Sivuvirroista on moneksi

Nykyään materiaalipohjaisia sivuvirtoja hyödynnetään erityisesti energiantuotannossa ja eläinten rehuissa. Tavoitteena on kuitenkin valmistaa korkeamman jalostusasteen tuotteita, joilla saadaan luotua korkeampi lisäarvo sekä asiakkaille että tuotteiden valmistajille.

Mahdollisuuksia pk-yrityksille

Materiaalipohjaisista sivuvirroista on vähitellen tullut varteenotettavia raaka-aineita. Yritykset voivat hyödyntää niitä itse tai myydä eteenpäin. Liiketoiminta voi kuitenkin jäädä kannattamattomaksi, jos sivuvirtojen määrä on alhainen ja logistiikkakustannukset kasvavat.

Ratkaisuna voi olla useamman toimijan virtojen yhdistäminen tai yrityskumppani, jolle pienempikin sivuvirta on ratkaiseva raaka-aine.

– Esimerkiksi panimoteollisuudessa toinen yritys voi hyödyntää panimolla muodostuvia sivuvirtoja kuten hiilidioksidia tai mäskiä, kertoo liiketoimintakehittäjä Jukka Selin Lahden seudun kehitysyhtiö LADEC:ista.

Panimo- ja siideriteollisuuden runsaasti proteiineja, kuituja sekä kivennäisaineita sisältävästä mäskistä valmistetaan muun muassa koiranruokaa.

Luonnovarakeskuksen Squee-tiimi on puolestaan kehittänyt panimoiden sivuvirtoja hyödyntävän Boreal-teknologian. Sen salaisuus piilee sivuvirtojen biofermentoinnissa, jossa tuotetaan korkean proteiinipitoisuuden tuotteita mykoproteiiniteknologian avulla.

Trendikkäästi ympäristöarvojen kannustamana

Yksi maailmanlaajuinen trendi on sivuvirtojen hyödyntäminen omissa tuotepakkauksissa.

– Suomessa myllyteollisuuden sivuvirtana syntyvää viljankuorta käytetään elintarvikkeiden pakkausmateriaalina, ja esimerkiksi Päijät-Hämeen viljaklusterissa on tuotettu testierä mäskipaperia sekä -kartonkia. Lahdessa toimiva Fazer Leipomo teetti myös kaurakuoripussipaperia leipäpakkauksiin, kertoo Jukka Selin.

Ötökät apuun

Joskus apu sivuvirtojen hyödyntämiseen löytyy yllättävältä suunnalta. Sellainen on hyönteisala, jolle on povattu kasvavaa merkitystä kiertotaloudessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun EntoTek-hankkeessa kasvatettiin mustasotilaskärpäsiä, jotka ovat tehokkaita biomassojen käsittelijöitä. Niiden toukat pystyvät muuttamaan elintarviketeollisuuden sivuvirtoja jatkojalostettavaan muotoon. Hyvin syöneet toukat voidaan vuorostaan hyödyntää vaikkapa eläinten rehussa.

Uudet innovaatiot vaativat rahoitusta ja mahdollisesti investointeja. Kiertotalous, biotalous ja kestävä energia ovat vahvoja teemoja, joille on tarjolla erilaisia tuki- ja rahoitusmuotoja. Ajankohtaisia tukia kannattaa tiedustella Ely-keskuksista tai Business Finlandilta.

Tutustu muutamiin meneillä oleviin hankkeisiin:

Päijät-Hämeen FoodHub – Päijät-Hämeen ruoka- ja juomateollisuuden sivuvirtojen alueellisten hyödyntämismahdollisuuksien kehittäminen: Päijät-Hämeen FoodHub | LAB.fi

Waste4Soil – ruokateollisuuden sivutuotteet maanparannusaineiksi: Waste4Soil – Improving food systems sustainability and soil health with food processing residues | LAB.fi

HämIncent – Hämeestä hyönteiskeskus – tavoitteena rakentaa hyönteisalan kasvua palveleva osaamiskeskus: HämIncent – Hämeen ammattikorkeakoulu (hamk.fi)

