Startup Village Forum 2025 – Uusia mahdollisuuksia maaseudun innovaatiotoiminnalle

Miksi olimme mukana?

Foorumissa neljä valittua Startup Village alueen edustajaa kertoi toimintatavoistaan, aloitteistaan ja konkreettisista toimistaan, joita ne ovat toteuttaneet edistääkseen innovointia, yritysten perustamista ja kasvuyrittäjyyttä alueillaan. Esittelimme tapahtumassa Sydänsuomessa alueen kaksi hanketta, Leader Viisari ry:n Sisu Business ja Pihtiputaan kunnan FutureRoots hankkeet. Sydänsuomessa verkoston ja Seinäjoen alueille on myönnetty Startup Village status ensimmäisinä Suomessa.

Inspiroiva kohtaamispaikka

Startup Village Forum tarjosi tilaisuuden verkostoitua kansainvälisesti, ja vaihtaa ajatuksia muiden kehittäjien kanssa. Keskustelut avasivat uusia näkökulmia ja loivat pohjaa yhteistyölle, joka tukee Pohjoisen Keski-Suomen ja Sydänsuomessa -alueen strategisia tavoitteita. Konseptiin on noussut kiinnostus kansallisella tasolla Sisu Business hankkeen tiedonvälityksen tuloksena.

Keskeiset opit ja oivallukset, tarpeet ja mahdollisuudet

Tapahtumassa korostui maaseudun elinvoiman lisääminen innovaatiotoiminnan avulla. Saimme verkostoja, konkreettisia ideoita toimintamallien kehittämiseen ja yhteistoiminnallisten mallien hyödyntämiseen. Startup Village konsepti on työkalu ja kokonaisuus, joka auttaa jäsentämään innovaatiotoiminnan merkitystä ja tavoitteita sekä konkretisoimaan toimenpiteitä. Sisällöistä nousi tarpeita ja mahdollisuuksia.

Tarpeet:

  1. Kokeneiden yrittäjien mentorointi ja coaching nähdään tärkeänä kasvuyrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan aktivoinnissa.
  2. Kasvuhakuiselle yrittäjyydelle välttämättömien neuvontapalveluiden saatavuus yrittäjien tukemiseksi tai alueelle houkuttelemiseksi varmistettava (hankkeet väliaikaista resurssia).
  3. Johtaminen, visionäärisyys ja halukkuus Startup Village toimintamallin mukaiselle toiminnalle: fyysiset rakenteet, esim. yhteisötilojen ylläpito ei pelkästään riitä.
  4. Uusien arviointimittareiden kehittäminen, jotka mittaavat innovaatioiden todellista vaikuttavuutta ja muutosta perinteisten määrällisten tulosten ohella.
  5. Datan ja narratiivien integrointi: maaseudun elinvoiman ja kehityssuunnan keskustelut ja kuvaukset nojaavat usein tarinoihin ja tunteisiin ilman todisteita. Esimerkiksi investointipäätöksiin tarvitaan sekä datan rationaalinen että narratiivien tunnelähtöinen voima inspiroimaan ja ohjaamaan järjestelmällistä muutosta.

Mahdollisuudet:

  1. Nousevat ”pehmeät innovaatiot”: luovat alat, muotoilu ja kulttuurialan erilaiset aloitteet, jotka laajentavat innovaation käsitettä.
  2. Maatila, joka muuttuu strategiseksi omaisuudeksi: maaseutualueet voivat houkutella yrityksiä, jotka tarvitsevat fyysisiä resursseja, joita ei ole saatavilla suurissa kaupungeissa (riskinä maanvaltaus uusiutuvan energian kohteisiin datakeskushankkeissa, mikä voi vääristää paikallisia ekosysteemejä).
  3. Hylättyjen tai alikäytettyjen tilojen vähentäminen, muuttaminen hubi- ja yhteisötiloiksi: omaisuuden vaihdannan näkökulmasta pohditaan ja tunnistetaan se, mitä maatiloilla ei ole, soveltaen vertailevan edun periaatetta, jotta edistetään alueiden välistä yhteistyötä ja molemminpuolista hyötyä.
  4. Keskittyminen sosiaalisiin kontakteihin ja yhteisöllisyyteen tärkeänä osana infrastruktuuria. Pienissä yhteisöissä ja maaseudun pitkät välimatkat huomioiden läheisyys ja luottamus ovat tärkeimmät voimavarat.

