Suunnitelmissa maatilaosakeyhtiö -voiko verotus olla se ainoa syy?
Sari Kentta
Älykäs maaseutu puhutti Suomen ja Ruotsin yhteisessä työpajassa Vaasan seudulla
Maaseutuverkostoyksikön Ann-Sofi Backgren osallistui Smart Ruralities -teemaiseen Interreg Auroran rahoittamaan työpajaan 17.-18.8.2023 Vaasan seudulla. Älykkäästä maaseudusta saapui työpajaan keskustelemaan moninainen joukko toimijoita Norrbottenin ja Västerbottenin läänien alueelta Pohjois-Ruotsista sekä Suomesta Pohjanmaan alueelta. Työpajassa oli paikalla edustajia monista eri organisaatioista, kuten Svenska Österbottens Ungdomsförbund, Hela Sverige Ska leva Västerbotten, Hela Sverige ska leva Norrbotten, Viexpo, VASEK, Älvbyarna i Korsholm, Kestävän kehityksen viikko, kulttuurikeskus Malakta ja Maaseutuverkostoyksikkö. Osallistujat edustivat laajasti eri aloja, kuten kulttuuria, kolmatta sektoria, elinkeinoelämää, nuorisoalaa, hallintoa ja kehittämisorganisaatioita. Työpajan keskustelujen punaisena lankana oli pohtia, mitä älykäs maaseutu tarkoittaisi juuri heidän toimialansa ja alueensa näkökulmasta.
” Työpajan keskusteluissa nousi mielenkiintoinen ilmiö nimeltään ’den nya industrialiseringen’, johon on jo Pohjois-Ruotsissa törmätty maaseudun kehittämisen sekä maalle muuton edistämisen parissa. Uusia teollisia investointeja tehdään maaseutualueille esimerkiksi tehtaiden ja tuotantolaitosten muodossa. Nämä tehtaat tarvitsevat työntekijöitä ja tietenkin maaseudulla toivotaan, että työntekijät voisivat asettua perheineen työpaikan lähietäisyydelle sen sijaan, että työntekijät matkaisivat alueelle ja sieltä pois vain työn vuoksi” kertoo Backgren. Teollisuuden uusien investointien mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin sekä haasteisiin vastaaminen on ajankohtaista myös suomalaisella maaseudulla. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla on viime vuosina uutisoitu mittavista vihreään siirtymään liittyvistä investoinneista mm. tuuli- ja aurinkovoimaan, vedyn tuotantoon, akku-, kemian- ja metsäteollisuuteen, elintarviketuotantoon sekä kiertotalouteen. Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilä on kuvannut tätä kehitystä myös investointitornadoksi kolumnissaan (Keskipohjanmaa 19.8.2023). ”Työpajassa nousivat esiin Pohjois-Ruotsissa kohdatut haasteet asumisen saatavuudessa maaseutualueilla. Työpajan aikana käydyissä keskusteluissa ’den nya industrialiseringen’– ilmiö näyttäytyi uutena systeemitason muutoksena, johon maaseudun alueiden tulee pyrkiä sopeutumaan esimerkiksi älykkäiden ja juuri paikalliselle tasolle sopivin ratkaisuin.” korostaa Backgren.
Herääkin kysymys, miten uudella ohjelmakaudella esimerkiksi Älykkäät kylät- hankkeita voitaisiin hyödyntää maaseudun kehittämistyössä, niin että hyödyt investoinneista jäävät maaseutualueille. Miten uusien investointien myötä saataisiin esimerkiksi investointien mukana tuomat työntekijät kotiutumaan maaseudulle? Smart Ruralities -työpajassa korostui osallistujien mukaan erityisesti yksi tekijä, nimittäin kulttuuri.
”Työpajassa keskustelujen aikana nousi esiin kulttuurin merkitys ja rooli paikalliseen kyläyhteisöön kiinnittymisessä. Osallistujat pohtivat miten esimerkiksi kolmannen sektorin työn avulla voidaan pyrkiä kiinnittämään uudet tulokkaat osaksi maaseudun yhteisöjä ja asuinpaikkaansa. Keskustelussa nousivat esiin mahdollisuudet tukea kulttuurisektorin avustuksella mielekästä sekä omannäköistä elämää maaseudulla. ” Backgren toteaa.