Elintarvike- ja ravitsemustieteet / Helsingin yliopisto:
https://www.helsinki.fi/en/viikki-food-design-factory
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-innovaatiopalvelut/yrityksille-ja-sijoittajille/kaupallistamishankkeet

Teksti: Cordial Communications / KIKE-hanke

KIKE

Kiertotaloudesta lisää kilpailukykyä elintarvikevientiin (KIKE) on valtakunnallinen tiedonvälityshanke 1.1.2022 – 30.6.2024, joka välittää elintarvikealan yrityksille uusinta tietoa bio- ja kiertotalousalan osaamisesta ja kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden kansainvälisestä kysynnästä käytettäväksi ilmastoviisaiden vientituotteiden tuotekehityksessä. Toteuttajana toimii Fennopromo Oy yhdessä ruoka- ja ympäristöalan yhteistyöverkoston kanssa. Rahoittaja: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Lue lisää hankkeesta www.ki-ke.fi , LinkedInissä ja Facebookissa.


Ilmastoviisaille premium-elintarvikkeille markkinamahdollisuuksia GCC-maissa

“GCC-maissa on todella potentiaalia. Esimerkiksi Arabiemiraateissa Foodservice- ja horeca-markkinan on ennustettu kasvavan vuositasolla 15–20 prosenttia aina vuoteen 2025 asti. Tilanne kuitenkin elää. Juuri nyt inflaatio jyllää myös täällä ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset sekä Gazan tilanne näkyvät markkinassa ja myös kauppojen hyllyillä”, sanoo AAKL Beverages LLC:n Kari Laihonen.

Laihosen yritys on tuonut pohjoismaisia elintarvikkeita GCC-maihin jo vuodesta 2016. GCC-maihin lukeutuu Arabiemiraattien lisäksi Saudi-Arabia, Qatar, Bahrain, Oman ja Kuwait.

Markkinoinnin mahdollisuuksista kertoo esimerkiksi korkeatasoisten hotellien ja ravintoloiden määrä: yksin Dubaissa on lähes 100 viiden tähden hotellia ja noin 300 fine dining -ravintolaa. Abu Dhabissa fine dining -ravintoloita on 25 ja muissa Emiraattien pohjoisosan kaupungeissa yli 20.

“Kiinnostusta löytyy varmasti premium-tason, puhtaille ja korkealaatuisille elintarvikkeille. Sellaisia ovat esimerkiksi juuri Pohjoismaissa tuotetut, metsästä ammentavat ilmastoviisaat elintarvikkeet ja luomutuotteet”, Laihonen sanoo.

Ikean kautta markkinaan

Laihosen suurin asiakas GCC-maissa on Ikea, joka on hyvä esimerkki siitä, miten food&beverage-bisnes toimii paikallisesti. Ravintolamaailmat ja etenkin Swedish Food Market -ruokaosastot ovat suurempia kuin mihin olemme Pohjoismaissa tottuneet.

“Tilaa on satoja neliöitä ja ne ovat kasvamaan päin. Toimitamme tällä hetkellä noin 50 eri tuotetta Ikean ruokaosastoille ja ravintolamaailmoihin. Volyymit riippuvat kaupan koosta. Alueella on 15 eri kokoista Ikeaa, ja koko tavaratalon liikevaihdosta ruokaosastot ja ravintolamaailmat kattavat lähes 7 prosenttia.”

Valtaosa Ikeassa myytävistä elintarvikkeista on ruotsalaisia tai ruotsalaislähtöisiä, mutta Suomi mielletään samaan, Pohjoismaiseen perheeseen.

“Niinpä suomalaistuotteillekin on tilaa GCC-maiden Ikeoissa. On tärkeä myös ymmärtää, että Ikeoiden ruokaosastot mielletään premium-tason myymälöiksi, ei miksikään bulkkitavaran jakelijoiksi. Niihin on tulossa myös erilliset luomu-osastot”, Laihonen sanoo.

Luomu ja ilmastoviisaat elintarvikkeet nouseva trendi

Tämän päivän sodat ja pakotteet ovat osataan myös vapauttaneet hyllytilaa niin Ikeoissa kuin suomalaista Prismaa tai Citymarketia vastaavissa Carrefour-marketeissa. Suomalaistuotteille olisi nyt ehkä hyvä hetki hakea oma paikkansa markkinoilla.