Hyödyt tulevaisuuden hankkeille

Foorumin opit tukevat alueen keskeisiä hankkeita, kuten FutureRoots, jossa painopisteenä ovat digitalisaatio ja nuorten osallistaminen. Lisäksi tapahtuman sisällöt vahvistivat Sydänsuomessa alueen Startup Village -visiota. Tällä hetkellä alueella on käynnissä yhteensä seitsemän projektia, jotka etenevät kohti yhteistä alueellista päämäärää: elinvoiman, yritysten kasvun ja työllisyyden kehittämistä. Startup Village konsepti on kirjattu Sisu Business hankkeen myötä erilaisiin hankkeisiin suunnitelmiin kansallisesti, tuomaan voimaa kansainväliseen verkostoitumiseen ja antaen viitekehyksen innovaatiotoiminnan kehittämiselle ja käynnistämiselle.

Katse eteenpäin

Foorumi antoi konkreettisia työkaluja ja inspiraatiota, jotka vauhdittavat aluekehitystä ja vahvistavat yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Seuraava askel on hyödyntää oppeja käytännön projekteissa ja jatkaa verkostojen rakentamista hankkeissa:

Sisu Business -hanke 1.4.2024-31.12.2025: SISU Business – Leader Viisari ry

FutureRoots -hanke 1.1.2025-31.12.2026: FutureRoots – Pihtiputaan kunta

Hankkeita osarahoittaa Euroopan unioni Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kautta.
Tämä artikkeli on osa Sisu Business-hankkeen tiedonvälitystoimenpiteitä.
Tekstin tuottamisessa on hyödynnetty tekoälyä (Co-pilot).

Mukana olleet toimijat:

Sydänsuomessa: Emmi Määttä
Maaseutuverkosto: Ann-Sofi Backgren
Leader Liiveri ry: Sinikka Koivumäki
Leader Viisari ry: Ilona Ukkonen

Lähteet ja lisätietoa aiheeseen liittyen:

Foorumin ohjelma ja tallenne: Startup Village Forum 2025.

Startup Village Conceptualisation: JRC Publications Repository – Startup Village Conceptualisation

FoodCop Project yhdistää Startup Village toimijoita eri puolilla Eurooppaa ja tarjoaa jaettuja resursseja ja oppimismahdollisuuksia kiertotalouden/biotalouden käytäntöihin siirtymisen tukemiseksi:                         FoodCoP | European Project with Startup Villages

Artikkeli Kyläareena 2025 Startup Village työpajasta: Startup Village -kehittämiskonseptista vipuvarsi maaseutualueiden kehittämiseen –työpajan tulokset Kyläareena 2025 tapahtumasta – Sydänsuomessa

  Leader Viisarin logo. Leader-sana on valkoisella kirjaimilla vihreällä nuolen muotoisella pohjalla. Viisari lukee mustalla. Kokonaispohja on valkoinen.   

Uusia kalastajia kentälle – Mestari–Kisälli 2 jatkaa hyväksi todettua mallia

Uusia kalastajia kentälle – Mestari–Kisälli 2 jatkaa hyväksi todettua mallia

Kaupallisten kalastajien määrä on Suomessa ollut laskussa ja tekijöiden keski-ikä on korkea – monella kokeneella kalastajalla eläke häämöttää, mutta seuraajia ei aina ole näköpiirissä. Tähän haasteeseen on tarttunut Mestari–Kisälli 2 -hanke, joka jatkaa aiemman, onnistuneen hankkeen jalanjäljissä.

”Tavoitteena on ennen kaikkea saada uusia kalastajia alalle. Samalla siirretään arvokasta käytännön osaamista mestareilta eteenpäin ja vahvistetaan yhteistyötä alueen toimijoiden välillä”, kertoo hankkeen koordinaattori Janne Niemimäki Päijänne-Leader ry:stä.

