Luontoreput Keski-Suomen kuntien kirjastoihin 4.6.2026 luontoreppu Lähiluonto tarjoaa ihmeteltävää ja opittavaa ympäri vuoden. Keskisuomalaisten luonnossa liikkumisen kynnyksen madaltamiseksi ja luontoyhteyden syventämiseksi lähiLUMO-hanke luovuttaa Keski-Suomen kuntien kirjastoille asiakaskäyttöön lainattavan luontorepun, jonka kanssa esimerkiksi perheet voivat lähteä tutustumaan oman alueensa lähiluontoon. Useimmissa kunnissa olemme tuottaneet kirjastojen kanssa yhteistapahtumia luontoreppujen myötä ja osassa kunnissa olemme luovuttaneet luontoreput esimerkiksi niittytalkoiden yhteydessä. Yhteistyössä kuntien kirjastojen ja hyvinvointikoordinaattoreiden kanssa viestimme nyt luontorepuista, jotta saamme luontoreput käyttöön ja kannustamme repunlainaajia myös osallistumaan luontohaasteeseen. Luontoreppu mahdollistaa lähiluonnon ihmeisiin tutustumisen hieman tavallista tarkemmin. Voit seurata vaikkapa lintujen pesintäpuuhia kiikareilla, tai katsella kasvien ja hyönteisten yksityiskohtia suurentavalla luupilla. Voit myös ottaa istuinalustat käyttöön, ja istahtaa tauolle upean keskisuomalaisen luonnon keskelle nautiskelemaan. Luontoreppuun on kerätty kirjavinkkejä myös Keski-kirjastoista löytyvistä luontoaiheisista teoksista, joiden avulla pääset yhä syvemmälle luonnon ihmeelliseen maailmaan. Reppu sisältää kiikarit, luupin, käyttöohjeita, kirjavinkkilistan ja kaksi istuinalustaa, sekä 22 luontokorttia, joista löytyy vinkkejä ja ideoita luontoretkelle. Voit lukea idean taustoista lisää artikkelista https://arena.jamk.fi/fi/arena-public/lasten-luontoyhteys-versoo-lahiluonnossa/ Luonnon monimuotoisuus kuntien elinvoiman lähteenä Monimuotoinen luonto takaa ihmisen aineellisen, henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin, ja luonnon ekosysteemipalvelut ovat kaiken elämän perusta. Luonnon ekosysteemipalveluiden kulttuuripalveluilla ovat luonnosta saatavia aineettomia hyötyjä, kuten ulkoilua, virkistystä, tiedettä, maisemia ja paikalliskulttuuria. Janne Laitinen
Kuukauden maaseutukasvo: Hanna Mäntylä 3.6.2026 Hei! Olen Hanna Mäntylä, ja toimin Lounais-Suomen elinvoimakeskuksessa maatalouden valvontaryhmän päällikkönä. Ryhmäni tehtävänä on hoitaa Lounais-Suomessa maataloustukiin liittyvät valvonnat määräaikoihin mennessä, jotta viljelijätuet voidaan maksaa oikein ja ajallaan. Minulla on pitkä historia maataloustukiin liittyvistä tehtävistä Satakunnan ELY- ja TE-keskuksista. Aloitusvuoteni valtiolla ajoittuu viime vuosituhannelle eli useampi ohjelmakausi muutoksineen on jo tullut koettua. Viljelijätukien valvonnoissa on tapahtunut viime vuosina paljon kehittymistä muun muassa digitalisoitumisen myötä. Satelliittiseuranta on tullut osaksi viljelijöiden arkipäivää, ja tällä on ollut vaikutusta myös valvontatyöhön. Yhteistyö viljelijöiden kanssa on tässä kokonaisuudessa todella tärkeää, koska säädöksiä ja tukiehtoja on paljon. Työni koen kiinnostavana juuri muutosten ja siihen liittyvien opiskelutarpeiden vuoksi. Parasta tässä on ihmisten kohtaaminen ja toimiminen ruuantuotannon rajapinnassa. Maastossa tapahtuviin valvontoihin pyrin osallistumaan aina, kun mahdollista. Asuinpaikkani on Pohjois-Satakunnassa, missä hevoset ja koira täyttävät vapaa-aikaani. Perheeseeni kuluu aviomies sekä jo täysi-ikäinen poika. Mikäli kalenteriini jää jokin sopiva aukko, autonnokka suuntaa silloin yleensä Lapin tuntureille. Hyvää kesää kaikille; aurinkoa ja sadetta, sopivassa suhteessa. Hanna Mäntylä etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi Hanna Mäntylä