“Merkillepantavaa on myös Carrefourien luomuosastot. Vielä 2015 luomutuotteita oli esillä kymmenisen hyllymetriä, nyt luomuhyllyjä on jo 200 metriä.”

Luomu kiinnostaa erityisesti nuorempia ja edistyksellisiä kuluttajia. He arvostavat nimenomaan Pohjoismaiden puhtaita ja korkeatasoisia tuotteita. Vaikka upporikkaita, joille hinnalla ei ole mitään merkitystä, asuukin Arabiemiraateissa paljon, keskiluokkakin katsoo nyt hintaa.

Terveellisyys, puhtaus ja ilmastoviisaus ovat kuitenkin merkittäviä, pinnan alla olevia trendejä. “On aivan selvää, että näiden tuotteiden menekki kasvaa, kun talous alkaa uudelleen nousta ja sodat päättyvät. Suomalaistenkin kannattaisi siis olla valmiina ja aloittaa markkinointi on jo nyt. Jalansijan saaminen vie aikaa.”

Ohituskaista byrokratian rattaissa

“Meidän kauttamme olisi pienemmillekin suomalaisyrityksille ja elintarvikealan osaajille mahdollisuus päästä kokeilemaan Lähi-idän markkinoita. Ei siis tarvitse vuokrata kokonaista konttia, voi aloittaa muutamallakin lavalla. Tavoitteena voisi esimerkiksi olla se, että tuotetta saisi myyntiin vain osaan jotain suurempaa ketjua. Pienemmillä tuotemäärillä myös riskit ovat pienemmät.”

Ja apua varmasti tarvitaan, sillä byrokratia ja viranomaisvaatimukset ovat kaikissa GCC-maissa omanlaisiaan. Maahantuonti on todella iso prosessi tuotteiden rekisteröinteineen ja arabiankielisine teksteineen.

“Suomella on muiden Pohjoismaiden tapaan tällä hetkellä erittäin hyvä maine, joten meillä on tietynlainen ohituskaista esimerkiksi yritysten ja tuotteiden auditoinneissa, joka vie aikaa ja on kallista. Maine säästää paljon aikaa ja rahaa, mutta byrokratian kiemurat on tunnettava.”

Yhteisyrityksillä synergiaetuja

Terveellisyys ja eritoten kaikki kauraa sisältävät tuotteet ovat tällä hetkellä myös todella nousussa.

“Kaurapitoiset tuotteet ovat kysyttyjä terveystuotteita kaikissa GCC-maissa. Tuotteet, joihin on lisätty sokeria, ovat saamassa valmisteveron. Ylipäätään ilmastoviisaat ja fossiilipäästöttömästi valmistetut tuotteet kiinnostavat, samoin jos CO2 on hyvitetty. Mutta näistä toimista on oltava myös riittävät todisteet.”

Kestävää kehitystä kannattaa korostaa.

Sen sijaan etenkin pientuottajien volyymit saattavat olla markkinaan turhankin pieniä.

“Volyymiä ja toimitusvarmuutta saisi nousemaan esimerkiksi sillä, että muutama yritys ryhtyisi markkinoimaan tuotteitaan yhdessä. Yhtä lailla synergiaetuja voisi löytyä esimerkiksi terveysteknologiayritysten kanssa. Paikallisille Arab Health ja Gulfood-messuille voisi esimerkiksi tulla useamman suomalaisyrityksen voimin esittelemään tuotteitaan.”

Messuilla käy ostajia GCC-maiden lisäksi Afrikkaa ja Kaukoitää myöten.

Teksti: Leena Filpus, Kubo Oy / KIKE-hanke

KIKE-hanke lyhyesti:
Kiertotaloudesta lisää kilpailukykyä elintarvikevientiin (KIKE) on valtakunnallinen tiedonvälityshanke, joka välittää elintarvikealan mikro- ja pk-yrityksille uusinta tietoa bio- ja kiertotalousalan osaamisesta ja kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden kansainvälisestä kysynnästä. Toteuttajana toimii Fennopromo Oy yhdessä ruoka- ja ympäristöalan yhteistyöverkoston kanssa. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.