Käytännön oppia mestareilta

Hankkeessa kisälli työskentelee kokeneen mestarikalastajan rinnalla käytännön kalastustöissä, yhteensä kuuden kuukauden ajan eri vuodenaikoina. Näin kisälli saa monipuolisen kuvan kalastuksesta. Jotkut kisälleistä ovat myös tutustuneet myös toisen mestarin kalastusmuotoihin, jotka eivät välttämättä oman mestarin kautta tule tutuiksi.

Molemmat osapuolet saavat korvauksen osallistumisestaan, jolla korvataan mestarin opastukseen kuluvaa työaikaa ja kisällin harjoitteluun tarvittavia varusteita ja kulukorvauksia. Kisälleille tarjotaan myös koulutusta, kuten ensiapu- ja hygieniapassi sekä vuokraveneenkuljettajan kirja. Koulutuskumppanina toimiikin Koulutuskeskus Salpaus. Myös mestarit ovat suorittaneet toisinaan tarvittavia kursseja ja koulutuksia.

”Moni kisälli on ollut opiskelija tai työkokeilussa, hankkeen kautta moni on löytänyt väylän pysyvään työhön tai oman yrityksen perustamiseen”, Niemimäki kertoo.

Kisälli-Mari aloitti omat harjoittelut Mestari-Tonin opastuksella syksyllä 2024. Kuva: Janne Niemimäki.

Tuloksia ja tarinoita

Hanke on jo tuottanut konkreettisia tuloksia: useampi kisälli on suorittanut harjoittelunsa ja osa heistä on perustanut oman yrityksen. Hankkeen yksi kisälleistä kertoo, että mestarin opit ja käytännön tuki antoivat rohkeuden ryhtyä ammattikalastajaksi:

“Mestari–Kisälli-hanke on antanut mahdollisuuden toteuttaa unelmani. Olen saanut korvaamatonta käytännön oppia ja tukea yrittäjyyteen.”

Toimintamalli on saanut kiitosta myös mestareilta, jotka ovat kokeneet ohjaamisen piristävänä vaihteluna arkeen. Samalla se on tarjonnut mahdollisuuden jakaa omaa osaamistaan ja löytää jatkajia toiminnalleen. Myös erilaiset yhteistyömallit ovat laajentuneet hankkeen myötä.

Oppia myös muilta alueilta

Yksi hankkeen kulmakivistä on verkostoituminen. Alkutalven 2025 opintomatka Itä-Suomeen toi yhteen kalastajia ja hanketoimijoita kolmesta eri Leader-hankkeesta. Matkalla tutustuttiin muun muassa Kerimäen Kalatalon, Puumalan Kalakontin ja Kuopion Kalavapriikin toimintaan.

”On tärkeää nähdä, miten muilla alueilla kalataloutta kehitetään. Verkostoista saa uusia ideoita ja kumppaneita, niistä syntyy usein myös ystävyyksiä”, Niemimäki sanoo.

Seuraavaksi suunnitelmissa on yhteinen pohjoisen opintomatka Inariin, joka toteutetaan yhdessä Koillismaan ja Lapin vastaavien rekrytointihankkeiden kanssa. Tarkoituksena on vahvistaa yhteistyötä eri alueiden välillä ja tuoda uusia näkökulmia kalastuksen tulevaisuuteen.

Kalaleader-rahoitus tekee sen mahdolliseksi

Hankkeen toteutuksesta vastaa Päijänne-Leader ry, rahoituksen on myöntänyt Sisä-Suomen Kalaleader Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta. Ilman Kalaleaderin tukea tällainen käytännönläheinen, joustava koulutusmalli olisi vaikea toteuttaa.

”Kalaleaderin rahoitus mahdollistaa sen, että voimme tarjota henkilökohtaista tukea ja koulutusta uusille kalastajille”, Niemimäki toteaa.

Toisinaan kalastuskelit ovat sattuneet kohdilleen. Kuva: Eija Kuula.

Katse tulevaan

Hanke jatkuu vuoden 2025 loppuun, vielä muutama harjoitusjakso on parilta kisälliltä suorittamatta. Jo nyt on nähtävissä, että malli toimii: uusia kalastusyrityksiä syntyy ja osaamista siirtyy mestarilta seuraaville.