Kesäkuun VarMa-terveiset: Älykästä varautumista mökkikauteen ja saaristoon 3.6.2026 Kesäkuu on täällä, ja moni meistä suuntaa katseensa kohti ansaittua lomaa, kesämökkejä ja saariston rauhaa. VarMa-hankkeessa (Varaudumme älykkäästi maaseudulla) tiedämme, että paras loma syntyy silloin, kun mieli on levollinen. Ja mieli on levollinen silloin, kun perusasiat ovat kunnossa, myös yllättävien tilanteiden varalta. Ota tästä talteen kesäkuun tärkeimmät vinkit mökille, kylille ja vesille! 🎒 Mitä tarvikkeita mökin kaapista tulisi aina löytyä? Mökkikauden aluksi on hyvä tehdä perinteinen ”kotivara-tsekkaus”. Kun mökin kaapit on varustettu oikein, sähkökatko tai kauppareissun siirtyminen myrskyn vuoksi ei harmita lainkaan. Varmista, että mökiltä löytyy aina vähintään nämä: Puhdasta juomavettä: Vähintään muutaman päivän tarpeiksi (suositus 6 litraa per henkilö per vuorokausi, muista myös kotieläimet). Säilyvää ruokaa: Taskulamppujen lisäksi kaapissa on hyvä olla ruokaa, joka valmistuu ilman sähköä (esim. retkikeittimellä tai grillissä). Valonlähteet ja virta: Paristoilla toimiva radio, taskulamppuja, kynttilöitä, tulitikkuja sekä ladattu varavirtalähde (powerbank) puhelimille. Ensiapulaukku ja lääkkeet: Kattava EA-pakkaus, kyypakkaus, hyttysmyrkyt ja riittävästi omia reseptilääkkeitä. 🚰 Apua, pumppu hajoaa tai vesi loppuu! Toimi näin: Saaristossa ja maaseudulla vesi on elinehto, mutta sen saanti voi keskeytyä sähkökatkon, pumpun rikkoutumisen tai kaivon kuivumisen vuoksi. Jos hätä iskee, muista nämä ohjeet: Älä panikoi – ota kotivara käyttöön: Ensimmäiset 72 tuntia pärjäät mökille varatulla pullovedellä. Selvitä korvaava vesipiste: Tiedätkö jo etukäteen, missä sijaitsee lähin yleinen vesipiste tai naapurin toimiva kaivo? Paikallisten resurssien tunteminen on osa älykästä varautumista. Naapuriapu kunniaan: Saaristossa ja kylissä pärjäämisen kulttuuri perustuu yhteistyöhön. Pyydä rohkeasti apua ja tarjoa sitä myös muille, jos oma kaivosi on kunnossa. 🔥 Muistutus paloturvallisuudesta ja vesillä liikkumisesta Heinäkuun kuumuutta odotellessa kesäkuu haastaa meidät kertaamaan turvallisuusasiat. Paloturvallisuus: Tarkista mökin palovaroittimen paristot heti saavuttuasi. Jos teet nuotion tai grillaat, varmista voimassa olevat varoitukset. Pidä sammutuspeite ja alkusammutuskalusto helposti saatavilla. Vesillä liikkuminen: Pelastusliivit kuuluvat kaikille veneessä olijoille – myös perheen lemmikeille. Muista, että varautuminen on myös loma-ajan teko. Kun liikut vesillä, kerro aina jollekin, mihin olet menossa ja milloin aiot palata. Rakennetaan yhdessä turvallisempaa lomaa ja turvallisempia kyliä! Oikein ihanaa ja turvallista kesäkuuta kaikille kesäasukkaille ja kyläläisille! ❤️ #VarMa #VaraudummeÄlykkäästi #Kylävara #Kesämökkiläiset #Turvallisuus #Saaristo #Varautuminen Johanna Varjonen
