Maatalousmuoveista koostuva jäte on riesana monella tilalla. Tätä jätettä kertyykin paljon, muovia nimittäin ostetaan tiloilla vuosittain 12 000 – 14 000 tonnia. Muovilla on lukuisia hyviä puolia, mutta haasteita sitten senkin edestä. Luontoon muovijäte ei missään nimessä kuulu, mutta ei niiden jemmaamisesta viljelijääkään syyttää voi, jos muovijätteelle ei löydetä loppusijoituskohdetta, tai edes sitä jätteen keräilijää.
Maatilojen muovit kiertoon, tuttavallisemmin MuKi-hanke, on etsinyt ratkaisuja maatalousmuovien kierrättämisen haasteisiin kuluneen puolentoista vuoden aikana. Tänä aikana on kartoitettu, kuinka paljon ja missä alueilla muovijätettä Suomessa vuosittain syntyy ja analysoitu tiedon pohjalta, mitkä toimintamallit olisivat kustannustehokkaimpia jätteen keräilyyn. Lisäksi on testattu laboratoriossa, voiko käytettyjä maatalousmuoveja tunnistaa koneellisesti, mitä vaikutuksia esimerkiksi vuodenajoilla on muovin kierrätettävyyteen ja miten vaihtoehtoiset, uusiomateriaalista valmistetut muovit käyttäytyvät eri olosuhteissa. Kierrätystiedon välittämisen lisäksi olemme myös tehneet muovijätteen pilottikeräilyn Pohjois-Savossa. Pilottikeräilyn perusteella muovijätettä on Suomen tiloilla jemmassa PALJON! Asiaan on onneksi tulossa helpotusta tulevaisuudessa, etenkin jos perusperiaatteet syntypaikkalajittelusta on otettu haltuun ajoissa.
Jos haluat kuulla edellä mainituista tuloksista tarkemmin, kannattaa tulla mukaan hankkeen tammikuun lopussa järjestettävään loppuseminaariin. Tilaisuus järjestetään hybridinä, joten osallistumaan pääset joko Jamkin pääkampuksella Jyväskylässä tai Teamsin kautta verkossa. Mitään tämä riemu ei maksa ja paikan päälle tulijoille on tarjolla aamukahvien lisäksi vielä mahdollisuus osallistua Mustankorkean jätekeskuksen esittelyajelulle. Mukaan kannattaa siis ehdottomasti tulla!
MuKi-hankkeen tiukan rypistyksen takana on ollut hyvä yhteistyö hankkeen toteuttajien, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, LAB-ammattikorkeakoulun, sekä MTK Pohjois-Savon, kesken. Hankkeen tuloksista näkee, että kehittämistyössä kannattaa tehdä yhteistyötä eri alojen ammattilaisten ja myös muiden asiaan liittyvien hankkeiden kesken. MuKin rahoituksesta vastaa Manner-Suomen maatalouden kehittämisrahasto ja se on toteutettu Keski-Suomen, Etelä-Savon, Kaakkois-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskusten alueella.
”Heitetään yhteiseen pataan eri näkökulmia samasta aiheesta, hämmennetään ja haudutellaan. Muutaman tunnin jälkeen katsotaan, millainen keitos haasteen ratkaisemiseksi ja jatkokehittämiseksi on syntynyt”, tiivistää AgriHubin koordinaattori Susanna Lahnamäki-Kivelä Katse horisonttiin! -ideavirtaamon toiminta-ajatuksen.
Maatalouden kehittämisessä on huomioitava useita näkökulmia, joten monenlaiselle osaamiselle on tarvetta. On tärkeää saada viljelijät, maaseudun kehittäjät ja kehityshankkeiden rahoittajat saman pöydän ääreen jo hankkeiden ideointivaiheessa. Katse horisonttiin! -ideavirtaamo vastasi tähän haasteeseen, tavoitteenaan edistää monialaisten kumppanuuksien syntymistä ja kätilöidä innovatiivisia hankeideoita.
Yhteisellä löytöretkellä
Ideavirtaamo kokosi yhteen yli 30 innokasta maaseudun kehittäjää ennen Maataloustieteen Päiviä. Ideavirtaamoon valitut eri alojen asiantuntijat jakautuivat neljään eriaiheiseen pienryhmäideointiin pohtimaan ratkaisuja maatalouden yhteisiin haasteisiin.
Pohjoismaiset pienryhmät maatilojen uudistamisen solmukohtina -ideoinnissa mietittiin, millaisia yhteispohjoismaalaisia ja vertaisoppimista hyödyntäviä toimintatapoja tarvitaan, jotta ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin voidaan vastata nurmentuotannossa.