Mestari–Kisälli 2 -hanke
Päijänne-Leader ry / Sisä-Suomen Kalaleader
Hankeaika: 16.6.2022–31.12.2025
Toiminta-alue: Päijät-Häme, Keski-Suomi, Kuhmoinen, Kouvola ja Pertunmaa
Lisätietoja: sisa-suomenkalaleader.fi/mestari-kisalli-2-hanke

Keräämme kokemuksia älykkäästä kasvinviljelystä – vastaa lyhyeen kyselyyn!

Älykäs kasvinviljely ja älymaatalouden ratkaisut kehittyvät vauhdilla, ja niiden tuomat mahdollisuudet herättävät keskustelua niin alkutaipaleella olevien viljelijöiden kuin pitkään teknologian kanssa työskennelleidenkin keskuudessa. Rakentaaksemme eri toimijoiden todellisia tarpeita palvelevia työkaluja ja tukimuotoja haluamme kuulla sinun kokemuksesi ja näkemyksesi älymaaatalouden kehittämiseen kyselyn kautta.  Kaikkien vastaajien panos on arvokas– myös sinun.

👉 Vastaa lyhyeen kyselyyn täällä: https://forms.office.com/e/qFZEhyUEZX

Miksi kyselyyn kannattaa osallistua?

Tämä kysely on osa TechCoach-hanketta, eurooppalaista aloitetta, joka rakentaa siltoja viljelijöiden, neuvojien ja EIP-ryhmien välille yli maiden rajojen. Hankkeen tavoitteena on tehdä älykkään kasvinviljelyn teknologioista helpommin ymmärrettäviä, sujuvammin käyttöönotettavia ja aidosti hyödyllisiä.

TechCoach tarjoaa muun muassa:

  • räätälöityjä neuvontatyökaluja
  • käytännönläheisiä koulutusohjelmia
  • tilaisuuksia yhteiskehittämiseen ja verkostoitumiseen

Näiden avulla älymaataloudesta pyritään tekemään entistä käytännöllisempää, saavutettavampaa ja vaikuttavampaa viljelijöille kaikkialla Euroopassa.

Kyselyyn vastaaminen vie vain hetken!

Kiitos jo etukäteen ajastasi ja arvokkaista näkemyksistäsi!


Euroopan maaseutuparlamentti vaati tukea, tunnustusta ja kumppanuutta

Euroopan maaseutuparlamentti (ERP) on prosessi, jonka tarkoituksena on tuoda esiin maaseudun asukkaiden ääni Euroopassa sekä edistää heidän omaehtoista toimintaa yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan ja hallitusten kanssa. Euroopan maaseutuparlamentin lopputulemana on julkilausuma. Julkilausuma ydinviestinä on, että maaseutu ei ole menneisyyden jäänne – se on tulevaisuuden ratkaisu. Julistus vaatii, että EU:n visiot – kuten EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisio- eivät jää paperiksi, vaan muuttuvat vaikuttavaksi toiminnaksi. Toiminnan aika on nyt.

Euroopan maaseutuparlamentin julistuksen pääkohdat

Maaseudun ihmiset eri puolilta Eurooppaa vaativat tunnustusta, tukea ja aitoa kumppanuutta. Julistus nostaa esiin maaseudun ihmisten roolin Euroopan tulevaisuuden rakentajina. Se korostaa, että maaseutu tarjoaa ratkaisuja Euroopan ja maailman keskeisiin haasteisiin – kuten ilmastonmuutokseen, ruokaturvaan ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen.

Maaseudun yhteisöjen sitoutuvat itse vaalimaan perinteitä ja kulttuuria, rakentamaan osallistavia, sukupolvien välisiä yhteisöjä, vahvistamaan paikallista yrittäjyyttä ja digiosaamista sekä edistämään innovaatioita, yhteisölähtöistä päätöksentekoa ja solidaarisuutta.

Julkilausuman vetoomus päättäjille:

  • Muuttakaa Rural Vision ja Rural Pact konkreettisiksi toimiksi ja varmistakaa riittävä rahoitus.
  • Varmistakaa, että integroidut, paikkaperustaiset ja yhteisölähtöiset politiikat pysyvät EU:n alue-, maatalous-, meri- ja sosiaalipolitiikan ytimessä.
  • Varmistakaa, että LEADER-CLLD ja Smart Villages ovat pakollisia tulevissa politiikkakehyksissä
  • Suojelkaa ja laajentakaa maaseuturahoitusta – ei vain maataloudelle, vaan koko maaseudun kehittämiseen
  • Tunnustakaa oikeus jäädä, palata ja liikkua – varmistaen, että maaseudun ihmisillä on pääsy työhön, koulutukseen ja mahdollisuuksiin.