D.O. Saimaa- ja Karelia à la carte -merkit näkyväksi! 3.6.2026 D.O. Saimaa- ja Karelia à la carte -laatu- ja alkuperämerkit auttavat kuluttajaa tekemään vastuullisia ja luotettavia valintoja. Ne kertovat elintarvikkeiden ja ruokamatkailupalvelujen alkuperästä, laadusta ja tuotantotavasta, lisäävät läpinäkyvyyttä ja tukevat itäisen Suomen paikallista tuotantoa, ruokakulttuuria sekä kestävää kehitystä. Viime vuosina olemme tehneet tunnetuksi itäisen Suomen D.O. Saimaa- ja Karelia à la carte -laatu- ja alkuperämerkkejä monissa Pellolta pöytään näkyväksi tapahtumissa. Innostus yhteiseen tunnettuuden edistämistyöhön käynnistyi, kun kansainvälisen IGCAT-järjestön (Institute of Gastronomy, Arts, Culture and Tourism) jäsenet olivat erityisen vaikuttuneita siitä, miten merkkien avulla tehdään näkyväksi vastuullisesti tuotettuja elintarvikkeita ja ruokamatkailupalveluja. Samoin European Region of Gastronomy Saimaa juhlavuosi 2024 ja laaja hankeperheyhteistyö ovat vauhdittaneet merkkien hakua sekä vahvistaneet niiden näkyvyyttä. D.O. Saimaa– ja Karelia à la carte -merkit helpottavat elintarvikkeiden ja ruokamatkailupalvelujen vertailua ja valintaa. Ne kertovat tuotteen alkuperästä ja tuotantotavasta, viestien kuluttajalle sekä turvallisuudesta että laadusta. Merkit ohjaavat arvojen mukaisiin ostopäätöksiin: kuluttaja voi tukea paikallisuutta, vastuullisuutta ja kestävää kehitystä valitsemalla laatu- ja alkuperämerkkituotteen, minkä myötä itäisen Suomen työllisyys, talous ja yrittäjyys vahvistuu. D.O. Saimaa– ja Karelia à la carte ”brändäävät” paikallista ruokaa ja ruokamatkailua. Ne vaalivat itäisen Suomen ruokakulttuuria, jota myös matkailijat arvostavat. Maakunnalliset erityispiirteet tuovat ruokamatkailuun ainutlaatuisuutta ja vahvistavat paikallista identiteettiä. Merkkituotteet ja -palvelut herättävät positiivisia tunteita ja kiinnostusta, kasvattaen niiden arvoa. Paikallisuudesta viestimällä ruoasta tulee todellinen elämys! D.O. -merkki on tunnettu laatumerkki Euroopassa Lyhenne D.O. tulee englannin kielen sanoista ”designation of origin”. Merkki kertoo siitä, että tuote on valmistettu tietyllä alueella korkeat laatukriteerit täyttäen. D.O. -laatumerkki edellyttää korkeiden laatuvaatimusten täyttymistä koko tuotantoketjussa sekä vastuullista toimintatapaa ympäristön, kestävän kehityksen ja yhteiskuntavastuun näkökulmasta. Alkuperämerkki ilmentää myös alueensa kulttuuria ja korostaa sen ruoka- ja kulttuuriperimän omaleimaisuutta. D.O. -merkityt tuotteet ovat saavuttaneet suosiota erityisesti Etelä- ja Keski-Euroopassa. Esimerkiksi Ranskassa Champagne-maakunnassa tuotettu samppanja ja italialainen Parman kinkku ovat esimerkkejä D.O. -tuotteista. D.O.Saimaa -merkki juhlii ensi vuonna 10-vuotista taivalta. Tällä hetkellä merkin saaneita yrityksiä on 42 kpl, joista suurin osa on Etelä-Savossa, mutta myös muutamia on Pohjois-Savossa ja Etelä-Karjalassa. Merkki myönnetään tuotteelle tai raaka-aineelle. Merkki ei ole sidottu maakuntarajoihin, vaan merkkiä hakevat yritykset voivat sijaita laajemmin Saimaan alueella. Ravintolat ja ruokamatkailuyritykset voivat hakea ”We support” D.O.Saimaa -merkkiä, joka edellyttää, että ravintolassa käytetään D.O.Saimaa -merkki raaka-aineita. Siten ravintolat ja ruokamatkailuyritykset arvostavat raaka-aineissaan alkuperää, puhtautta ja korkeaa laatua. Ravintoloiden annoksissa suositaan lähialueen tuoreita kaloja, sesonkien kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä paikallisesti tuotettua lihaa. ”We support” D.O.Saimaa -merkkiyrityksiä on tällä hetkellä 36 kpl, joista suurin osa Etelä-Savossa. Karelia à la carte –merkin vahvuutena aktiivinen yritysverkosto Karelia