Maaseutuverkostoyksikkö järjestää Älykkäät kyläaamukahvit torstaina 28.9.2023 klo 8:30-9:30, joilla on luvassa inspiroivia hanke-esimerkkejä Älykkäät kylät- teemaan liittyen. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan täältä: https://maaseutuverkosto.fi/tapahtumat/alykkaat-kylaaamukahvit-2/
Lue lisää Smart Ruralities -työpajasta Interreg Auroran verkkosivuilta täältä: https://www.interregaurora.eu/approved-projects/smart-ruralities/
Suomen malli älykkäiden kylien kehittämiseen löytyy täältä: https://maaseutu.fi/nakokulmia/alykkaat-kylat/
Älykkäät kylät- asiaa löytyy Ruokaviraston verkkosivuilta täältä: https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maaseudun-palvelut-ja-elinkeinojen-kehittaminen/kehittaminen-ja-yhteistyo/yritysten-elinkeinojen-ja-maaseudun-palvelujen–kehittamisen-yhteistyohankkeet/alykas-kyla–yhteistyo/
Kuva: Ann-Sofi Backgren
Heidi Kohtala
Ruokavirasto, maaseutuverkostoyksikkö
Ann-Sofi Backgren
Ruokavirasto, maaseutuverkostoyksikkö
Heidi Kohtala ja Ann-Sofi Backgren
European Rural Youth Summit – terveisiä Euroopan maaseutunuorilta
ERYS- eli Euroopan maaseutunuorten huippukokous järjestettiin Romanian Iasissa ja Aroneanussa, joka oli valittu myös Euroopan nuorisokyläksi vuonna 2020. Huippukokoukseen osallistui noin 200 osallistujaa 22 eri maasta! Tapahtuman teemana oli maaseutualueiden kehittäminen nuorten näkökulmasta ja maaseutualueiden nuorten vaikuttamismahdollisuudet.
Suomesta tapahtumaan osallistui yhteensä 10 henkilöä, Ruokolahden kunnasta 5, Leader Kärjestä 1, Oulujärvi Leaderista 3 ja Kuudestaan ry:stä 1. Koko tapahtuman tarkoituksena oli ottaa kantaa EU:n tasolla nuorisopolitiikkaan ja laatia linjausehdotus nuorten elinympäristöjen kehittämiseksi maaseutualueilla.
Mitä siellä tehtiin?
Kolmen päivän ajan työstimme työpajoissa erilaisia nuorten ekosysteemiin liittyviä teemoja kuten rahoitus, henkilöstöresurssit, infrastruktuuri, nuorisotyö ja rakenteet. Työpajatyöskentelyn tuloksena muodostui uusia käytänne-ehdotelmia, ystävyyksiä ja ideoita herättäviä keskusteluja. Lisäksi kuulimme paikallisten nuorten omia kokemuksia asuinseutunsa kehittämisestä ja vaikuttamismahdollisuuksista.
Paikallisten nuorten lisäksi kuulimme myös muiden maiden käytäntöjä nuorten vaikuttamismahdollisuuksien edistämiseksi. Norjassa mm. nuoret kutsuvat kuntapäättäjiä nuorisotiloille kuulemaan nuorten ajatuksia alueen kehittämiseksi. Romaniassa taas nuorisotoimintaa ollaan kehittämässä osallistavampaan suuntaan. Nuorisovaltuustotoiminta, jossa nuoret ovat mukana kunnallisessa päätöksenteossa, on uutta lähes kaikkialla Baltian maiden ulkopuolella.
Myös nuorten oma kehittämisraha, Kipinäraha ja Nuoriso-Leader -tuet ovat tuntemattomia lähes kaikkialla muualla Euroopassa. Suomessa nuorten osallistamisessa ollaan edelläkävijöitä myös maaseutualueilla!
Vaikuttavaa nuorisotoimintaa EU:ssa
Viimeisenä päivänä meille luennoi Romanian nuorisoministeri ja Romanian Europarlamentaarikko Dragoș Pîslaru. Pîslarun korosti, että EU:ssa nuorisotoimintaa varten on varattu yhteensä 400 miljoonaa euroa. Jokaisen jäsenmaan on itse osattava hyödyntää tätä monipuolista rahoitusta mm. Erasmus+ ja EVS-hankkeiden kautta. Lisäksi nuorisorahoitusta voidaan kanavoida monipuolisesti muistakin rahastoista, mm. maaseuturahastosta Leaader-hankkeiden kautta.
Matkaterveisiä
Etelä-Karjalasta Ruokolahdelta osallistui Ruokolahden kunnanhallituksen ja myös Kärki-Leaderin nuorisoryhmän jäsen Konsta Lappalainen. Lue mikä oli Konstan mielestä parasta ERYS-matkalla:
”Parasta ERY-Summitissa mielestäni oli konkreettinen keskustelu eri maiden välillä. Oli hienoa nähdä 22 eri kulttuuria ja kuulla minkälaisia ongelmia sekä vahvuuksia muilla on. Verkostoitumisen koen kuitenkin kaikkein tärkeimmäksi, tapahtumasta jäi monelle varmasti ikuisia ystäviä. Uusia oivalluksia tuli varmaankin lähinnä siitä, että kuinka hyvin asiat ovat Suomessa ja miten onnellisia saamme olla siitä. Saimme myös antaa paljon neuvoja ja vinkkejä muille asioista, mitkä eivät vielä ole heillä yhtä hyvällä tasolla tai ehkä ollenkaan. ”
Lisäksi Konsta vinkkaa vielä lopuksi: ”Jos jollakin tulee ikinä mahdollisuus osallistua tällaisiin tai vastaaviin tapahtumiin, niin lähtekää rohkeasti mukaan. Kun lähtee välillä käymään muualla, niin osaa omaa aluetta sekä maata katsella toisesta näkövinkkelistä, joka antaa kehittämiselle hyvän pohjan!”