Jotta pelto tuottaisi, mitä navetta tilaa -ideoinnissa pohdittiin hyviä yhteistyökäytäntöjä, joiden avulla voidaan parantaa tilakohtaista maidontuotantoa. Työpajassa suunniteltiin myös sitä, miten yhteistyö kannattaa käytännössä toteuttaa.
Ravinteiden kierrätys – kuka hyötyy ja kuka maksaa? -ideoinnissa keskiössä oli ravinteiden kierrätyksen taloudellinen kannattavuus sekä ravinteiden valmistajan että käyttäjän näkökulmasta.
Aikaa itselle – yrityksen verkostosta voimaa -ideoinnissa pohdittiin keinoja maatalousyrittäjien hyvinvoinnin edistämiseen.
Jokaisessa työpajassa oli mukana maatalousyrittäjä tuomassa käytännön ja arjen näkökulmaa ideoiden kypsyttelyyn. Lisäksi ryhmät saivat halutessaan pikapalautetta ideoistaan ideavirtaamoon osallistuneilta rahoittajilta.
Ravinteiden kierrätys -ideoinnissa mukana ollut maatalousyrittäjä Tero Lahti pohti, kuinka ravinteiden kierrätyksen avulla taataan tulevaisuuden ruokaturva. Lisäksi Lahti nosti esiin, kuinka paikalla olleella joukolla on käsissään ratkaisun avaimet: ”Yhteinen innovointi hankeaihioiden äärellä oli helppoa. Nyt pitää huolehtia siitä, että ideavirtaamossa saatuja ideoita lähdetään viemään eteenpäin, etteivät hyvät ajatukset jää pelkäksi keskusteluksi.”
Ideavirtaamoon osallistui yli 30 innokasta maaseudun kehittäjää.
Hypätään virran vietäväksi
Ensimmäistä kertaa järjestetty ideavirtaamo perustuu yhteisinnovoinnille. Ideavirtaamon vetäjä Krista Mikkonen ProAgriasta nostaa vuorovaikutuksen yhteisinnovoinnin keskiöön: ”On tärkeää aidosti kuunnella muiden ideoita ja olla tyrmäämättä toisten ajatuksia, vaikkei niistä samaa mieltä olisikaan. Oma näkemyksensä on kuitenkin hyvä tuoda esille rakentavasti.”
”Meille suomalaisille on tyypillistä virkistäytyä juomalla kuppi kahvia, mutta ideavirtaamossa luovuutta houkuteltiin esille energisoivien harjoitteiden avulla”, jatkaa Krista hymyillen.
Ideavirtaamon ja yhteisinnovoinnin periaatteita voidaan soveltaa hankesuunnittelun lisäksi myös muihin tilanteisiin. Tavoitteena on saada entistä parempia hankeideoita kansallisiin ja kansainvälisiin hankehakuihin, entistä vaikuttavampia hankkeita ja sitä kautta edistää maatalouden kehitystä.
Kohti rahoitushakemuksia
Ideavirtaamossa ideoista syntyi erinomaisia hankeaihioita, joita osallistujat lähtevät edistämään. Työ jatkuu ideavirtaamon jälkeen siis kohti rahoitushakemuksia.
Katse horisonttiin! -ideavirtaamo järjestettiin 9.1.2024 AgriHubin, Maaseutuverkostoyksikön ja ProAgrian yhteistyönä. Tutustu Katse horisonttiin! -ideavirtaamon hakukuulutukseen.
Ilmastonmuutos vaikuttaa oleellisesti metsiin ja metsätalouteen. Asiaan liittyvällä tiedolla on kysyntää kansainvälisestikin. Karelia-ammattikorkeakoulussa Joensuussa aloitettiin tänä syksynä englanninkieliset Forestry Adaptation to a Changing Environment -erikoistumisopinnot. Opintokokonaisuus tarjoaa ajankohtaista tietoa ja näkökulman tulevaisuuden metsätalouden haasteisiin muuttuvassa ilmastossa ja maailmassa. Opintojen tavoitteensa on, että opiskelija ymmärtää metsien ja metsätalouden merkitystä eri maissa ja yhteiskunnissa, osaa arvioida ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsätalouteen ja metsien monimuotoisuuteen, sekä tietää miten muutoksiin voi sopeutua ja niiden vaikutuksia lieventää.