à la carte -merkkiyritykset muodostavat tiiviin verkoston, jossa pohjois- ja eteläkarjalaiset ravintolat, matkailu- ja elintarvikealan toimijat tekevät yhteistyötä yhteisen brändin alla. Verkosto perustettiin jo vuonna 1991, ja sen näkyvyyden kasvaessa jäsenmäärä on noussut parissa vuodessa 55:stä 88:aan. Näistä yrityksistä 26 toimii Etelä-Karjalassa. Yritykset ovat sitoutuneet paikallisuuteen, karjalaisuuteen, vieraanvaraisuuteen ja luontoarvoihin. Pitkä, sinnikäs työ tuottaa tuloksia. Karelia à la carte –merkin tunnistaa jo yli 90 % kuluttajista. Kyselyn perusteella merkkiin yhdistetään monia positiivisia asioita mm. “paikallinen vastuullisesti tuotettu ruoka, korkea laatu, lähiruoka, karjalainen ruoka, perinteet kunniaan, karjalaisuutta nykyaikaisella twistillä, karjalaisuus – ilo elää, perinneruoat modernisoiden, laadukas ruoantuotanto, maukas ruoka, erinomainen ruoka, ruokaa rakkaudella.” Karelia à la carte –verkostoa hallinnoi MKN Itä-Suomi / ProAgria Itä-Suomi ry. Jäsenyydestä ja toiminnan linjauksista päättää 13 yrityksen ja kehittäjän muodostama valiokunta. Karelia à la carte tarjoaa yrityksille paitsi näkyvyyttä myös vertaistukea ja yhteisöllisyyttä – tekijöitä, jotka vahvistavat hyvinvointia ja luovat kestävää kasvua. Karelia à la carte – Rakkaudella!❤ Kuvassa ruokalähettiläs Ulla Liukkonen, joka on Karjalan Keittiömestareiden pj., Maailman keittiömestariliiton (Worldchefs) kunniajäsen ja Karelia à la carte -verkoston aktiivinen kehittäjä. Johanna Rinnekari ja Sanna Lento-Kemppi
Maa- ja puutarhatalouden osaamisen ja innovaatioiden visio 2040 – oppeja Tampereen työpajasta 2.6.2026 Huhtikuussa järjestetty sidosryhmätilaisuus kirvoitti aktiivista keskustelua maa- ja puutarhatalouden tieto- ja innovaatiojärjestelmän (AKIS, agricultural knowledge and innovation system) kehittämisestä. Keskiössä olivat järjestelmän kipukohtien tunnistaminen sekä yhteisen tulevaisuudenkuvan luominen. Keskustelu toi esiin tarpeen vahvistaa yhteistyötä sekä selkeyttää toimijoiden rooleja muuttuvassa toimintaympäristössä. Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen johdatteli osallistujat tulevaan rahoituskauteen ja korosti yhteistyön merkitystä – tärkeäksi tunnistetaan edelleen AKIS-kokonaisuus ja se säilyy osana yhteistä maatalouspolitiikkaa. Maitotilayrittäjä Tero Lahti rikastutti keskustelua viljelijän arvokkaalla näkökulmalla ja herätteli ajatuksia maatilojen tarpeista. Työpajassa paneuduttiin neljään eri teemaan: tiedon jakamiseen, neuvonnan kehittämiseen, innovaatioiden vauhdittamiseen sekä osaamiseen ja kyvykkyyksiin. Keskustelussa nousi esiin erityisesti tiedon saavutettavuus, vuorovaikutteinen oppiminen sekä teknologian tuomat mahdollisuudet. Samalla korostettiin räätälöidyn neuvonnan merkitystä sekä selkeiden yhteistyörakenteiden tarvetta. Vaikka digitalisaatio, tekoäly ja robotiikka muuttavat alaa nopeasti, osallistujat painottivat ihmiskontaktien ja vuorovaikutustaitojen pysyvää merkitystä. Lisäksi pitkäjänteisyys tunnistettiin tärkeäksi niin järjestelmän yhteistyön kehittämisessä kuin toiminnan suunnittelussa ja rahoittamisessa. Tilaisuudessa hahmoteltiin maa- ja puutarhatalouden tieto- ja innovaatiojärjestelmän visiota käyttämällä hyödyksi systeemikarttoja ja visiolauseita. Tarkoituksena oli tunnistaa järjestelmän keskeiset toimijat, järjestelmän arvo yhteiskunnalle