Teksti ja kuvat: Riina Nokelainen, kehittämistyön koordinaattori, Kärki-Leader ry
Riina Nokelainen, kehittämistyön koordinaattori
Syyskuun maaseutukasvo Varsinais-Suomessa: Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen
Tervehdys Leader-ryhmästä! Toimin Leader Varsin Hyvä toiminnanjohtajana Turun seudulla ja vastaan muun muassa EU:n maaseuturahoitukseen kuuluvista yritystuista. Olen työskennellyt neljännesvuosisadan erilaisissa EU-rahoitukseen liittyvissä tehtävissä, työkokemusta löytyy myös yksityiseltä sektorilta ja yliopistomaailmasta.
Toimenkuvani on laaja ja monipuolinen Varsinais-Suomen järjestöjaoston kestävän kehityksen työryhmästä EU:n maaseuturahoituksen CAP-verkoston tehtäviin. Parasta työssäni on uusien asioiden oppiminen ja niiden soveltaminen käytäntöön hanke- ja yritystoiminnan kautta. Asiakkaiden neuvonta, hankkeiden sparraus ja erityisesti ratkaisujen löytäminen erilaisiin haasteisiin tuovat mielekkyyttä työhön, joka sisältää myös hallinnon, lainsäädännön ja EU-rahoituksen tehtäviä.
Koen erityisesti ympäristö- ja ilmastoasiat tärkeiksi myös paikallisella tasolla. Tätä varten olemme käynnistäneet Ekosparraamon yhdistysten ja hankkeiden kestävän kehityksen arvioinnin ja kehittämisen tueksi. Varsin Hyvän paikallinen kehittämisstrategia ”Viisaasti vireä, vetävä, välittävä ja vihreä Turun seutu” tähtää myös osallisuuden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisäämiseen.
Kuluvalta EU:n rahoituskaudelta 2023–2027 toivon uusia avauksia niin hankepuolelta kuin yrittäjiltäkin. Leaderin uudet yritystukimuodot – yritystoiminnan kokeilu, käynnistystuki uusille yrityksille, osa-aikaisen yrittäjyyden tuki ja yrityksen kehittämistuki – alentavat yrittäjyyden kynnystä ja tuovat maaseutualueille uusia työpaikkoja, jotka lisäävät houkuttelevuutta ja elinvoimaa.
Aivan uusi yhteistyömuoto on älykkäät kylät -konsepti, joka kannustaa maaseudun yhteisöjä edistämään omia paikallisia aloitteitaan löytääkseen käytännölliset ratkaisut haasteisiin ja löytävät uusia mahdollisuuksia hyödyntää digitalisaatiota. Kestävä kehitys, erityisesti ilmasto- ja ympäristöratkaisut, ja innovatiivinen lähestymistapa liittyvät läheisesti älykäs kylä -strategioihin ja hankkeisiin.
Varsin Hyvä on panostanut myös NuorisoLeader-toimintaan. Meillä onkin aktiivinen nuorisotyöryhmä, joka käsittelee alueemme nuorten pieniä projekti- ja yritystukihakemuksia. Nuorisotyöryhmän jäsenillä on näköalapaikka hanketoimintaan sekä Suomessa että ulkomaille suuntautuvilla opintoretkillä. Tavoitteemme on lisätä nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja yhteistyötä niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Varsin Hyvän uusi hanke ”Nuorten näköinen Turun seutu” vie tätä tavoitetta konkreettisella tavalla eteenpäin.
Asun omakotitalossa maaseudulla Ruskon kunnassa, jossa luonto ja lähipalvelut ovat lähellä. Nämä ovat asioita, joiden toivoisin säilyvän ja olevan kaikkien ulottuvilla myös tulevaisuudessa. Olen eläinrakas ihminen, palvelen kolmea kissaa ja komentelen osa-aikaisesti yhtä koiraa. Kotipihani olen tarkoituksella jättänyt luonnonmukaiseksi metsäpuutarhaksi, jossa monenlaiset eliöt ja kasvit viihtyvät.
Vapaa-aikani käytän muun muassa lukemiseen ja opiskeluun. Harrastan joogaa ja kokeilen erilaisia liikuntamuotoja, sillä kehon ja mielen tasapaino auttaa jaksamaan niin työssä kuin vapaa-aikana synkästä maailmantilanteesta ja ilmastonmuutoksen uhkakuvista huolimatta. Pidetään kuitenkin mieli avoimena ja positiivisena, nautitaan maaseudun rauhasta ja puhtaasta luonnosta, pidetään huolta toisistamme ja ollaan aktiivisia maaseudun kehittämisessä!