Opinnot on suunnattu vaihto-opiskelijoille ja suomalaista metsätalousinsinööritutkintoa suorittaville kolmannen ja neljännen vuoden opiskelijoille. Opinnot kuuluvat eurooppalaisen INVEST-allianssin opintokokonaisuuksiin. Allianssi on eurooppalaisten yliopistojen yhteenliittymä, johon kuuluu yliopistoja ja ammattikorkeakouluja Slovakiasta, Bulgariasta, Kreikasta, Hollannista, Italiasta, Espanjasta, Ranskasta sekä Suomesta. INVEST on lyhenne sanoista INnoVations of REgional Sustainability: European UniversiTy Alliance. INVESTIN tavoitteena on mm. kestävän kehityksen edellytysten ja työkalujen kehittäminen ja käyttöönotto sekä tulevaisuuden työelämätaitojen yhteiskehittäminen. Allianssin kokoonpano kehittyy koko ajan.
Karelian Forestry Adaptation to a Changing Environment -erikoistumisopinnot koostuvat kuudesta eri laajuisesta opintojaksosta, joihin sisältyy perehdyttävä opintojakso suomen kieleen ja kulttuuriin liittyen. Lisäksi voi valita kurssit Euroopan metsätaloudesta, tulevaisuuden metsänhoidosta, metsien merkityksestä muuttuvassa yhteiskunnassa, metsien monikäytöstä ja metsien merkityksestä hiilitasapainoon. Opintojen laajuus kokonaisuutena on 60 opintopistettä, joista syksyllä oli suoritettavissa 30 opintopistettä. Keväällä voi jatkaa opintoja suorittamalla 30 opintopisteen laajuisen opinnäytetyön.
Opintoja suoritti tänä syksynä kymmenen ulkomaalaista opiskelijaa. He olivat lähtöisin mm. Puolasta, Hollannista ja Tsekin tasavallasta. Kotimaissaan heillä on meneillään luonnonvara- ja ympäristöalan tutkintojen suorittaminen. Opiskelijoiden erilaiset taustat rikastuttivat luentoja, keskusteluja ja ryhmätöitä. Opiskelijat olivat tyytyväisiä Suomessa suorittamiinsa opintoihin ja niiden monipuoliseen sisältöön. Opintojaksoilla käytiin tutustumassa myös paikallisiin metsäalan yrityksiin ja organisaatioihin, joita Karelian ympäristössä riittää. Joensuussa on tarjolla metsäkoulutusta eri tasoilla, huippututkimusta ja käytännön osaamista. Alueella on 600 metsäbiotalouden yritystä, jotka tarjoavat noin 6000 työpaikkaa.
Opiskelijat viihtyivät hyvin Kareliassa, jonka kampuksilla on välitön, kansainvälinen ilmapiiri ja ammattitaitoinen opetus. Ryhmälle muodostui hyvä yhteishenki ja he kotiutuivat hyvin myös Joensuuhun. Eikä ihme. Joensuu on virkeä, kansainvälinen ja kompakti opiskelijakaupunki, jossa kaikki on lähellä -myös metsä. Jopa neljännes kaupungin asukkaista on opiskelijoita, joten erilaisia tapahtumia on tarjolla myös vapaa-ajalle. Opiskelijat viettivät vapaa-aikaa myös matkailemalla Suomessa sekä retkeilemällä lähiseudulla. Koko ryhmä teki joulukuussa yhteisen viikon pituisen matkan Lappiin. Matkalla he kävivät esimerkiksi Saariselällä ja tietenkin Joulupukin luona Napariirillä.
Opinnot ovat tarjolla myös tulevina vuosina. Yhteistyökorkeakoulujen opiskelijat voivat hakea ensi lukuvuoden opintoihin taas maaliskuussa.
Blogiteksti on tuotettu KOMIO-hankkeessa, jossa koostetaan opintomateriaaleja ammattikorkeakoulujen luonnonvara-alan TKI-toiminnan, erityisesti Hiilestä kiinni -kokonaisuudesta rahoitettujen hankkeiden tuloksista. Hanke rahoitetaan Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni- maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuudesta ja sitä toteuttavat yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulu SeAMK (projektin vetäjä), Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK, Karelia-ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia, Oulun ammattikorkeakoulu OAMK ja Savonia-ammattikorkeakoulu.
Many LAGs in Finland have their own Youth Leader –working groups where young people can take part in the activities of the LAG and offer their unique insight. There are many ways that these working groups are organized and some LAGs even offer special funding to youth projects. Notably practices vary from one LAG to the other. The aim of Youth Leader -days was to promote the networking of young participants as well as LAG employees working with local youth. Discussions on what Youth Leader activities look like in their home region and what life in rural areas looks like from a young person’s point of view were held, for example through various workshops. These workshops took the form of a human library, speed friending, a panel discussion and a tiktok- workshop.
In the human library, young people were able to listen different Leader related stories. The topics of theses stories ranged from stories about international exchanges through Youth Leader, career related stories and personal growth stories.