sekä kirkastaa yhteinen tavoitetila vuoteen 2040 mennessä. Keskustelut tuottivat monipuolisia näkökulmia, joiden pohjalta visiolauseiden työstäminen jatkuu kesän aikana. Tapaaminen inspiroi kehittämään entistä strategisempia lähestymistapoja, kuten yhteisen vuosikellon, sekä selkeyttämään järjestelmään kuuluvien toimijoiden rooleja, esimerkiksi koordinaatiovastuuta, toiminnan suunnittelussa vuoteen 2040 saakka. Vaikka niukkenevat resurssit, pienet organisaatiot ja kasvavat raportointivaatimukset asettavat haasteita yhteistyölle, nähtiin juuri yhteistyö keskeisenä keinona lisätä alan kriisinkestävyyttä. Viivi Jalava
Etelä-Pohjanmaan ruokajärjestelmän sopeutumisstrategia – miltä näyttää vuonna 2050? 2.6.2026 Ilmastonmuutos vaikuttaa jo Etelä-Pohjanmaan ruokajärjestelmään lisäämällä sään ääri-ilmiöitä ja tuotannon riskejä. Se kasvattaa tarvetta ennakoinnille, vesienhallinnalle, maaperän kestävyyden vahvistamiselle sekä kestävälle yhteistyölle. Vuonna 2026 julkaistu Etelä-Pohjanmaan ruokajärjestelmän sopeutumisstrategia tarjoaa varautumissuosituksia viljelijöille, yrityksille ja julkisille toimijoille. Strategian rinnalla Etelä-Pohjanmaan liiton ja SEAMKin Resilience in Action for South Ostrobothnia (REACTS) -hanke vie suosituksia kohti konkretiaa tukien investointeja ja kokeiluja. Miltä strategian mukainen tulevaisuus voisi näyttää käytännössä? Kulkekaamme kolmen eteläpohjalaisen viljelijän mukana yhden työpäivän ajan: On vuosi 2050 Lakeus on yhä sama, mutta maisema on kerroksellisempi; modernit ja perinteiset viljelytavat tukevat toisiaan. Antti herää yhä varhain. Ensimmäisenä hän avaa älyjärjestelmän yhteenvedon yhteistilan kokonaistilanteesta. Yöllä on satanut rankasti, mutta Antti tuntee yhteistilan lohkot ja vesijärjestelmän kuin omat taskunsa. Kartan mukaan lohko 14 pidättää vettä hyvin, lohko 7 tarvitsee säätöä. Antti hyväksyy ehdotukset pienin muutoksin. Aamiaisen jälkeen Marjatta lähtee pellolle. Käytössä on kevyitä sähkö- ja biokaasukäyttöisiä koneita, joista osa on yhteisomisteisia. Työtä tehdään autonomisilla yksiköillä ja droneilla, raskasta kalustoa käytetään vain tarpeen mukaan. Jaakko tarkastaa tilan valkuaiskasvit, monivuotisen nurmen ja pölyttäjäaktiivisuuden sekä uuden metsäviljelykaistan kehityksen. Päivän aikana järjestelmä päivittää myös ekosysteemipalvelutilin. Korvausta saadaan ruoan ja raaka-aineiden tuotannon ohella ilmastotyöstä ja ekosysteemipalveluista. Kannattavuus perustuu joustaviin sopimuksiin, laatuun, palveluihin ja reiluun arvonjakautumiseen. Lounaaksi on lähituotettua ruokaa: perunaa, härkäpapukastiketta, kasviksia, meijerituotteita ja ruisleipää. Samantyyppistä ruokaa syödään laajasti Suomessa. Lihaa arvostetaan ja sen tuotantotyö tunnetaan, sillä tuotteiden alkuperän, ympäristövaikutukset ja tuottajalle maksettu hinta on helppo selvittää. Iltapäivällä Jaakko käy kylän biokaasu- ja energiayksiköllä. Biokaasuyksikön syötteeksi tulee kylän tilojen sivuvirtoja. Kaasua käytetään tilan koneissa tuotantopanossuhteen mukaan ja mädäte palautuu ravinteiksi pelloille. Aurinkopaneelit tuottavat sähköä varastoon ja paikallisverkkoon. Viljelijät osallistuvat säännöllisesti maakunnan ja kuntien ruokajärjestelmäfoorumiin. Siellä käsitellään seuraavan vuoden tavoitteita, investointipainotuksia ja päivitetään alueellinen varautumissuunnitelma