Pia Poikonen, toiminnanjohtaja
Pia Poikonen
Egentliga Finlands landsbygdsansikte i september: Leader Varsin Hyväs verksamhetsledare Pia Poikonen
Hälsningar från Leader-gruppen! Jag är verksamhetsledare för Leader Varsin Hyvä i Åboregionen och ansvarar bland annat för företagsstöd som ingår i EU:s landsbygdsfinansiering. Jag har arbetat med olika uppgifter med anknytning till EU-finansiering under ett kvarts sekel och har också arbetserfarenhet från den privata sektorn och universitetsvärlden.
Min arbetsbeskrivning är omfattande och mångsidig med allt från uppgifter inom arbetsgruppen för hållbar utveckling vid Egentliga Finlands organisationssektion till CAP-nätverkets uppgifter inom EU:s landsbygdsfinansiering. Det bästa med mitt arbete är att lära mig nya saker och att tillämpa dem i praktiken genom projekt- och företagsverksamhet. Kundrådgivning, sparring av projekt och i synnerhet att hitta lösningar på olika utmaningar gör arbetet meningsfullt, vilket också omfattar uppgifter inom förvaltning, lagstiftning och EU-finansiering.
Jag upplever särskilt miljö- och klimatfrågor som viktiga även på lokal nivå. För detta ändamål har vi startat Ekosparraamo som stöd för utvärdering och utveckling av hållbar utveckling i föreningar och projekt. Varsin Hyväs lokala utvecklingsstrategi ”Smart livlig, drivande, omtänksam och grön Åboregion” syftar också till att öka delaktigheten, välbefinnandet och tryggheten.
Under EU:s innevarande finansieringsperiod 2023–2027 önskar jag nya initiativ från både projektsidan och företagarna. Leaders nya former av företagsstöd – försök med företagsverksamhet, startstöd för nya företag, stöd för deltidsföretagande och utvecklingsstöd för företag – sänker tröskeln för företagande och skapar nya arbetsplatser på landsbygden, vilket ökar attraktiviteten och livskraften.
En helt ny samarbetsform är konceptet smarta byar, som uppmuntrar samhällen på landsbygden att främja sina egna lokala initiativ för att hitta praktiska lösningar på utmaningar och hitta nya möjligheter att utnyttja digitaliseringen. Hållbar utveckling, särskilt lösningar för klimat och miljö, och ett innovativt tillvägagångssätt är nära förknippat med strategier och projekt för smarta byar.
Varsin Hyvä har också satsat på verksamheten UngdomsLeader. Vi har en aktiv ungdomsarbetsgrupp som behandlar små stödansökningar för projekt och företag för unga i vår region. Ungdomsarbetsgruppens medlemmar har en utkiksplats över projektverksamheten både på studieresor i Finland och utomlands. Vårt mål är att öka de ungas möjligheter att påverka och att öka samarbetet både regionalt och nationellt. Varsin Hyväs nya projekt ”Nuorten näköinen Turun seutu” (Åboregionen enligt unga) driver detta mål framåt på ett konkret sätt.
Jag bor i ett egnahemshus på landsbygden i Rusko kommun, där naturen och närservicen är nära till hands. Det är sådant som jag hoppas att alla kommer att ha tillgång till även i framtiden. Jag älskar djur, jag är betjänt till tre katter och kommenderar en hund på deltid. Jag har avsiktligt bevarat min gård som en naturenlig skogsträdgård där många olika organismer och växter trivs.
På fritiden brukar jag bland annat läsa och studera. Jag sysslar med yoga och prövar på olika motionsformer. Balansen mellan kropp och själ hjälper mig att orka både i arbetet och på fritiden, trots den dystra världssituationen och hotbilderna om klimatförändringen. Låt oss dock hålla sinnet öppet och positivt, njuta av lugnet och den rena naturen på landsbygden, ta hand om varandra och vara aktiva i utvecklingen av landsbygden!
Pia Poikonen, verksamhetsledare
Pia Poikonen
Maaseuturahoituksen haku laajakaistayhteyksien edistämiseen auki!
EU:n maaseuturahaston laajakaistarahoitus on ollut suosittua ja erittäin tuloksekasta. Aiemmilla rahoituskausilla hankkeita on haettu ja toteutettu hurjalla vauhdilla. Hitaasti, mutta varmasti myös maaseutualueiden yhteydet paranevat, mutta työtä on valtavasti.