During the speed friending workshop, participants were able to meet young people from other Leader regions, share experiences of Youth Leader activities and delve into the most important questions in life, such as which is cooler to live in a rural area or the city?
The young people themselves were involved in the planning and successful execution of the Youth Leader Days, so the event was by the youth for the youth. More than 20 active youngsters from eight LAGs took part in event organization. One of these active youngsters was Emilia Sipilä 15 years old from the youth working group of the Leader Varsin Hyvä, who was involved in running the Speed friending workshop.
”I loved running the workshop because there was such a good atmosphere, and the vibe was great. It also looked like the participants were having fun and running the workshop was a great experience. It was a great feeling to see that you had worked hard for the workshop and the end result was so good.” Sipilä rejoiced.
The young people also had the chance to challenge themselves and make tiktok- videos in the ”Hey, let’s make it a tiktok” workshop. The workshop included a competition to see who could imitate the funniest youth working group meeting and how the recipient of funding could react when they heard about the decision. The aim of the workshop was to provide tools for marketing Youth Leader activities and to practice speaking and presenting in front of the camera.
One of the workshops took the form of a panel discussion, where participants were able to sit down and listen to young rural developers discuss youth participation in the development of their own region and its impact. The panelists also discussed how Youth Leader could be developed in the future.
Veera Bohjanen 19 years old and Karoliina Tuikka 22 years old from Leader Liiveri and Tanja Sakko 23 years old from Rieska-Leader participated in the Speed friending and human library workshops.
”Both workshops left me with good experiences. Speed friending was really useful, because you could network and get to know new people more.” Bohjanen said.
”The workshops were really nice. In general, there was enough of things to do during the weekend and I get to know new people.” Tuikka commented.
”Speed friending was especially handy for me, as I knew only one person here before I came. It was easy to break the ice and get to know people more. The human library was also very interesting, as I got to hear other people’s growth stories on different topics.” Sakko commented.
In addition to workshops, the program included creative and sporting activities and more relaxed socializing. Saturday included also a Youth Leader gala, where young entrepreneurs from all over Finland who have received funding through their local LAGS sent in their video greetings and there were also competitions as well as dancing. One of these entrepreneurs was young entrepreneur DJ Vänskä, Arttu Väänänen 15, who kept the gala atmosphere energetic throughout the evening.
”I heard about funding opportunities for young people from Leader Kalakukko through the 4H association in Siilinjärvi. I am really happy that there is support for young entrepreneurs who do not have a lot of start-up capital yet and could find it difficult to fund their ideas. With LAG funding and a co-payment I could get the tools to run my business.” Väänänen said.
The equipment was tested and skills of this young entrepreneur were demonstrated at the Youth Leader Days, where Partybox 30 speakers purchased with Leader Kalakukko’s Youth Leader funding made the bass roar and the great lights brought atmosphere to the gymnasium. The future looks bright for the young DJ and he has broken through especially at school discos and sports events.
”Everybody was having a good time and danced during the gala and didn’t just sit on the fringes. Everyone was involved in the gala program and had a great time.” said Väänänen after a successful show.
On Sunday, the event culminated in an speech by a popular Youtuber Pinkku Pinsku, aka Pinja Sanaksenaho. In her speech, Pinkku Pinsku encouraged young people to courageously continue their own path despite what others say and reminded them that rest is definitely not laziness. During the event, the young people were also responsible for social media, so you should check out the hashtag #NuorisoLeader on Instagram to get a feel for the day afterwards.
Thank you to the Leader groups who participated in the event! Special thanks to the staff of the Leader groups and the young people involved in the planning and implementation of the event!
The event was planned and implemented with the participation of.
Vauhdikkaaseen viikonloppuun Nuoriso Leader- päiville saapui sankoin joukoin nuoria sekä Leader- ryhmien työntekijöitä ympäri Suomen. Tapahtuman tavoitteena oli edistää heidän verkostoitumistaan. Keskusteluja siitä, miltä Nuoriso Leader -toiminta näyttää omalla kotiseudulla ja miltä elämä maaseudulla näyttäytyy nuorten näkökulmasta, käytiin mm. erilaisten työpajojen avulla. Kyseiset työpajat toteutettiin ihmiskirjaston, speed friendingin, paneelikeskustelun sekä tiktok -työpajan muodossa.
Ihmiskirjastossa nuoret pääsivät kuulemaan erilaisia Leader tarinoita ihka elävien ihmiskirjojen, eli tarinatuokioiden muodossa. Tässä työpajassa kerrottiin kasvutarinoita, jotka veivät nuoria aikamatkalle Nuoriso Leader – nuoresta Leader- ryhmän työntekijäksi, kauas ulkomaille, sekä antoivat mahdollisuuksia samaistua toisen Leader- nuoren tarinaan.