Ilmastonmuutos ja metsätuhot: varautuminen ja seuranta

Ilmastonmuutos edistää metsätuhojen levinneisyyttä ja joukkoesiintymien yleistymistä. Puita tappavat kaarnakuoriaiset ja sienitaudit voivat vaikuttaa metsien hiilitaseeseen, ja pienentää metsien hiilinielua merkittävästi. Keski-Euroopassa ja Ruotsissa kaarnakuoriaistuhot ovat jo vakavat. Suomalaiset metsät ovat terveitä verrattuna Keski-Eurooppaan, ja meille ei ole saapunut vielä huomattavia määriä vieraslajeja, silti laajoihin metsätuhoihin tulee varautua myös Suomessa.

Merkittävät tuhot voivat laskea markkinahintoja, joka johtaa metsänomistajan kannalta pienempiin hakkuutuloihin. Tuhopuiden laatu ei ole paras mahdollinen, mutta silti sitä voi käyttää monenlaiseen rakentamiseen.

Kaarnakuoriaislajeja on Suomessa useita kymmeniä, ja niiden joukosta löytyvät myös kuusen merkittävimmät metsätuhohyönteiset – kuusella kirjanpainajat ja männyllä ytimennävertäjät. Kuusella hyönteistuhoja aiheuttavat myös kuusentähtikirjaaja ja aitomonikirjaaja.

Metsätuhojen tunnistaminen ja seuranta

Tuhot aiheuttavat taloudellista tappiota metsänomistajille. Tuhojen seurauksena korjattu puutavara luokitellaan pahimmillaan lahoksi, jolloin sen kantoraha-arvo maanomistajalle on pienin mahdollinen, jopa kuusi kertaa pienempi, kuin tukkipuusta saatavan puutavaran arvo.

Metsänhoidollisesti metsätuhoihin varautuminen alkaa jo metsänuudistamisvaiheessa: Monimuotoinen sekametsä, oikea puulaji oikealle kasvupaikalle ja oikea-aikaiset metsänhoitotoimenpiteet sekä mahdolliset metsänlannoitukset lisäävät puuston elinvoimaa.

Akuuttien kirjanpainajatuhojen hallinnassa riskikohteiden varhainen tunnistaminen, seuranta ja oikea-aikaiset toimenpiteet ovat tärkeitä. Metsänomistajilla on käytössään ilmainen kuvioittainen metsävaratieto omasta metsästään Suomen metsäkeskuksen metsaan.fi -palvelussa. Metsävaratieto sisältää tietoa kasvupaikasta ja puustosta. Aktiivinen tuhojen maastohavainnointi on tärkeää, mutta kattavuudeltaan usein riittämätöntä. Riskikohteiden kartoituksessa, seurannassa sekä oikea-aikaisten toimenpiteiden suunnittelussa voi käyttää apuna digitaalisia työkaluja, joissa hyödynnetään mm. eri paikkatietoaineistoja ja kaukokartoitusmenetelmiä. Metsänomistaja voi hyödyntää palveluita havainnoimalla kirjanpainajakannan kehittymistä ja tarkistamalla, onko hänen metsiensä lähellä riskikohteita. Metsäalan ammattilaiset auttavat metsänomistajia puustotuhojen riskiarvioinnissa sekä torjuntatoimien suunnittelussa ja toteutuksessa. Kirjanpainajan tieto tulee usein viiveellä. Tehokas tiedotus ja viestintä on tärkeää. Varhainen huomaaminen antaa aikaa reagointiin ja oikea-aikaisiin toimenpiteisiin.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) kirjanpainajaseuranta tuottaa feromonipyydyksien avulla alueellisia arvioita kannan koosta eteläisessä Suomessa. Luonnonvarakeskuksen metsätuhojen karttapalvelusta löytyy seurannan tulosten lisäksi tehoisan lämpötilan seuranta. Kirjanpainajan 1. sukupolvi aikuistuu lämpösumman ylittäessä 700 °C vrk. Myös Luonnonvarakeskuksen Metinfo-sivuilla julkaistaan tuhohyönteisten ennustekartat ja lämpösummakertymä.  Luke tiedottaa aktiivisesti seurannan tilanteesta.