viljelijöitä ja asiantuntijoita kuullen. EU ja kansallinen maatalouspolitiikka asettavat kehykset, mutta paikallisesti tehdään alueelle sopivia ratkaisuja. Illan laskeutuessa lakeusmaisema on monipuolisempi kuin ennen, mutta yhä tuttu. Epävarmuus kohdataan yhdessä tiedon, investointien ja luottamuksen tuella. Etelä-Pohjanmaa on maailman menestyneimpiä ruoka-aittoja, sillä se on pitänyt kiinni perinteistä, mutta osannut myös muuttua. _ _ _ Tämä kirjoitus perustuu alun perin @SEAMK-verkkolehdessä julkaistuun artikkeliin ”Etelä-Pohjanmaan ruokajärjestelmän sopeutumisstrategia – miltä näyttää vuonna 2050?”. Anu Palomäki & Terhi Ahola-Olli
Paikallisesta ideasta valtakunnalliseksi toimintamalliksi. Kuinka viljelijöiden työhyvinvoinnin tuki kasvoi osaksi yhteiskunnan rakenteita? 1.6.2026 Virve Hindström
Miten hankkeista saadaan oikeasti vaikuttavia? 1.6.2026 Miten hankkeista saadaan oikeasti vaikuttavia? Maaseudun kehittämishankkeissa tehdään paljon hyvää työtä. Silti yksi kysymys nousee yhä useammin esiin: miten varmistamme, että hankkeiden vaikutukset todella näkyvät – eivätkä jää vain hankekauden ajalle? Pelkkä sujuva hankehallinto ei enää riitä. Tarvitaan strategista ajattelua, aitoa ymmärrystä yritysten ja yrittäjien tarpeista sekä kykyä rakentaa yhteistyötä, joka kantaa myös hankkeen jälkeen. Tähän tarpeeseen on rakennettu Suomen Yrittäjäopiston Hankeosaaja maaseudun kehittämisessä -koulutus. Oppiminen alkaa omasta työstä Koulutuksessa keskeistä ei ole teoria, vaan käytäntö. Osallistujat kehittävät omaa hanketyötään samalla kun opiskelevat. Se tarkoittaa, että: opitaan aidoissa kehittämistilanteissa testataan uusia toimintatapoja käytännössä rakennetaan ratkaisuja yhdessä muiden hanketoimijoiden kanssa Tämän kautta syntyy osaamista, joka näkyy suoraan arjessa – ei vasta myöhemmin. Hankkeista kehittämisen välineiksi Koulutuksessa hankkeita tarkastellaan laajemmin kuin yksittäisinä projekteina. Ne nähdään välineinä, joilla voidaan: vahvistaa yritystoimintaa tukea yrittäjiä ja yhteisöjä rakentaa pitkäjänteistä elinvoimaa maaseudulle Keskiössä on kehittämistyön johtaminen, yhteistyön rakentaminen sekä vaikuttavuuden varmistaminen. Tavoitteena on, että hankkeiden tulokset eivät jää papereihin, vaan siirtyvät käytäntöön – ja jäävät elämään. Kenelle koulutus sopii? Koulutus on suunnattu erityisesti sinulle, jos: työskentelet hankkeissa projektipäällikkönä, asiantuntijana tai koordinaattorina teet kehittämistyötä yritysten, yrittäjien tai yhteisöjen parissa haluat vahvistaa hankkeiden vaikuttavuutta ja omaa osaamistasi Koulutus johtaa maaseudun kehittämisen erikoisammattitutkintoon ja toteutetaan monimuoto-opintoina työn ohella. Nyt hyvä hetki kehittää omaa hanketyötä Koulutukseen on parhaillaan käynnissä kampanja, jonka aikana osallistuminen maksaa 350 euroa (normaalihinta 1500 €) 30.9.2026 saakka. Paikkoja on rajattu määrä. Jos haluat kehittää hanketyöstäsi aidosti vaikuttavaa ja yrityslähtöistä, tämä on erinomainen hetki lähteä mukaan. Lue lisää koulutuksesta täältä: Hankeosaaja maaseudun kehittämisessä – Suomen Yrittäjäopisto Kirjoittaja : Päivi Mäkinen, koulutuspäällikkö, Suomen Yrittäjäopisto Päivi Mäkinen
Kolmeosainen artikkelisarja Borgebyn opintomatkalta 2025 1.6.2026 Borgebyn opintomatka: Savonia-artikkelit osa 1, osa 2 ja osa 3 Janne Niiranen, Henna Hyttinen, Kaisa Matilainen