Maaseudun kehittäminen Skotlannissa

Maaseutuparlamentti järjestettiin Skotlannin itäosissa Inveruriessa, Aberdeenin pohjoispuolella. Pitopaikka avasi mielenkiintoisen ikkunan Brexitin jälkeiseen maaseudun kehittämiseen Skotlannissa. Maaseutualueiden haasteet ovat Skotlannissa hyvin samanlaiset kuin monilla muillakin Euroopan maaseutualueilla: ikärakenne, väestön väheneminen reuna-alueilla, palveluiden kaikkoaminen, yhteisöllisyyden heikkeneminen, digiyhteyksien heikkous ja maatalouden taloudelliset haasteet. Keskusteluissa nousi vahvasti esille myös ihmisten mielenterveys ja hyvinvointi. Brexitin jälkeen panostukset maaseudun kehittämiseen ovat merkittävästi pienentyneet ja haastavat erityisesti harvaan asuttujen alueiden elinvoiman kehittämistä. Julkiset panostukset infrastruktuuriin, yritysrahoitukseen, yleishyödyllisiin investointeihin ja yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen toimintaan ovat romahtaneet.

Oli ilahduttavaa, että Skotlannissa Leader-ryhmät ovat kuitenkin jatkaneet työtään. Muualla Isossa Britanniassa näin ei ole käynyt.  Skotlannissa on 20 Leader-ryhmää, joiden rahoitus Skotlannin hallitukselta on ollut 29 miljoonaa puntaa. Brexitin jälkeen Leader-ryhmät ovat rahoittaneet yli 1000 hanketta. Seitsemällä Leader-ryhmällä on nuoriso-Leader-toimintaa. Leader-hankkeiden ytimessä ovat olleet yhteisöllisyyttä tukevat hankkeet: kylätalojen kunnostaminen ja yhteisölliset investoinnit. Investoinneista esimerkkeinä esiteltiin yhteisöpuutarhoja, kyläsatamien kunnostusta ja esim. kyläkahviloiden perustamista.

Skotlannissa paikallisella kulttuuriperinnöllä on erittäin vahva merkitys. Sen pohjalta kehitetään yleishyödyllistä yritystoimintaa ja paikallista kehittämistä. Yhteisölähtöinen yhteiskunnallinen yrittäjyys on vahvasti paikallisen kehittämisen toimintamalli, jonka kautta yhdistetään esimerkiksi luksustason whiskey-tislaamon, kiertotalouden, ympäristötoimet ja kylätoiminta.  Merkittävänä erona Suomeen on merkittävät yksityiset panostukset toimintaan. Skotlannissa on useita suuria ja merkittäviä kansainvälisiä yrityksiä ja suuria maanomistajia, joista osa haluaa panostaa maaseudun kehittämiseen.

Lisätietoja Euroopan maaseutuparlamentista: Euroopan maaseutuparlamentti

Kuukauden maaseutukasvo: Eeva Lehdonranta

Heippa!

Täällä kirjoittelee Eeva Lehdonranta. Työskentelen Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa viestintäasiantuntijana. Nyt marraskuussa minulle tuli täyteen kolme vuotta ELY-keskuksen palveluksessa.

Työtehtäviini ELY-keskuksessa kuuluu viestintä Elinkeinot-vastuualueella, jossa maaseudun elinvoima, maatalous, kalatalous, yritykset ja työelämä ovat keskiössä. Olen myös maaseutuviestinnän työnyrkin jäsen. Aiemmin olen työskennellyt maa- ja metsätalousministeriön viestintäyksikössä korkeakouluharjoittelijana, joten maatalouden, maaseudun ja kalatalouden teemat ovat olleet mukana urani alusta asti.

Tämän lisäksi tuen Liikenne-vastuualueen viestintää sekä osallistun muihinkin ELY-keskuksen ulkoisen ja sisäisen viestinnän kuvioihin. Uutena projektina työpöydälle on tullut Saaristomeri-ohjelman viestintä, jolla on kiinteitä kytköksiä maaseudun ja maatalouden teemoihin.

