnan maauimalassa, joka sijaitsee kätevästi Turun virastotalon naapurissa.

Uutta maaseutuverkosto.fi-alustalla

Maaseutuverkosto.fi lanseerattiin kaksi vuotta sitten ja sen jälkeen verkostoalustalla on tehty lukuisia pienempiä ja isompia kehitystoimenpiteitä. Useimmat kehitystoiveista ovat kummunneet kentältä, teiltä verkoston käyttäjiltä, ja myös näihin toiveisiin on pyritty mahdollisimman hyvin vastaamaan.

Koko syksyn 2023 olemme valmistelleet kahta isompaa jatkokehityshanketta, ja nämä päästiin ottamaan käyttöön nyt vuoden alussa. Ehkä olet jo kuullut niistä? Jos et, niin tutustu ihmeessä tarkemmin alustan tietopankkiin ja uusiin hankekortteihin.

Tietopankki kokoaa nimensä mukaisesti tiedot yhteen paikkaan

Maaseutuverkosto-alustalla otettiin käyttöön tietopankki, johon kuka tahansa rekisteröitynyt käyttäjä voi lisätä muita käyttäjiä kiinnostavaa aiheeseen liittyvää aineistoa. Tieto voi olla seminaariesitys, hankkeessa tuotettua tutkimustietoa tai vaikkapa loppuraportti, ja tiedostomuoto on vapaa. Tietopankki kokoaa näin yhteen ja auttaa löytämään saman aiheen ympäriltä dataa moneen tarpeeseen.

Tietopankki kerää myös hankkeiden loppuraportit yhteen paikkaan. Mikäli käyttäjä on lisännyt aineistoon tiedon siitä, mihin hankkeeseen tieto liittyy, löytyy materiaalit jatkossa myös kyseisen hankkeen tiedoista. Nyt siis viimeistään on aika ottaa haltuun oma hankekortti ja jakaa hankkeessa tuotettua tietoa myös muille verkostolaisille!

Oma hanke – tuo se alustalle

Alun perin alustalla on päässyt selaamaan Ruokaviraston Hyrrä-järjestelmästä alustalle integroituja hankkeita. Nyt hankeosiota on laajennettu, ja rekisteröitynyt käyttäjä voi lisätä itse hallinnasta omia, muita hankkeita. Käyttäjien lisäämät hankkeet näkyvät kortteina hankerekisterissä, ja voit suodattaa ne näkyviin tagilla “itse lisätyt hankkeet”. 

Kevät 2024: tulossa lisää verkostokumppaneita ja uusia kokonaisuuksia

Maaseutuverkosto.fi kasvaa ja kehittyy myös tänä keväänä. Verkostoalustalle on tulossa laajempana kokonaisuutena kalatalousverkostolle oma osio – tasavertaisena kumppanina AgriHubin ja Maaseutuverkoston rinnalle. Lisäksi AgriHubin puoli tulee laajenemaan esitellen opetusmaatiloja, kun ProOpetustilojen osio julkaistaan helmi-maaliskuussa 2024.

Linkkejä:

 

Maaseutuverkosto-alustan ylläpitäjänä ja kehittäjänä toimii digitoimisto redandblue. Design loves tech – Kestävää kasvua yrityksille ja ihmisille. Luomme yhteistyössä ensiluokkaisia digitaalisia palveluita ja brändejä. Palveluitamme ovat tutkimus ja palvelumuotoilu, brändäys ja muotoilu, verkkopalvelut ja kasvuhakkerointi.

 

Vaikka viljelyyn panostaminen kannattaa, ei sitä kannata tehdä hinnalla millä hyvänsä

Vaikka viljelyyn panostaminen kannattaa, ei sitä kannata tehdä hinnalla millä hyvänsä 💰 Valkuaista Pellosta -hankkeen tavoitteena on ollut kehittää viljojen ja palkoviljojen viljelyä. Pilottikokeissa pyrittiin nostamaan satotasoa ja parantamaan sadon laatua erilaisten lannoitteiden, lannoitustapojen sekä hivenlannoitteiden avulla. Tämän lisäksi tutkittiin, miten eri kerääjäkasvit vaikuttavat edellä mainittuihin tekijöihin.

Pilottikokeiden tulosten pohjalta laskettiin katelaskelmat, joissa selvitettiin kattoiko satotason nousu tai laadun parantuminen toimenpiteestä aiheutuneet lisäkustannukset. Tuloksista voit lukea lisää Vape-hankkeen sivulta:

Heinämaiset kerääjäkasvit heikensivät viljojen kannattavuutta

Hivenlannoitteet paransivat härkäpavun kannattavuutta

Taloudellisuutta herneenviljelyyn harkiten lannoittamalla


Viljalajikkeiden laatueroja tutkittiin Vape-hankkeessa

Viljan laatu on tärkeä tekijä ketjun jokaisen toimijan kannalta, sillä hyvälaatuisesta viljasta viljelijä saa enemmän rahaa ja rehutehtaat pystyvät valmistamaan laadukasta rehua kotieläintiloille. Laatuun vaikuttavat monet tekijät, kuten sääolot, lannoitus sekä lajike.