Metsäkeskuksella on karttapalvelu kirjanpainajan iskeytymille alttiista alueista ja lämpösummakertymästä. Metsäkeskus seuraa metsätuhojen laajuutta ja esiintymistä pääasiassa metsänkäyttöilmoituksin, joilla on ilmoitettu tuhohakkuista. Metsänkäyttöilmoitusten ja metsävaratiedon perusteella on määritelty hyönteistuhojen riskikohteita. Kohteiksi aineistosta on seulottu varttuneempia kuusikoita vierellään tuore uudishakkuu paahteelle alttiissa ilmansuunnassa. Kohteen tulee lisäksi sijaita myrsky- tai hyönteistuhon takia tehdyn hakkuun läheisyydessä. Myrsky- ja hyönteistuhojen riskikohteet julkaistaan omana karkeistettuna tasonaan myös metsään.fi -palvelussa. Aktiivinen metsänomistaja voi havaita myös tätä kautta metsänsä läheisyydessä toteutuneita tuhoja ja arvioida riskiä oman metsän kannalta.

Satelliittikuvia käytetään metsätuhojen seurantaan. Mm. Metsänhoitoyhdistysten OmaMetsä-palveluun ja MetsäGroupin Metsäverkkopalveluun (kuva 1) on lisätty metsän terveyden seurantaan liittyvät karttatasot. Ne auttavat metsänomistajia havainnoimaan metsätuhoja ja mahdollisia riskikohteita. Metsien terveyteen ja myrskytuhoihin liittyviä muutoksia metsässä tunnistetaan tekoälyn, koneoppimisen ja avoimen satelliittidatan avulla. Metsänomistaja voi tuotetun aineiston perusteella joko käydä itse tarkistamassa tilanteen tai pyytää metsäasiantuntijalta lisätietoa mahdollisesta tuhosta. Samat karttatasot ovat käytössä myös organisaation metsäasiantuntijalla. Näin voidaan kohdentaa metsänhoitotoimenpiteitä oikea-aikaisesti oikeisiin paikkoihin.

Kuva 1. Metsäverkko-sovelluksessa kirjanpainajatuhojen havainnointi (kuva Kati Kontinen)

Suomen metsäkeskus on käyttänyt maksuttomia 10 m x 10 m satelliittikuvia hakkuiden ja mahdollisten metsälakirikkomusten seurantaan. Vuonna 2024 Metsäkeskus alkaa kehittää ja testata metsätuhojen havainnointiin ja tiedotukseen uutta järjestelmää, jossa hyödynnetään tarkempia satelliittikuvia. Tarkimmat käytetyt satelliittikuvat ovat tarkkuudeltaan 0,5 x 0,5 metriä.  Kuolleita puita ja puuryhmiä pystytään havaitsemaan entistä tarkemmista satelliittikuvista ja jatkossa tieto niistä kulkee nopeasti myös maanomistajille. Jatkossa metsänomistajille saadaan välitettyä tietoa jo havaituista tai alkavista metsätuhoista, eikä ainoastaan riskikohteista.

Hyönteistuhojen merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa Suomessakin. Hyönteistuhojen haitat ovat niin ekologisia, sosiaalisia kuin taloudellisia. Metsänomistajien rooli on myös keskeinen. Maastohavainnot ovat arvokas työkalu tuhon syyn selvittämisessä ja sen leviämisen estämisessä. Siksi on erittäin tärkeää, että metsänomistajat osallistuvat aktiivisesti tähän havainnointiin ja myös raportoivat mahdollisista havainnoistaan. Yhteenvetona voidaan todeta, että hyönteistuhojen vaikutukset ovat moninaiset ja niihin on varauduttava paremmin tulevaisuudessa. Metsätaloudessa tarvitaan muutoksia ja aktiivista valmistautumista näihin riskeihin, ja metsänomistajien rooli on tässä keskeinen.

Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan aiheesta lisää teematreffeille 22.2.2024. Mukaan pääset tästä linkistä https://maaseutuverkosto.fi/teematreffit/paikkatietoaineistosta-tyokaluja-metsatuhojen-hallintaan/

Blogiteksti on tuotettu KOMIO-hankkeessa, jossa koostetaan opintomateriaaleja ammattikorkeakoulujen luonnonvara-alan TKI-toiminnan, erityisesti Hiilestä kiinni -kokonaisuudesta rahoitettujen hankkeiden tuloksista. Hanke rahoitetaan Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni- maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuudesta ja sitä toteuttavat yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulu SeAMK (projektin vetäjä), Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, Karelia-ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia, Oulun ammattikorkeakoulu OAMK ja Savonia-ammattikorkeakoulu.

 

Tammikuun maaseutukasvo Varsinais-Suomessa: yritysasiantuntija Anders Bäckman

Hei!

Nimeni on Anders Bäckman ja toimin yritysasiantuntijana Varsinais-Suomen ELY-keskuksen elinkeinot-vastuualueen maaseutupalvelut-yksikössä. Erikoistumisalueenani on uusiutuva energia. Toimenkuvaani kuuluvat EU:n maaseuturahoituksen alaiset yritystuet ja maatalouden rakennetuet. Aloitin nykyisessä tehtävässäni huhtikuussa 2023 edeltäjäni eläköidyttyä. Koulutukseltani olen diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri.

Maatalouden rakennetukien puitteissa myönnetään tukea uusiutuvan energian investointeihin, joissa tuotettu energia tulee omaan käyttöön maataloudessa. Yritystukien puitteissa myönnetään tukea laitoksiin, joiden tuotos myydään yrityksen ulkopuoliseen käyttöön. Yritystukia voidaan myöntää korkeintaan 2 MW laitoksiin, joissa tuotetaan sähköä, lämpöä, liikepolttoaineita tai biokaasua. Aurinko- ja tuulivoimalat eivät ole yritystuen piirissä.

Työnkuvaani kuuluu muun muassa investointitukihakemusten esittely sekä yritysten teknillistaloudellinen neuvonta uusiutuvan energian investointeihin liittyen. Uusiutuvan energian hankkeiden lisäksi työskentelen myös vaihtelevissa määrin muiden yritystukien parissa. Olen kaksikielinen ja neuvon asiakkaita mielelläni sekä suomeksi että ruotsiksi.

Toistaiseksi olen työskennellyt enimmäkseen maatalouden rakennetukien kautta rahoitettavien aurinkopaneeli-investointien parissa. Ajan myötä, sekä vihreän siirtymän vauhdittamana, toivon pääseväni tulevaisuudessa työskentelemään laajemmin eri uusiutuvan energian muotojen parissa.

Olen alunpein kotoisin Helsingistä, mistä muutin Turkuun opiskelemaan reilut 20 vuotta sitten. Tutustuin alun perin uusiutuvaan energiaan liittyviin kysymyksiin syventävissä opinnoissa, opiskellessani kemiallisen prosessitekniikan diplomi-insinööriksi Åbo Akademissa. Diplomityöni liittyi peltobiomassan, eli maatalousjätteen, polttamiseen sähkön- ja lämmöntuotannossa.

DI-tutkinnon suorittamisen jälkeen suoritin teknisen alan pätkätöiden, yritystoimintaan osallistumisen sekä työnhaun lomassa myös kauppatieteiden maisterinopinnot Åbo Akademissa. Tein tuolloin muun muassa Paraisten kaupungin elinkeinopalveluille esiselvityksen paikalliseen biomassaan perustuvasta energiantuotannosta saaristossa.

Työskenneltyäni taloushallinnon parissa Puolassa sain taloushallinnon työpaikan Paraisten kaupungilta, joka silloin oli minulle jo ennestään tuttu työnantaja. Sitä kautta päädyin tekemään töitä julkisen sektorin taloushallinnossa ja sain DI-tutkintoani täydentäviä valmiuksia sekä kokemuksia, joita voin hyödyntää nykyisissä tehtävissäni. Työskenneltyäni useita vuosia taloushallinnossa kunta-alalla, hain nykyistä virkaani, jolloin pääsin taas työskentelemään DI-koulutustani vastaavissa tehtävissä, mikä aina on ollut tavoitteenani.