Uusi rahoituskausi on käynnistynyt kuluvan vuoden alussa, mutta eri toimenpiteiden haut ovat avautuneet vähän eri tahtiin portaittain keväästä lähtien. Nyt syyskuussa on avautunut myös laajakaistarahoituksen haku: Ruokaviraston tiedote
Myös EU-komissiolla on isot tavoitteet, jotta myös maaseutualueilla rakennettaisiin huippunopeita yhteyksiä, etteivät maaseudun yritykset ja asukkaat jäisi digikehityksen ulkopuolelle. Tällä hetkellä markkinoidaan isosti 5G-yhteyksiä. 5G-verkko vaatii toimiakseen entistä kattavamman valokuituverkon. Jos asuinalueellasi ei ole valokuituverkkoa, sinne ei tule 5G-verkkoakaan.
Huippunopeiden kiinteiden yhteyksien (väh. 100 Mbit/s) piirissä on tällä hetkellä noin 73 % asukkaista. Alueellisesti saatavuudessa on eroja kaupunkien ja maaseudun välillä – yhteydet keskittyvät asutuskeskuksiin ja niiden ympäristöön. Traficom kokoaa kattavia kuntakohtaisia tilastoja yhteyksistä ja niiden saatavuudesta. Tutustu Traficomin tilastotietoon. Vähintään 100 Mbit/s nopeudella toimivien yhteyksien tilanne on huonoin Etelä-Pohjanmaalla. Siellä yhteydet ovat saatavissa 45 % asukkaista. Edelleen koko maassa on 5 kuntaa, jossa 100 Mbit/s nopeudella toimivia yhteyksiä ei ole ollenkaan ja 32 kunnassa se on saatavissa alle 10 %:lla.
CAP-rahoituskaudella maaseuturahastosta on varattu 53 milj. euroa maaseutualueiden laajakaistayhteyksien edistämiseen. Tämä rahoitus tulee olemaan hyvin suosittua kentältä saamamme palautteen perusteella.
Tuleville vuosille hallitusohjelmaan on kirjattu leikkaus maaseudun kehittämiseen, mutta nyt on aika toimia! Rahoitusta haetaan ELY-keskuksista sähköisen Hyrrä-järjestelmän kautta.
Marianne Selkäinaho
Miksi maatalousyrittäjän on tärkeää huolehtia itsestään?
Minna Rintamäki
Lähiruokapäivän matkailua Elimäellä ja Ummeljoella
Lähiruokapäivä 9.9 valkeni sumuisena koko Kymenlaaksossa. Lähiruokapäivän kohteita olisi ollut ihan valtavasti, mutta valitsin messut ja yhden tilan kohteikseni. Kaarsin autoni kohti Kouvolan Elimäkeä ja lähiruokamessuja. Lähiruokamessut on järjestetty Elimäellä jo vuodesta 2009 asti. Kantavana voimana ja tarmonpesänä tunnettu Maria Tigerstedt käveleekin messualueella vastaan iloisesti hymyillen. Tapahtuma on taas jälleen kerran saaneet ihmiset liikkeelle kauempaakin. Marian oma yritys Mustila Viini on tunnettu palkituista viineistään ja erilaisista Maria Mamman tuotteista. Myymälä sijaitsee Mustilan kartanon alueella ja vieressä on myös Viinitupa, jossa voi Marian tuotoksia maistella. Marian kanssa pikaisesti pari sanaa vaihdettiin ja sitten Mariaa jo kaivattiinkin messuemon töihin.
Messualueella katse kiinnittyy pitkään kiemurtelevaan jonoon ja tiedänkin heti mikä piste siellä sijaitsee. Jonon toisesta päästä löytyy Korian Palvilihan palvipossu. Ensimmäinen possu olikin jaettu ihmisille yhdeltätoista, herkullinen tuoksu levittäytyi koko messualueelle. Huomasin itsekin, että nälkä kurnaisi vatsassa. Jono kuitenkin oli niin pitkä, että jatkoin vielä matkaa.
Puurin Kanalan Ari Puuri tervehtii tulijaa iloisesti ja kuulumisten vaihdon jälkeen huomasin, että tänä vuonna tiput ja kanat eivät ole päässeet messuilemaan. Tämä johtuu ihan siitä, että Suomessakin oleva lintuinfluenssa rajoittaa tällaista esiintymistä. Puurin Kanalan munia on myynnissä Kymenlaakson alueella monessa paikassa, mutta Puurilla pidetään myös suoramyyntipäivä torstaisin klo 15–17. Tilalta myydään myös kanojen rehua kotitarvekanoille, sekä niitä kotitarvekanoja erillisen sopimuksen mukaan.
Lähilihaa ja sipulin tuoksua
Puurin Kanalan vieressä kojusta löytyi LihaRemin iloinen tiimi, Elise ja Siim Granovski. Elise ja Siim ovat uudet yrittäjät LihaRemillä. LihaRem toimii Iitissä ja palvelee alueen maatiloja. Lihatiskissä on myytävänä paikallisen sianlihan tuottajan, Lukkarin Maatilan lihaa. LihaRem palvelee myös asiakkaitaan ainutlaatuisella tavalla ja tarjoaa asiakkailleen laidunteurastuspalvelua, tietojen mukaan ainoana teurastamona Suomessa.