Valkuaista Pellosta -hankkeessa selvitettiin A-Rehulle toimitettujen lajikkeiden välisiä eroja ohralla, kauralla ja vehnällä. Palkoviljoista mukana olivat herne ja härkäpapu. Viljoilla laatuominaisuuksista tarkasteltiin hehtolitrapainoa sekä valkuaispitoisuutta, kun taas palkoviljoilla pelkkää valkuaispitoisuutta. Toimitettujen lajikkeiden tuloksia verrattiin Luken lajikekoetuloksiin, jotta nähtiin, miten eri lajikkeiden laatu eroaa käytännön viljelyn ja koeolosuhteiden välillä.

Tuloksista on julkaistu useita blogikirjoituksia Valkuaista Pellosta -hankkeen nettisivuilla, käy lukemassa erittäin mielenkiintoisista tuloksista nettisivuiltamme:


Maatalousmuovien kierrättäminen on haastavaa, mutta valoa on tunnelin päässä

Maatalousmuoveista koostuva jäte on riesana monella tilalla. Tätä jätettä kertyykin paljon, muovia nimittäin ostetaan tiloilla vuosittain 12 000 – 14 000 tonnia. Muovilla on lukuisia hyviä puolia, mutta haasteita sitten senkin edestä. Luontoon muovijäte ei missään nimessä kuulu, mutta ei niiden jemmaamisesta viljelijääkään syyttää voi, jos muovijätteelle ei löydetä loppusijoituskohdetta, tai edes sitä jätteen keräilijää.

Maatilojen muovit kiertoon, tuttavallisemmin MuKi-hanke, on etsinyt ratkaisuja maatalousmuovien kierrättämisen haasteisiin kuluneen puolentoista vuoden aikana. Tänä aikana on kartoitettu, kuinka paljon ja missä alueilla muovijätettä Suomessa vuosittain syntyy ja analysoitu tiedon pohjalta, mitkä toimintamallit olisivat kustannustehokkaimpia jätteen keräilyyn. Lisäksi on testattu laboratoriossa, voiko käytettyjä maatalousmuoveja tunnistaa koneellisesti, mitä vaikutuksia esimerkiksi vuodenajoilla on muovin kierrätettävyyteen ja miten vaihtoehtoiset, uusiomateriaalista valmistetut muovit käyttäytyvät eri olosuhteissa. Kierrätystiedon välittämisen lisäksi olemme myös tehneet muovijätteen pilottikeräilyn Pohjois-Savossa. Pilottikeräilyn perusteella muovijätettä on Suomen tiloilla jemmassa PALJON! Asiaan on onneksi tulossa helpotusta tulevaisuudessa, etenkin jos perusperiaatteet syntypaikkalajittelusta on otettu haltuun ajoissa.

Jos haluat kuulla edellä mainituista tuloksista tarkemmin, kannattaa tulla mukaan hankkeen tammikuun lopussa järjestettävään loppuseminaariin. Tilaisuus järjestetään hybridinä, joten osallistumaan pääset joko Jamkin pääkampuksella Jyväskylässä tai Teamsin kautta verkossa. Mitään tämä riemu ei maksa ja paikan päälle tulijoille on tarjolla aamukahvien lisäksi vielä mahdollisuus osallistua Mustankorkean jätekeskuksen esittelyajelulle. Mukaan kannattaa siis ehdottomasti tulla!

MuKi-hankkeen tiukan rypistyksen takana on ollut hyvä yhteistyö hankkeen toteuttajien, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, LAB-ammattikorkeakoulun, sekä MTK Pohjois-Savon, kesken. Hankkeen tuloksista näkee, että kehittämistyössä kannattaa tehdä yhteistyötä eri alojen ammattilaisten ja myös muiden asiaan liittyvien hankkeiden kesken. MuKin rahoituksesta vastaa Manner-Suomen maatalouden kehittämisrahasto ja se on toteutettu Keski-Suomen, Etelä-Savon, Kaakkois-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskusten alueella.

MuKi-hankkeen loppuseminaarista (25.1.2024) lisää tietoa tästä linkistä: https://maaseutuverkosto.fi/tapahtumat/muki-hankkeen-loppuseminaari/ . Lisää tietoa hankkeesta saat verkkosivuilta: www.aitomaaseutu.fi/muki tai suoraan projektipäälliköltä: Aija Hytönen, aija.hytonen@jamk.fi.


Ideavirtaamo kokosi viljelijät, maaseudun kehittäjät ja rahoittajat saman pöydän ääreen ratkomaan haasteita

”Heitetään yhteiseen pataan eri näkökulmia samasta aiheesta, hämmennetään ja haudutellaan. Muutaman tunnin jälkeen katsotaan, millainen keitos haasteen ratkaisemiseksi ja jatkokehittämiseksi on syntynyt”, tiivistää AgriHubin koordinaattori Susanna Lahnamäki-Kivelä Katse horisonttiin! -ideavirtaamon toiminta-ajatuksen.