Käytännössä työpäiväni kuluvat verkkosivujen päivitysten, tiedotteiden kirjoittamisen ja sosiaalisen median sisällön parissa. Töitä teettää myös tulevan Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen valmistelu ja viestinnän suunnittelu.

Viestinnän tehtävissä parasta on se, että koskaan ei tule tylsää! Joskus tosin pää menee pyörälle, kun ELY-keskuksen tehtävien kirjo on niin laaja.

Varsinais-Suomeen olen tullut naapurimaakunnasta Satakunnasta, tarkemmin sanottuna pieneltä paikkakunnalta nimeltä Nakkila. Vapaa-ajalla viihdyn kirjojen, lautapelien ja käsitöiden parissa.

Pasuria pöytään aloittaa kalaleader-rahoitteisten hankkeiden esittelyn

Hanke-esittelyitä toivomme ensisijaisesti hankevetäjiltä, mutta voit pyytää apua tekstin synnyttämisessä myös oman alueesi Kalaleaderin aktivaattorilta. Tällöin riittää, että vastaat valmiisiin kysymyksiin, jotka olemme laatineet kirjoittamisen tueksi. Jos kirjoitat mieluummin vapaamuotoisesti, tekstisi saa olla rentoa ja omannäköistä. Voit halutessasi lähettää myös valokuvia tai videon pätkiä, jotka elävöittävät juttua.

Näillä hanke-esittelyillä pyrimme tuomaan esille ympäri Suomea tehtävää tärkeää työtä kalatalouden hyväksi. Blogitekstien kautta muut hanketoimijat, rahoittajat ja alan seuraajat pääsevät kurkistamaan siihen, mitä kentällä tapahtuu ja millaisia tuloksia syntyy. Juuri teidän tarinanne on tärkeä osa koko kalatalousalan näkyvyyttä ja vaikuttavuutta!

Blogisarjan aloittaa ProAgria Länsi-Suomen hanke ”Pasuria pöytään – vähempiarvoisesta kalasta kohti uusia mahdollisuuksia”

Mistä kaikki sai alkunsa? Ajatus Pasuria pöytään -hankkeesta syntyi yhdessä rahoittajan kanssa, kun halusimme tarttua vähempiarvoisiin kaloihin liittyviin haasteisiin. Pasuri on monelle suomalaiselle vieras laji, eikä sen arvo ruokakalana ole vielä noussut esiin. Haluamme muuttaa tätä: tutkia pasurin pyyntiä, laatua ja käyttöä sekä ennen kaikkea lisätä sen arvostusta ja löytää uusia tapoja hyödyntää sitä turvallisesti ja maistuvasti.

Hankkeessa on mukana laaja joukko toimijoita. Kalastajat ja satamien väki ovat tuoneet tietotaitonsa vesiltä, massauksen ammattilaiset ja jatkojalostajat ovat etsineet keinoja jalostaa pasuri käyttökelpoiseen muotoon, ja ammattikeittiöt ovat kokeilleet, miltä pasuri maistuu osana ruokapalveluja. Samalla olemme halunneet avata myös kuluttajille uusia näkökulmia siihen, mitä ruokapöytään voi kattaa. Mukana ovat vahvasti myös Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset, jotka ovat vuosikymmenten kokemuksella vieneet tietoa ja osaamista eteenpäin. Hankkeen kesto on elokuusta 2024 elokuuhun 2026, ja rahoitus tulee Lännen Kalaleaderilta.

Matkan varrelle on mahtunut yllätyksiä. Särkikalojen liikkumattomuus – niin kirjaimellisesti kuin markkinoilla – on konkretisoitunut: kuljetusketjut eivät aina toimi, ja markkinat jumittavat. Toisaalta kiinnostus pasuria kohtaan on yllättänyt positiivisesti. Erityisesti ruoanlaittohetket ja kalastajien tapaamiset ovat olleet ilon ja innostuksen hetkiä. Vaikka kalastajat kärsivät markkinoiden hiljaisuudesta, heistä välittyy myös usko siihen, että pasurilla voi olla tulevaisuutta.