Speed friending- työpajan aikana osallistujat pääsivät tutustumaan muiden Leader alueiden nuoriin sekä jakamaan kokemuksia Leader toiminnasta ja syventymään hetkeksi elämän tärkeimpiin kysymyksiin; kuten siihen, kummassa on coolimpaa asua maalla vai kaupungissa?
Nuoret itse olivat mukana Nuoriso Leader -päivien suunnittelussa sekä toteutuksessa ja tapahtuma oli siten nuorten näköinen. Tapahtuman taustalla oli yli 20 aktiivista vaikuttajanuorta kahdeksasta Leader-ryhmästä. Yksi näistä aktiivinuorista olikin Emilia Sipilä 15 v. Leader Varsin Hyvä ry:n nuorisotyöryhmästä, joka oli mukana vetämässä Speed friending -työpajaa.
”Työpajan vetäminen oli aivan ihanaa, sillä siellä oli niin hyvä tunnelma ja fiilis katossa. Näytti myös siltä, että osallistujilla oli hauskaa ja työpajan vetäminen oli mahtava kokemus. Oli mahtava fiilis nähdä, kun oli tehnyt töitä työpajan eteen ja työn lopputulos oli näin hyvä.” Sipilä kertasi positiivisin mielin.
Nuoret pääsivät myös heittäytymään ja tekemään tiktok-videoita ”Hei tehää siitä tiktok!”- työpajassa. Työpajassa kisailtiin mm. siitä, että kuka imitoi hauskimman nuorisotyöryhmän kokouksen kulun ja miten rahoituksen saaja voi reagoida kuullessaan päätöksestä. Työpajan tavoitteena oli antaa työkaluja Nuoriso Leader -toiminnan markkinointiin sekä harjoitella heittäytymistä kameran edessä.
Yksi työpajoista oli paneelikeskustelun muodossa, jossa osallistujat pääsivät istahtamaan alas ja kuuntelemaan nuorten maaseudun kehittäjien keskustelua nuorten osallistamisesta oman kotiseudun kehittämiseen ja sen vaikuttavuuteen liittyen. Panelistit myös keskustelivat myös siitä, miten Nuoriso Leader -toimintaa voisi kehittää tulevaisuudessa.
Veera Bohjanen 19 v. ja Karoliina Tuikka 22 v. Leader Liiveristä sekä Tanja Sakko 23 v. Rieska-Leaderista osallistuivat Speed friending- sekä Ihmiskirjasto- työpajoihin.
”Molemmista työpajoista jäi tosi hyvä fiilis. Speed friending oli todella hyödyllinen, koska siellä pääsi heti viikonlopun aluksi verkostoitumaan ja tutustumaan uusiin ihmisiin.” Bohjanen kertoi.
”Työpajat olivat todella mukavia. Yleisesti viikonloppuna oli sopivasti ohjelmaa ja tekemistä sekä ehdin tutustua uusiin ihmisiin.” kommentoi Tuikka.
”Speed friending oli varsinkin minulle kätevä, sillä en tuntenut täältä entuudestaan kuin yhden ihmisen. Rikkoi hyvin jäätä ja pääsi tutustumaan ihmisiin paljon helpommin. Ihmiskirjasto oli myös erittäin mielenkiintoinen, sillä pääsin kuulemaan muiden kasvutarinoita eri aiheista.” Sakko luonnehti.
Ohjelmassa oli työpajojen lisäksi luovia ja urheilullisia aktiviteetteja sekä rentoa yhdessäoloa. Lauantaina vietettiin myös Nuoriso Leader –gaalaa, jossa kisailtiin ja kuultiin Nuoriso Leader- toiminnan kautta rahoitusta saaneiden nuorten yrittäjien videotervehdyksiä ympäri Suomen. Yksi tällaisista yrittäjistä on myös 4H-yrittäjä DJ Vänskä, eli Arttu Väänänen 15 v., joka piti gaalan tunnelman katossa koko illan.
”Kuulin Leader Kalakukon nuorille tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista Siilinjärven 4H-ydistyksen kautta. Olen todella iloinen, että on olemassa tukea nuorille yrittäjille, joilla ei ole vielä suurta alkupääomaa kasassa ja sen hankkiminen voisi olla heille vaikeaa. Rahoituksen ja omavastuuosuuden avulla pystyin hankkimaan välineet yritystoiminnan pyörittämiseen.” Väänänen kertoi.