Hetken kierreltyäni on aika suunnata alueen toiselle reunalle ja sieltä löytyy monen monta tuottajaa, kuten Muhniemen Lahtivaja ja Kaarin Knuuttila sekä Kymenlaakson mehiläishoitajien piste, jossa oli eri tuottajien hunajaa myynnissä. Muhniemen Lahtivajalla oli erilaisia lammastuotteita myynnissä ja ruoka-annoksia. Hetken päästä törmään parilla kojulla ihmismeren ja niiden takaa löytyi Hannolan Charolais. Tiskistä löytyi mitä herkullisempia lihoja ja tiskin takaa aurinkoista hymyä ja iloista puheensorinaa pitivät yllä Hannariikka ja Lasse Hannola. Pikaisen sananvaihdon jälkeen jatkan matkaa ja annan heidän jatkaa vilkasta asiakkaiden palvelua.
Lopulta bongaan sen minkä moni muukin on bongannut, Harjun Tilan valkosipulit. Eija ja Esko Sorsa Enäjärveltä kasvattavat valkosipulia. Ja voi sitä makujen sinfoniaa. Tänä vuonna uutuutena pöytään on myös ilmestynyt kuivattu valkosipuli sekä savustettu valkosipuli. Monena vuonna on talven valkosipulit reppuun pakattu ja niin myös tänäkin syksynä, samalla repun pohjalle meni keltasipulia ja valkosipulin itusilmuja eli niin sanottuja valkosipulin poikasia. Jospa ensi syksynä onnistuisin nostamaan omiakin sipuleita jälleen.
Messukierroksen päätteeksi vielä löysin Annukan kotileivän pisteen Päivi Metson. Päivin äiti aikanaan perusti kotileipomon, jota Päivi sitten jatkoi Ummeljoella. Annukan kotileivän myyntipisteen löytää yleisemmin loppuviikosta Pukaron Paronin käytävältä. Omat lapset ovat täysin ihastuneita Kauraleipään ja mikäs sen parempaa kuin tuore kotileipä ja siinä päällä voita. Annukan kotileivän pisteellä on jos jonkin sorttista herkkua ja erilaisia puutarhan tuotteista tehtyjä säilykkeitä. Kaverina Päivillä myynnin tohinassa oli sisko Kati Laurila.
Matka jatkuu maatilalle
Messuilla olisi kyllä kierrellyt, vaikka koko päivän. Mutta minua kutsui jo uusi kohde Ummeljoella. Kansallinen Lähiruokapäivä osui samalle päivälle ja lähdinkin jututtamaan ja katselemaan mitä Susanna ja Mikko Uotilan tilalle kuuluu. Matkaa Elimäeltä tuli vajaa 20 kilometriä. Soratietä ajaessani tuli vastaan autoja ja kuten aavistelin, tulivat sieltä, minne itse olin matkalla. Tilan pihalla autoja oli parisenkymmentä ja puheensorina kuului navettarakennuksen toiselta puolelta. No sinne siis.
Makkaragrillin takana hääräsi pari paistajaa ja kahvituspöydän takana itse tilan emäntä Susanna maistatti tilan mehuja. Ja siinä syy miksi lähdin heitä jututtamaan. Tilalla on välitysvasikoiden välikasvattamo ja hunajan tuotantoa. Viime aikoina oli kantautunut myös tietoa, joka herätti kiinnostuksen: mehustamo. Mikko ja Susanna olivat miettineet kuinka kehittää tilaa tulevaisuudessa ja tietoon oli tullut, että paikallinen Hyvämäen mehustamo olisi lopettamassa jatkajien puuttuessa. No, aikansa pureskeltua asiaa Mikko oli ehdottanut Susannalle, että mitä jos me alkaisimme tekemään mehustamoa. Tällä hetkellä suunnitelmista kielivät sorakasa, jonka paikalle mehustamo tulevaisuudessa nousisi. Toinen mielenkiinnon aihe oli hunajamarjan tuotanto, josta myös pikkulinnut sirkuttelivat. Mikko kertoi, että hunajamarja eli haskap eli marjasinikuusama on suhteellisen uusi tuttavuus ja maku on mustikan ja vadelman sekoitus. Tilalle istutetaan ensimmäiset 5 000 pensasta tulevana syksynä ja saman verran lisää myöhemmin. Näihin ratkaisuihin on päädytty, kun on mietitty tilan tulevaisuutta ja sitä mistä saadaan elanto.