Tulokset tähän mennessä ovat rohkaisevia: pasuri on syötävää, turvallista ja maukasta. Uusia käytäntöjä ja verkostoja on alkanut muotoutua, vaikka lopulliset opit tiivistetään vasta hankkeen loppuraportissa. Kalaleader-rahoitus on ollut ratkaisevaa – ilman sitä pasurin pyyntiin ja laatuun liittyvä tutkimus ja käytännön työ olisi jäänyt tekemättä. Samalla hankkeella on myös ympäristövaikutuksia: kun massaa poistetaan vesistöistä, kalavedet voivat paremmin.

Katseemme suuntaa jo tulevaan. Hanketyö jatkuu ja uusia ideoita on virinnyt. Toivomme, että kiinnostus pasuriin jää elämään myös hankkeen jälkeen: jos kalaa olisi saatavilla, kuluttajat ja ammattikeittiöt käyttäisivät sitä varmasti. Siksi rohkaisemme kalakauppaa ottamaan pasurin vakavammin osaksi valikoimaa.

Hankkeen arkeen on mahtunut myös hauskoja sattumuksia – ja aina, kun on tullut eteen haastava tilanne, Lännen Kalaleaderin aktivaattori Mika Halttu on ollut paikalla auttamassa. Se kertoo paljon siitä yhteishengestä, jolla tätä työtä tehdään.

Pasuria pöytään -hanke osoittaa, että suomalaisissa vesissä ui mahdollisuus, joka odottaa löytäjäänsä – ja me olemme vasta päässeet alkuun!

Työpaja kokosi hevosväkeä ohjastuntuman kouluttamisen äärelle

Työpaja kokosi hevosväkeä ohjastuntuman kouluttamisen äärelle

Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit -hankeen työpaja järjestettiin 6.11.2025 KPEDU Kaustisella. Tilaisuus oli jatkoa suositulle  Suun hyvinvointi ja ohjastuntuma 5.5.2025. -webinaarille. Työpajan asiantuntijaksi oli kutsuttu ratsastuksenohjaajana ja eläintenkouluttajana työskentelevä Anna Kilpeläinen. Tilaisuus kokosi paikalle kolmisenkymmentä osallistujaa, jotka edustivat monipuolisesti hevosalalla toimivia yrittäjiä, työntekijöitä, opiskelijoita ja opettajia.

Kilpeläinen haastoi yleisöä pohtimaan kuolaintuntuman merkitystä ja sen laatuun vaikuttavia tekijöitä. Luento-osuudessa käytiin läpi hevosen oppimisteoriaan perustuvaa vaiheittaista ohjastuntuman kouluttamista. Demo-osuudessa nähtiin käytännön kouluttamista maasta käsin ja ratsain.

Yleisössä pohdittiin kuolaintuntuman olevan ohjien välityksellä tapahtuvaa viestintää hevosen ja ohjia pitelevän ihmisen välillä. ”Parhaimmillaan ohjastuntuman kautta luotu yhteys on yhtä herkkä ja hienovarainen kuin hevosen suu ja ihmisen sormet ovat.” hevosalan yrittäjänä ja opettaja työskentelevä Marianne Hyyrynen yleisöstä kommentoi yhteiseen keskusteluun.

Osallistujat tunnistivat myös tilanteita, joissa ohjastuntumaan joudutaan käyttämään liikaa voimaa, jolloin voidaan päätyä rajuun vetämiseen. Tutkimusten mukaan on yleistä, että hevosilla esiintyy vaurioita suussa kuolaimen vaikutusalueella. ”Vastuu on meillä ihmisillä, sillä hevonen ei kykene ottamaan vastuuta ohjille painamisesta.” muistutti Kilpeläinen. Hevosväki olikin saapunut paikalle pohtimaan ratkaisuja ja jakamaan hyväksi koettuja toimintatapoja onnistuneen kevyen kuolaintuman saavuttamiseksi.

Anna Kilpeläinen toimi työpajan asiantuntijana. Luento-osuudessa käytiin läpi hevosen oppimisteoriaan perustuvaa vaiheittaista ohjastuntuman kouluttamista

Tuntuman harjoittelu kestää koko uran ajan, niin kauan kun ohjia pidellään.