Nuoren yrittäjän varusteet ja kyvyt todistettiin myös Nuoriso Leader -päivillä, jossa Leader Kalakukon Nuoriso Leader -rahoituksen avulla hankitut Partybox 30- kaiuttimet saivat basson pauhaamaan ja hienot valot toivat tunnelmaa Piispalan liikuntasaliin.
”Jengi lähti kunnolla gaalassa liikkeelle, eikä jäänyt vain reunoille istuskelemaan. Kaikki oli mukana gaalan ohjelmassa, tanssimassa ja touhumassa.” iloitsi Väänänen onnistuneen keikan jälkeen.
Tulevaisuus näyttää nuorelle DJ:lle kirkkaalta ja hän on päässyt murtautumaan läpi erityisesti koulujen diskojen sekä urheilutapahtumien puolella ja on toiminut tunnelman luojana esim. Kalpan naisten otteluissa, Puijon Pesiksen miesten ja naisten sekä B-tyttöjen peleissä.
Sunnuntaina tapahtuma huipentui Pinkku Pinsku- tubettajan, eli Pinja Sanaksenahon vaikuttajapuheenvuoroon. Puheenvuorossa Pinkku Pinsku kannusti nuoria jatkamaan rohkeasti omalla tiellään muiden sanomisista huolimatta sekä muistutti, ettei lepo ole todellakaan laiskuutta. Tapahtuman aikana someviestinnästä vastasivat myös nuoret, joten kannattaakin tsekata #NuorisoLeaderpaivat Instagramista ja fiilistellä päivien tunnelmia jälkikäteen.
Kiitos tapahtumaan osallistuneille Leader -ryhmille! Erityiskiitos tapahtuman suunnittelussa ja toteutuksessa mukana olleille Leader -ryhmien työntekijöille sekä nuorille!
Vaikka vielä ollaan valmistautumassa joulun rauhaan, on pikku hiljaa aika siirtyä miettimään myös jo vuotta 2024 ja siihen liittyvää kansallisen maaseutuverkoston toimintaa. Kuluva vuosi on jälleen kerran osoittanut maaseudun kehittämisen verkostomme mahtivoimaa Euroopan areenoilla. Euroopan laajuisessa EU:n komission järjestämässä Agriculture ja Rural Inspiration Awards -kilpailussa suomalaiset kandidaatit valloittivat neljästä kilpailusarjassa kolmessa finalistipaikan, ja Korokausi-hanke kuittasi omassa sarjassaan voittopokaalin, vielä kerran onnittelut! Kilpailun yleisöäänestyksen parhaan hankkeen palkintoa pääsi jakamaan viimevuotisen vastaavan sarjan voittaja Puolangan Pessimismi-hankkeen edustaja. Ja jos katsotaan hieman historiaa, mikään muu Euroopan maa ei ole saanut aikaisemman seitsemän kilpailuvuoden aikana joka vuosi kaikkiin kilpailusarjoihin finalistiedustajaa. Taidamme olla maaseudun kehittämisen suurvalta ja siitä kiitos kuuluu teille maaseudun kehittäjille.
Tulevan vuoden maaseutuverkoston toiminnan TOP3 painopisteiksi äänestettiin syksyn maaseutuverkoston uutiskirjeessä olleen kyselyn perusteella
yrittäjyys ja sukupolvenvaihdokset
maatalouden ja maaseudun innovaatiot sekä
nuoret ja nuoriso-Leader.
Kiitos kaikille vastaajille! Nämä teemat ovat olleet pinnalla jo tänä vuonna, ja jatkoa seuraa. Maaseutuverkoston ohjausryhmä nosti kokouksessaan vuoden 2024 toimintasuunnitelman painopiste-ehdotuksiksi muun muassa ympäristö ja ilmasto -teeman, innovaatiotoiminnan, vaikuttavuuspolkujen kehittämisen sekä huoltovarmuuden edistämisen. Mitä sinä kansallisen maaseutuverkoston osallisena haluaisit korostaa maaseutuverkoston toiminnassa vuonna 2024? Vielä on mahdollisuus vaikuttaa ja keskustella yhdessä. Tutustu maaseutuverkoston toimintasuunnitelman 2024 luonnokseen liitteineen ja kerro ajatuksesi tämän blogin kommenttipalstalla.
Pelikehitys on uudenlaista elinkeinotoimintaa, joka on houkutellut nuoria pienelle paikkakunnalle Norlannin sisämaahan.