Tilalla kasvaa tällä hetkellä kolmisensataa vasikkaa, joista parisensataa pääsee laitumelle. Vasikat olivat vain päättäneet, ettei heitä kuvata tänä päivänä. Tilalla on myös neljä lasta iältään seitsemästä kuukaudesta viisivuotiaaseen. Sekä Mikon vanhin tytär, 13 vuotta. Lapset pyrähtelevät iloisesti pihalla ja nuorimmainen herää vaunuista päiväuniltaan. Tuli tunne, että ehkä maaseutu ei ole häviämässä Suomesta, mutta ei elämä maatilalla ole helppoakaan. Hienoa, että jaksetaan yrittää ja innovoida uusia asioita. Poistuin paikalta mukanani pullollinen herkullista Susannan kehittelemää artesaanimehua.
Lähiruokapäivää kävi tutkailemassa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen harjoittelija, agrologiopiskelija Sanna Barck.
Agrologiopiskelija Sanna Barck
Henkilöstö on iso ja arvokas investointi
Opiskelijatarina Susanne Lahti
Kiertotalous kasvaa – oletko valmis?
Elvytystä, energiakriisiä ja koronaa. Viime vuosina on nähty nopeita kansantalouteen vaikuttaneita ilmiöitä. Taustalla kuitenkin muhii hitaasti mutta varmasti etenevä ilmastonmuutos. Tarve sen hidastamiseen, torjuntaan ja siihen sopeutumiseen on jatkuva. Ravinnetuotteilla on vahva yhteys energiaan ja kestävään tuotantoon. Ravinnekierrätys ei ole uusi asia, mutta ravinnemarkkinaa ohjaavat entistä enemmän myös energiatalous ja ilmastopolitiikka.
Kansallisessa ja kansainvälisessä päätöksenteossa on luotu uusia lakeja, direktiivejä ja rajoituksia hidastamaan ilmaston lämpenemistä. Toivottua kehitystä tukemaan on varattu myös taloudellisia kannustimia erilaisten ohjelmien ja organisaatioiden kautta jaettavaksi. Raha ratkaisee paljon, mutta ratkaistava on myös sen myöntämisperusteet.
Olipa kysymyksessä tuote, tuotekehitys tai omavaraisuuden lisääminen, kriteerit ovat usein melko saman suuntaisia. Innovatiivisuus painottuu usein pisteytysperusteena. Raaka-aineissa on hankalia tai kiellettyjä alkuperälähteitä. Päästövähennyspotentiaali ja sen todentaminen korostuvat erityisesti energian tuotannossa, mutta myös lannoitteiden ilmastovaikutuksia voidaan laskea. Ravinteissa käyttöturvallisuus ja logistiset parannukset ovat tärkeitä. Tähteiden määrän vähentäminen tai niiden hyödyntäminen ovat bonusta.
Osaatko sanoittaa oman tuotanto- tai tuotekehitysideasi rahoituskelpoiseksi hankkeeksi? Markkinointi ja talouslaskenta ovat oma ammattitaidon ala, mutta monestikaan konsulttia ei kannata tai ole varaa palkata heti alkumetreillä.
Ravinteiden hallintaa ja kierrätystä tuetaan
Ravinteet ovat maataloudessa kytkeytyneet perinteisesti vesiensuojeluun. Tuttuja keinoja ovat suojakaistat, kosteikot ja kipsikäsittely, samoin kuin rajoitukset lannan käytön määrässä ja levitysajoissa. Yhä tärkeämmäksi ja kiinnostavammaksi on noussut myös ravinteiden kierrätys, tehokas hyödyntäminen ja pidättäminen viljelysmaassa. Kotieläinkeskittymissä tarvitaan lisäksi eläinperäisten ravinteiden jalostamista ja väkevöintiä, jotta niitä voisi kannattavasti käyttää myös kauempana syntypaikastaan.
Eri rahoituslähteiden myöntökriteereissä on painotuseroja itse tuotteelle, mutta mahdollisesti myös yritykseen liikevaihtoon tai sijaintiin liittyviä rajauksia. Ennen yhteydenottoa rahoitus- tai talousasiantuntijaan kannattaa valmistautua vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:
- Käytetäänkö tuotannossa vakiintunutta vai uutta teknologiaa?
- Edustaako tuote yrityksen päätoimialaa?
- Mitä raaka-aineita käytetään ja tarvitaanko alihankintaa?
- Miltä tuotannonalalta tai maankäyttösektorilta raaka-aineet ovat peräisin?
- Onko tuotteella selkeä käyttötarkoitus, kuten rehu, lannoite, kasvualusta, biostimulantti tms.?
- Onko tuotteella jo alustava käyttöohje tai tuotekuvaus?
- Onko tuotteesta alustavia analyysituloksia?
- Mikä on tuotteen olomuoto ja säilyvyys ja millaisia varastointiolosuhteita se edellyttää?
- Mikä on tuotannon vuosivolyymi, ja onko se mahdollisesti sesonkiluoteista?
- Tarvitaanko tuotannossa tai itse tuotteessa fossiilista energiaa tai ainesosia?
- Mikä on tuotteen markkina-alue ja asiakassegmentti?