Maatalouden kehittämisessä on huomioitava useita näkökulmia, joten monenlaiselle osaamiselle on tarvetta. On tärkeää saada viljelijät, maaseudun kehittäjät ja kehityshankkeiden rahoittajat saman pöydän ääreen jo hankkeiden ideointivaiheessa. Katse horisonttiin! -ideavirtaamo vastasi tähän haasteeseen, tavoitteenaan edistää monialaisten kumppanuuksien syntymistä ja kätilöidä innovatiivisia hankeideoita.

Yhteisellä löytöretkellä

Ideavirtaamo kokosi yhteen yli 30 innokasta maaseudun kehittäjää ennen Maataloustieteen Päiviä. Ideavirtaamoon valitut eri alojen asiantuntijat jakautuivat neljään eriaiheiseen pienryhmäideointiin pohtimaan ratkaisuja maatalouden yhteisiin haasteisiin.

Pohjoismaiset pienryhmät maatilojen uudistamisen solmukohtina -ideoinnissa mietittiin, millaisia yhteispohjoismaalaisia ja vertaisoppimista hyödyntäviä toimintatapoja tarvitaan, jotta ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin voidaan vastata nurmentuotannossa.

Jotta pelto tuottaisi, mitä navetta tilaa -ideoinnissa pohdittiin hyviä yhteistyökäytäntöjä, joiden avulla voidaan parantaa tilakohtaista maidontuotantoa. Työpajassa suunniteltiin myös sitä, miten yhteistyö kannattaa käytännössä toteuttaa.

Ravinteiden kierrätys – kuka hyötyy ja kuka maksaa? -ideoinnissa keskiössä oli ravinteiden kierrätyksen taloudellinen kannattavuus sekä ravinteiden valmistajan että käyttäjän näkökulmasta.

Aikaa itselle – yrityksen verkostosta voimaa -ideoinnissa pohdittiin keinoja maatalousyrittäjien hyvinvoinnin edistämiseen.

Jokaisessa työpajassa oli mukana maatalousyrittäjä tuomassa käytännön ja arjen näkökulmaa ideoiden kypsyttelyyn. Lisäksi ryhmät saivat halutessaan pikapalautetta ideoistaan ideavirtaamoon osallistuneilta rahoittajilta.

Ravinteiden kierrätys -ideoinnissa mukana ollut maatalousyrittäjä Tero Lahti pohti, kuinka ravinteiden kierrätyksen avulla taataan tulevaisuuden ruokaturva. Lisäksi Lahti nosti esiin, kuinka paikalla olleella joukolla on käsissään ratkaisun avaimet: ”Yhteinen innovointi hankeaihioiden äärellä oli helppoa. Nyt pitää huolehtia siitä, että ideavirtaamossa saatuja ideoita lähdetään viemään eteenpäin, etteivät hyvät ajatukset jää pelkäksi keskusteluksi.”

Joukko kuuntelemaan keskittyneitä aikuisia istumassa luokkatilassa.
Ideavirtaamoon osallistui yli 30 innokasta maaseudun kehittäjää.

Hypätään virran vietäväksi

Ensimmäistä kertaa järjestetty ideavirtaamo perustuu yhteisinnovoinnille. Ideavirtaamon vetäjä Krista Mikkonen ProAgriasta nostaa vuorovaikutuksen yhteisinnovoinnin keskiöön: ”On tärkeää aidosti kuunnella muiden ideoita ja olla tyrmäämättä toisten ajatuksia, vaikkei niistä samaa mieltä olisikaan. Oma näkemyksensä on kuitenkin hyvä tuoda esille rakentavasti.”

”Meille suomalaisille on tyypillistä virkistäytyä juomalla kuppi kahvia, mutta ideavirtaamossa luovuutta houkuteltiin esille energisoivien harjoitteiden avulla”, jatkaa Krista hymyillen.

Ideavirtaamon ja yhteisinnovoinnin periaatteita voidaan soveltaa hankesuunnittelun lisäksi myös muihin tilanteisiin. Tavoitteena on saada entistä parempia hankeideoita kansallisiin ja kansainvälisiin hankehakuihin, entistä vaikuttavampia hankkeita ja sitä kautta edistää maatalouden kehitystä.Vanhoja mustavalkoisia kuvia lattialle levitettynä

Kohti rahoitushakemuksia

Ideavirtaamossa ideoista syntyi erinomaisia hankeaihioita, joita osallistujat lähtevät edistämään. Työ jatkuu ideavirtaamon jälkeen siis kohti rahoitushakemuksia.

Katse horisonttiin! -ideavirtaamo järjestettiin 9.1.2024 AgriHubin, Maaseutuverkostoyksikön ja ProAgrian yhteistyönä. Tutustu Katse horisonttiin! -ideavirtaamon hakukuulutukseen.