INTERREG Aurora -ohjelman rahoittaman Smart Ruralities -pilottitutkimuksen puitteissa työpajaosallistujat Pohjanmaalta Suomesta sekä Norrbottenin ja Västerbottenin alueilta Ruotsista vierailivat Ruotsin pohjoisosassa, Västerbottenin maakunnassa sijaitsevassa Jörnissä. Jörn on tyypillinen norlantilainen asutuskeskus, joka sijaitsee 54 kilometriä Skellefteåsta pohjoiseen. Jörn syntyi rautatien ympärille vuonna 1893. Paikkakunnan kukoistusaikaan siellä riitti matkustajia, hotelleja, metsiä, puuteollisuutta, malmia sekä valtion työpaikkoja. Vuosien 1960 ja 2020 välillä väkiluku laski 1400:sta runsaaseen 600:an.
– Täällä toimi Statens Järnvägar -valtionrautatiet, Domänverket-metsähallitus sekä Posti. Aiemmin oli tapana sanoa, että ”valtion leipä on pitkä ja kapea”, mutta se ei kyllä pidä paikkaansa. Kun valtio lähti, jäljelle ei jäänyt mitään. Jörn on kuin tehdaspaikkakunta ilman tehdasta, sanoo Örjan Berglund.
Örjan on moniyrittäjä ja enkelisijoittaja, jonka sydän kuuluu Jörnille. Nyt Jörnin tyhjillään olleista rakennuksista on tullut perusta uudelle kehitysaallolle, jossa Örjan ja muut yrittäjät ovat aloitteentekijöitä ja yhteiskehittäjiä. Örjan toimii aktiivisesti 29 yrityksessä, joiden toimialat vaihtelevat marjanpoiminnasta verkkokauppaan. Hän strategianaan on yhteistyö ja monipuolistaminen, tai kuten hän itse asian ilmaisee, ”täysin uudenlaisen toiminnan siirtäminen Jörniin”.
Folkets Hus -työväentalo, jonka nykyään omistaa Jörns Datacentrum AB – eli Örjan – ei ole mikään tavallinen puhelinpalvelukeskus. Sen voi aavistaa ehkä jo siitä, että sisäänkäyntiä vartioi parimetrinen Totoro, japanilainen metsänhenki. Kyltissä lukee ”Mind Detonator – Game Village Jörn”. Kyse on pelinkehittäjien kylästä. Suurissa kaupungeissa ja nykyään myös Skellefteåssa toimitilat ja asunnot ovat kalliita ja vaikeasti löydettävissä. Skellefteåssa on 500 peliohjelmoinnin ja 3D-grafiikan opiskelijaa. Jörnistä löytyy sekä toimitiloja että vapaita asuntoja, ja se on turvallinen ja viihtyisä paikka.
– Jos käytössä on tietokone ja internet-yhteys, voi työskennellä missä tahansa. Tämä on tulevaisuutta Norlannin sisämaassa. Luova teollisuus kasvaa, Örjan toteaa.
Magnus Johansson
Aulassa on musta laatikko, joka ohjaa tietokoneiden hukkalämpöä lämmitysjärjestelmään. Tekniikan nimi on immersed cooling. Kerrosta ylempänä on monitoimitila aikuisille tai rentoutumisalue, kuten Magnus Johansson sanoo. Sohvan edessä valtava näyttö, pizzauuni ja jääkaappi täynnä paikallista toiminnallista juomaa. Mind Detonatorin perustamisen jälkeen paikallinen ruokarekka siirtyi strategisesti lähelle taloa. Muista kerroksista löytyy pimeitä toimistohuoneita varustettuna isoilla tietokonenäytöillä, joiden ääressä digitaalisen sisällön tuottajat luovat pelihahmoja ja seikkailuja. Talosta löytyy seitsemän kehittäjätiimiä, ja tilaa on vielä useammalle. Tavoitteena on löytää parhaat talentit, joilla on parhaat ideat ja vahvin halu menestyä.
– Sekä meidän itsemme että täällä työskentelevien on oltava liekeissä; etsimme intohimoisia yrityksiä. Jouduimme keskeyttämään kansainvälisen yhteistyön palkkavaateen vuoksi, ja se on uskomattoman turhauttavaa, Magnus sanoo. Hän viittaa Ruotsista työlupaa hakevien 27 000 kruunun kuukausittaiseen vähimmäistulovaatimukseen, joka tuli Ruotsin hallituksen päätöksellä voimaan 1.11.2023. Se rajoittaa kansainvälisen osaamisen saatavuutta kehitystyötä tekeville yrityksille. Kehitysvaiheessa rahaa ei tule sisään, vaan sitä vain kuluu. Tuloja saadaan siinä kohtaa, jos ja kun tuote tai palvelu menestyy.
Mind Detonatorin takana on kokeneita yrittäjiä, jotka tarjoavat tiloja, valmennusta ja alkupääomaa vastineeksi osuudesta yrityksessä. He auttavat uusia kehittäjiä pääsemään yli alun vaikeuksista ja saavat sitten vähitellen osan voitoista.