Kevyen perustuntuman ja herkän merkkikielen saavuttaminen vaatii taitoja niin ihmiseltä kuin hevoseltakin ja harjoittelu on jatkuvaa. ”Vakaa, hallittu istunta, joustava, tasainen ja tunnokas ohjia pitelevä käsi. Hevosen puolelta yhtälailla, suoruus ja tasapainoisuus, kyky säädellä ja säilyttää asentoa ja tasapainoa vaikuttaa aivan suoraan tuntuman laatuun ja kehittyy harjoittelun myötä.” Kilpeläinen totesi.

Työpajassa keskityttiin hevoselle tarvittavien taitojen ja tunnetilan kouluttamiseen. Ennakoiden selvitetään hevosen terveys, suuterveys ja kuolaimen sopivuus, jonka jälkeen varsinainen kouluttaminen voidaan aloittaa.

Työpajan demo-osiossa tehtiin hevosten kanssa ohjastuntumaan liittyviä harjoitteita maasta käsin ja ratsain. Yleisön tehtävä oli havainnoida hevosten käyttäytymisen muutoksia eri tilanteissa. Osallistujia pyydettiin kiinnittämään huomiota hevosen suun eleisiin ja kasvojen ilmeisiin, vireystilaan ja ryhtiin. Miten hevonen käyttäytyy ilman kuolaimia? Entä kun sille puetaan kuolaimet tai kun ohjat otetaan perustuntumalle? Hevosen taitojen kartoittaminen on myös olennainen osa koulutusprosessia, jotta voidaan tunnistaa hevosyksilön koulutustarpeet. Osaako hevonen seistä rauhassa, lähteä pyynnöstä liikkeelle tai hidastaa vauhtia pyynnöstä? Millaiseen pyyntöön hevonen reagoi?

Itse kouluttamisessa ensimmäinen tavoite on hevosen rauhallisuus ja rauhallinen suhtautuminen kuolaimeen suussaan. Hevosen käyttäytymistä havainnoimalla voi huomata sen tottuneen kuolaimeen ja ohjien keräämisen aiheuttamaan perustuntumaan. Tällöin hevosen suun eleet ovat rennon neutraalit ja suitsien pukeminen ei aiheuta hevosen käyttäytymiseen tai suun eleisiin muutoksia.

Ohjasotteet sen sijaan eroavat perustuntumasta ja ovat hevoselle merkki reagoida. Hevoselle koulutetaan toivottu reagointitapa palkitsemalla sitä säännöllisesti, aluksi oikeansuuntaisesta reaktiosta. Joskus ohjasapu on koulutettava uudelleen, jos hevonen on oppinut ei toivotun tavan, kuten painautumaan vasten kuolainta tai jännittämään kuolainta.

Aiemmat kokemukset vaikuttavat tunne-ehdollistumisen kautta hevosen käyttäytymiseen sitä ohjastettaessa. Kuolainten pukeminen tai ohjasotteet voivat aiheuttaa opitusti hevosessa levollisuutta tai kiihtymystä, mutta tunnetilaakin voidaan muokata uudelleen kouluttamalla. Kerran koulutettua reagointitapaa tulee toistella ja vahvistaa johdonmukaisesti ja yleistää erilaisiin tilanteisiin, vasta silloin hevonen voi osata taidon luotettavasti myös vaihtuvissa tilanteissa.

Työpajan demo-osiossa tehtiin hevosten kanssa ohjastuntumaan liittyviä harjoitteita maasta käsin ja ratsain.

 

Työpajan järjesti Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit -hanke. Hanke on EU:n osarahoittama.

 

Lisää aiheesta: 

Hevosen suun hyvinvointi ja ohjastuntuma 5.5.2025 -webinaaritallenne  https://youtu.be/dBipUPYlopE?si=xrb-x1vR2aW0sFyT

Hyvä käytänne video: Suututkimus osana hevosten hyvinvoinnista huolehtimista https://youtu.be/jAR367W26I0?si=_7eCmQiQNHaN-Tpb

Tulossa! Kuolaimen ja suitsien sovittaminen hevoselle -työpaja. Asiantuntijana ell Mirjami Anttila. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: https://www.hippolis.fi/vake-hanke/

Katso hevosen suuta blogi kirjoitus https://annakilpelainen.com/2016/08/09/katso-hevosen-suuta/