- Mikä on tuotteen tuotantoyksikkö ja ominaispaino?
- Mitä arvoyksikköjä tuote sisältää ja missä pitoisuudessa?
- Mikä on tuotteen arvioitu yksikköhinta?
- Onko tuotteella jo mahdollisia markkinointikanavia?
- Mitä lupia tuotannon käynnistäminen edellyttää?
Asiantuntija pystyy auttamaan sitä paremmin ja kustannustehokkaammin, mitä paremmin lähtötilanteessa faktat ovat jo valmiiksi mietittynä. Tärkeää on myös tunnistaa, mitä mahdollisesti pitää vielä selvittää. Esimerkiksi tarvittavien lupien ja rekisteröintien selvittämiseen tarvitaan monia laadullisia, määrällisiä ja alkuperään liittyviä tietoja.
Tuotekehitys on muutakin kuin fyysisiä tuotteita
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hallinnoimassa Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmassa (RKKO) on tuettu tuotannollisten investointien ja fyysisten ravinnetuotteiden lisäksi myös palvelukonseptien kehittämistä, tekoälyn hyödyntämistä ja ravinnepotentiaalin selvittämistä tietyissä materiaalivirroissa. Ohjelmassa tärkein ja myös välttämätön edellytys rahoitukselle on palvella joko biomassojen prosessointia ravinnetuotteeksi, kierrätyslannoitevalmisteiden tuottamista tai kehittämistä, logistiikkaa tai palveluratkaisuja.
Rahoitusohjelmasta riippumatta hakemusten käsittelijää kiinnostaa usein hankkeeseen mahdollisesti käytettävän teknologian uutuus tai innovatiivisuus. Myös olemassa olevan teknologian hyödyntäminen uudella tavalla voi olla innovatiivista. Rahoitusohjelman painopiste voi olla kiinteissä biomassoissa, nesteissä tai rajauksena voi olla käsiteltävien tuotteiden alkuperä. Kehitettäessä fyysisistä tuotetta, kannattaa jo tuotekehitysvaiheessa pohtia myös volyymituotannon käynnistämisen edellytyksiä.
Tuotekehityshankkeeseen liittyy tyypillisesti aina jotain konkreettista, mutta myös aineettomia elementtejä.
TKI-hankkeessa on hyvä pohtia:
- Mitä ollaan kehittämässä: palvelua, tuotetta, laskentaa, prosessia, jotain muuta tai näiden yhdistelmää?
- Kehitetään aidosti jotain uutta tai hyödyllistä?
- Onko olemassa olevaa, uutta tutkimustietoa hyödynnetty tehokkaasti, onko se relevanttia?
- Onko vanhempaa perustutkimusta ja käytännössä havaittuja ongelmia huomioitu riittävästi?
- Tehdäänkö kehitystyötä järkevällä kokoonpanolla, onko ryhmässä riittävästi osaamista?
- Onko kehitysryhmä sopivan kokoinen toimiakseen dynaamisesti, ja onko roolitus selkeä?
- Onko sisäinen ja ulkoinen viestintä suunniteltua ja toimivaa?
- Miten alan verkostoja hyödynnetään ja voisiko hankkeeseen liittyä välillisesti myös ulkoisia tahoja?
- Mikä on aineellisen tai aineettoman tuotteen tuotantokustannus ja hinta?
- Miten tuote palvelee sosiaalista, ekologista, taloudellista ja kulttuurista kestävyyttä?
TKI-hankkeessa projektisuunnitelmalla on vielä suurempi merkitys kuin tuotannon käynnistämishankkeessa, sillä hyvä projektisuunnitelma tekee ”hengen näkyväksi”. Siksi sen laadintaan on syytä paneutua huolellisesti. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Mikäli kehitysryhmän vahvuutena ei ole erityistä kirjallista ilmaisuosaamista, sitä kannattaa hankkia ostopalveluna. Projektisuunnitelmassa on tärkeää, että se on hyvin jäsennelty, siitä selviää mitä toimenpiteitä on tarkoitus tehdä, ketkä ovat mistäkin vastuussa, missä ja milloin asioita tehdään. Myös hankkeeseen liittyvät riskit on hyvä tunnistaa jo etukäteen. Useimmissa hakemuksissa se vaaditaan jo omana kohtanaan.
Kiertotalouden hankkeissa tarvitaan monenlaista asiantuntijuutta, mitä harvoin yksi henkilö pystyy tarjoamaan. ProAgrian asiantuntijaverkosto on monipuolinen, ja asiantuntijoiden osaamista yhdistämällä voidaan saavuttaa kiertotaloushankkeissa tarpeellinen kokonaisuus. Myös viranomaisten asiantuntemusta kannattaa hyödyntää ja olla heihin yhteydessä jo alkumetreillä.
Maarit Kari, energia- ja kiertotalousasiantuntija
Maarit Kari