Ideana on myös osoittaa Jörnin nuorille, että heillä voi olla tulevaisuus paikkakunnalla. Magnus jatkaa:
”Teemme yhteistyötä Furuskolan-koulun kanssa. Kaikki Jörnin koululaiset haluavat nykyään pelinkehittäjiksi.”
Kauempana taajamasta, Furuskolanin naapurissa sijaitsee Jörns Bad & Sport, entinen kunnan kylpylä, joka on nykyään yksityisomistuksessa. Sieltä löytyy ympäri vuorokauden auki oleva kuntosali, vesijumppaa aikuisille ja uimakoulu lapsille. Paikallinen omistajuus on johtanut kuuntelevampaan ja parempaan palveluun.
Toimitiloja on yhä vapaana, ja Örjan on avoin uusille yhteistyöhankkeille. Vaatimuksena on, että muuttaa Jörniin ja toimii paikkakunnalla.
Skellefteåssa on 500 peliohjelmoinnin ja 3D-grafiikan opiskelijaa.
Levittämisen arvoisia ideoita
Smart Ruralities -hankkeessa työpajan vetäjänä toiminut Ann-Sofi Backgren on erittäin tyytyväinen Västerbottenin opintomatkaan.
– Vierailu Jörnin Mind Detonatorissa oli positiivinen yllätys! Entinen Folkets Hus on perinteinen työväentalo, jossa voi astua aivan uuteen maailmaan: peliteollisuuden startup-ympäristöön. Julkisivu ei paljasta, mitä talon sisältä löytyy. Kuinkahan moni paikallisista mahtaa tietää, mitä siellä tapahtuu.
– Tämä on jännittävä idea maaseudun kehittämiseksi. Ota vanha talo hyötykäyttöön – se on halvempaa kuin suuressa kaupungissa toimiminen – ja aloita luova ympäristö, joka houkuttelee ihmisiä sekä Ruotsista että ulkomailta.
– Teknologian kehitys mahdollistaa sen, että koko maailma voi toimia työkenttänä ilman, että tarvitsee muuttaa. Siksi on tärkeää nostaa esiin tällaisia esimerkkejä, jotta nuoret näkevät, kuinka olemassa olevaa ympäristöä voidaan uudistaa. Olisi mielenkiintoista myös seurata, aikooko tämä porukka jäädä Jörniin pidemmäksi aikaa. Aikovatko he integroitua tänne, elää tässä ympäristössä? He ovat uudenlaisia maaseudun rakentajia. Voin kuvitella, että tulokkaaseen kohdistuu odotuksia, että on sopeuduttava henkisesti ja että ei voi odottaa kaiken olevan samanlaista kuin isommassa kaupungissa.
– Jörn on kokonaisuudessaan mielenkiintoinen esimerkki, joka tarjoaa monia näkökulmia keskusteluun uudesta nykyaikaisesta maaseudusta. Kun julkisia palveluja lakkautetaan, paikallisten asukkaiden on osattava ajatella laajemmin ja paikattava puutteita. Ehkä on paljonkin ihmisiä, jotka haluaisivat uudelleensijoittaa kotiseudulleen, mutta eivät tiedä miten. Paikallisyhteisöt voivat tarjota turvallisuutta, joka on tärkeää silloin, kun maailma tuntuu levottomalta.
Ann-Sofi toivoo INTERREG-yhteistyölle jatkoa, jotta yhteiskunnallisen muutoksen herättämiin kysymyksiin ja vastauksiin voitaisiin syventyä.
– Uusteollistuminen on vahvaa Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa. Olemme kaikki samassa haastavassa tilanteessa: tarvitsemme työvoimaa ja asunnot ovat osoittautuneet pullonkaulaksi. Jotkut kysymykset ovat niin suuria, että niiden kohdalla puhutaan järjestelmän muutoksista. On siis järkevää istua yhdessä alas ja miettiä pohjoismaista näkökulmaa yli rajojen.
Smart Ruralities
Smart Ruralities on INTERREG Auroran rahoittama pilottitutkimus, jossa tekevät yhteistyötä Hela Sverige ska leva -järjestön Norrbottenin ja Västerbottenin osastot sekä Svenska Österbottens Ungdomsförbund -järjestö (SÖU, hankkeesta vastaava). Tavoitteena on ”cross-border capacity building”: opitaan toisten hyvistä kokemuksista keskittyen nuoriin, älykkäisiin kyliin, digitaalisiin mahdollisuuksiin ja yhteistyömalleihin. Lue lisää pilottitutkimuksesta.