Parit viime vuodet korjausvelkainen rintamamiestalo Turun Teräsrautelassa on vienyt suuren osan vapaa-ajastani. Rintamamiestalon kunnostuksen ja puutarhan hoidon lisäksi harrastan talvisin uintia sekä uimahallissa että avannossa, ja käyn työväenopiston kursseilla. Kesäisin purjehdin ja käyn usein Samppalinnan maauimalassa, joka sijaitsee kätevästi Turun virastotalon naapurissa.

Uutta maaseutuverkosto.fi-alustalla

Maaseutuverkosto.fi lanseerattiin kaksi vuotta sitten ja sen jälkeen verkostoalustalla on tehty lukuisia pienempiä ja isompia kehitystoimenpiteitä. Useimmat kehitystoiveista ovat kummunneet kentältä, teiltä verkoston käyttäjiltä, ja myös näihin toiveisiin on pyritty mahdollisimman hyvin vastaamaan.

Koko syksyn 2023 olemme valmistelleet kahta isompaa jatkokehityshanketta, ja nämä päästiin ottamaan käyttöön nyt vuoden alussa. Ehkä olet jo kuullut niistä? Jos et, niin tutustu ihmeessä tarkemmin alustan tietopankkiin ja uusiin hankekortteihin.

Tietopankki kokoaa nimensä mukaisesti tiedot yhteen paikkaan

Maaseutuverkosto-alustalla otettiin käyttöön tietopankki, johon kuka tahansa rekisteröitynyt käyttäjä voi lisätä muita käyttäjiä kiinnostavaa aiheeseen liittyvää aineistoa. Tieto voi olla seminaariesitys, hankkeessa tuotettua tutkimustietoa tai vaikkapa loppuraportti, ja tiedostomuoto on vapaa. Tietopankki kokoaa näin yhteen ja auttaa löytämään saman aiheen ympäriltä dataa moneen tarpeeseen.

Tietopankki kerää myös hankkeiden loppuraportit yhteen paikkaan. Mikäli käyttäjä on lisännyt aineistoon tiedon siitä, mihin hankkeeseen tieto liittyy, löytyy materiaalit jatkossa myös kyseisen hankkeen tiedoista. Nyt siis viimeistään on aika ottaa haltuun oma hankekortti ja jakaa hankkeessa tuotettua tietoa myös muille verkostolaisille!

Oma hanke – tuo se alustalle

Alun perin alustalla on päässyt selaamaan Ruokaviraston Hyrrä-järjestelmästä alustalle integroituja hankkeita. Nyt hankeosiota on laajennettu, ja rekisteröitynyt käyttäjä voi lisätä itse hallinnasta omia, muita hankkeita. Käyttäjien lisäämät hankkeet näkyvät kortteina hankerekisterissä, ja voit suodattaa ne näkyviin tagilla “itse lisätyt hankkeet”. 

Kevät 2024: tulossa lisää verkostokumppaneita ja uusia kokonaisuuksia

Maaseutuverkosto.fi kasvaa ja kehittyy myös tänä keväänä. Verkostoalustalle on tulossa laajempana kokonaisuutena kalatalousverkostolle oma osio – tasavertaisena kumppanina AgriHubin ja Maaseutuverkoston rinnalle. Lisäksi AgriHubin puoli tulee laajenemaan esitellen opetusmaatiloja, kun ProOpetustilojen osio julkaistaan helmi-maaliskuussa 2024.

Linkkejä:

 

Maaseutuverkosto-alustan ylläpitäjänä ja kehittäjänä toimii digitoimisto redandblue. Design loves tech – Kestävää kasvua yrityksille ja ihmisille. Luomme yhteistyössä ensiluokkaisia digitaalisia palveluita ja brändejä. Palveluitamme ovat tutkimus ja palvelumuotoilu, brändäys ja muotoilu, verkkopalvelut ja kasvuhakkerointi.